Sijoitusvuosi 2021 ja kohti vuotta 2022

Vuoden 2021 aikana osakesalkkuni arvo ylitti 100 000 euron rajan. Ylitys tapahtui kesän kynnyksellä ja onnistui säilymään rajan yläpuolella koko loppuvuoden. Nyt vuoden päättyessä salkun arvo oli yhteensä 111 150 euroa. Salkun arvon kehittyminen ei ollut vuoden aikana yhtä juhlaa ja nyt hävisinkin OMXH-indeksille (ensimmäistä kertaa sitten sitten vuoden 2013, jolloin aloitin sijoittamisen) ja varmaan kaikille muillekin indekseille ihan roppakaupalla. Salkkuni vuosituotto oli vain noin 13% eli euroissa n. 11 000 euroa, OMXH:n ylittäessä 20 %. Ei siis ihan tyytyväinen  tilanteeseen voi olla.

Vuoden aikana laitoin myös rahaa sijoituksiin tavallista vähemmän. Nordnettiin siirsin rahaa alle 6 000 euroa koko vuoden aikana, kun viime vuonna sijoitussalkkuun siirsin 7 500 euroa. Tilanne ei ainakaan alkuvuodesta tule muuttumaan ja siirränkin osakesalkkuun kuukausittain vain muutaman satasen. Syitä säästösumman pienenemiseen löytyy niin rakennusprojektista (autotalli) kuin sijoitusasunnon putkirempasta ja tyhjästä kuukaudesta. Salaa haaveilen myös mahdollisesta opintovapaalle siirtymisestä, mutta nämä suunnitelmat ovat vielä kesken.

Pohjois-amerikkalaisten osakkeiden osuus osakesalkusta kasvoi viime vuoden aikana. Niiden arvo vastaa nyt noin 44 % koko osakesalkusta, kun vuosi sitten vastaava lukema oli vain 36 %. Länsi-Eurooppalaisten osakkeiden osuus säilyi lähes samana eli 16 % ja suomalaisten vastaavasti laski Nesteen laskeneen osakkeen arvon johdosta 45%:sta 36 %:iin. Japanilaisten ja kehittyvien markkinoiden osuus säilyi lähes marginaalisena.

Tein vuoden alkupuoliskolla etf-rahastoihin sijoituksia, mutta kesän jälkeen jatkoin säästämistä vain tavallisiin rahastoihin. Handelsbanken Europa, Usa, entiset superrahastot (pl. Tanska) ja uutena SPP Aktiefond Global. Näihin säästän kuukausittain 300 euroa yhteensä ja tarkoituksena on säilyttää tämä taso vuoden 2022 aikana. Mikäli säästöjä kuitenkin kertyy vuoden aikana lisää voin harkita Japanin ja kehittyvien maiden lisäämistä etf:ien kautta.

Säästämisen puolesta vuosi 2022 on melko hiljaista. Pyrin tekemään nuo kuukausittaiset rahastomerkinnät ja kvartaaleittain pienen hankinnan Nordean kautta säilytyskulujen välttämiseksi.

Korkoa korolle 25 vuoden aikana

Leikittelen joskus Rikas Erakko -nimisen blogin korkoa korolle laskurilla. Sillä voi helposti laskea, paljonko säästöä kertyy, jos sijoittaa tietyn verran kuukausittain esimerkiksi 25 vuoden ajan ja miten tämä summa muuttuu vuotuisin tuottoprosentin muuttumisen myötä.

Yleensä osakkeiden arvioidaan tuottavan noin 7 % vuosittain. Tämä määrä on saatu käsittääkseni tutkimalla yhdysvaltalaisia osakkeita sadan vuoden ajalta. Keskimäärin nämä osakkeet ovat tuottaneet tuon 7 %. 

Kuvittelisin, että keskiverto kaduntallaaja käy töissä yli 30 vuotta. Vaikka säästäminen ei tuntuisi ihan joka vuosi houkuttelevalta, pystyisi tavallinen Matti Meikäläinen hyvinkin säästämään palkastaan vähintään 25 vuotta. Mikäli säästöön pystyy kuukausittain siirtämään 500 euroa, ja tätä jatkaisi 25 vuotta ja saisi tänä aikana 7% vuosituoton, olisi sijoitussalkun arvo lopulta noin 380 000 euroa. Sijoitussalkusta tuottoa olisi tällöin 230 000 euroa ja loput olisi omaa palkasta säästettyä.

Tuon 500 euron säästäminen kuukausittain ei olisi ihan mahdotonta suurimmalle osalle palkansaajista, mikäli he haluaisivat sen tehdä. Varmasti ruuhkavuosina muitakin rahareikiä rahalle helposti syntyy, mutta tiukalla talouskurilla se olisi mahdollista. Toki vaatien pienempi palkkaisilta enemmän uhrauksia kuin suurempi tuloisilta. 25 vuoden säästöaikakaan ei olisi ihan mahdoton toteuttaa. Tällöin olisi mahdollista havahtua säästämiseen vaikka vasta 40 vuotiaana ja silti tuon ajan saisi säästettyä vielä ennen eläkeikää. Vajaa 400 000 euron sijoitussalkku olisi mahtava lisä lähes kenen tahansa eläkkeeseen.

Toki 7 % tuottoon pääseminen voi olla haasteellista. Erityisesti mikäli säästää sellaisiin rahastoihin, joiden arvioidaan tuottavan keskimäärin tuon ennustetun 7 % tuoton, mutta sen lisäksi siitä joutuisi maksamaan esim. 2 % hallinnointipalkkion. Vaikka 2 % vaikuttaa ensi näkemältä pieneltä erolta, sijoitussalkun koko pienenee huomattavasti, mikäli tuotto putoaa 5 %:iin. Tällöin keskiverto kaduntallaaja kerää itselleen 25 vuodessa 500 euron kuukausisäästöllä "vain" 280 000 euron salkun, josta tuoton osuus on 136 000 euroa. Onhan tämäkin iso salkku tavalliselle Matti Meikäläiselle, mikäli hän ei ole sen enempää perehtynyt asiaan. Mutta mikäli hän kuulee, että pankki 2 % palkkiollaan vei häneltä 100 000 euroa eli lähes puolet tuotosta, tuntuu se näissä summissa jo paljolta. Äkkiseltään ei uskoisi, että parin prosentin palkkiolla on näin huima vaikutus lopputulokseen.

Alkuvuoden tulos miinusmerkkinen

Vuosi on jo edennyt huhtikuulle, ja kuukausi toisensa jälkeen blogimaailmassa hehkutetaan toinen toistaan parempia tuottoja. Kuukausituotot tuntuvat olevat lähes kaikilla huikaisevan suuria, kaksinumeroisia prosentteja, ATH ym.. Minulla tilanne on toinen.

Olen jatkanut kuukausisäästämistä viime vuoden tapaan eli siirrän Nordnettiin 500 euroa kuukaudessa. Kuukausittain sijoitan siitä 200 euroa rahastoihin ja loput joka toinen kuukausi ETF:iin. Helmi- ja maaliskuussa salkku sentään oli jonkin verran plussalla, mutta nyt kuunvaihteessa kokonaissalkku (sis. Nordean ja OP:n arvo-osuustilit) oli 700 euroa miinuksella. Nordnetin salkku on hädin tuskin nollaviivan yläpuolella, nenä juuri ja juuri pinnan yläpuolella. OMXH25-indeksi huitelee jossakin 11 prosentissa, joten indeksin kiinnisaaminen vielä tämän vuoden puolella olisi melkoinen ihme.

Aiempina vuosina olen tottunut nauttimaan OMXH25-indeksin yläpuolella keikkumista, joten alkuvuoden tilanne tuntuu todella tympeältä. Suurin syy tähän tilanteeseen on Nesteen kurssin tuntuvalla laskulla. Vuoden vaihteessa Nesteen kurssi oli lähellä 60 euroa ja alkuvuodesta nousi vielä tästäkin, kunnes helmikuussa laski pysyvämmin alle 60 euron ja siitä on lasketeltu alas noin 45 euroon, jossa se on tämän viikon seilannut. Vuodenvaihteesta sen arvo on siten laskenut yli 22 prosenttia.

Nesteellä on ylivoimaisesti suurin osuus salkustani (30%) verrattuna muihin osakeisiin, rahastoihin tai ETF:iin. Neste oli ensimmäisiä osakeostojani ja sen arvo on vuosien varrella noussut vuodesta toiseen. Tämä arvonnousu on pitänyt minut sitkeästi OMXH25-indeksin yläpuolella, mutta nyt se herkku on syöty. Vaikka muutamat osakkeeni ovatkin alkuvuodesta nousseet ihan mukavasti (esim. Deere 40%), niin tällä ei juuri ole ollut vaikutusta koko salkun tilanteeseen. Deeren osuus on niin pieni, että vaikutus jäänyt euromääräisesti pieneksi. Kyse siinä on alle tonnista, kun Nesteen osalta puhutaan useista tuhansista.

En juurikaan ole myynyt hankkimiani osakkeita, eikä Nesteenkään myynti ole ollut ajatuksissa. Ne muutamat kerrat kun olen jotakin myynyt, olen onnistunut myymään ne lähes alimpaan mahdolliseen hintaan. Ajoittaminen on siten onnistunut surkeimmalla mahdollisella tavalla. Nytkin voin miettiä, että myisin osan Nesteen osakkeista ja hajauttaisin sijoituksiani enemmän, mutta se vain vahvistaisi Nesteen kurssin kääntymisen nousuun. Toisaalta kun en niitä nyt myy, niin lasku voi jatkua vielä pitkäänkin ja tilanne voi loppuvuodesta olla vieläkin huonompi. Näillä korteilla nyt kuitenkin mennään ja toivotaan parasta.

Osakesalkun tilanne vuoden 2021 alkaessa

Osakesalkkuni alkaa lähestys 100 000 euron rajaa. Nyt vuoden vaihtuessa arvo on 93 270 euroa, kun se vuosi sitten oli 65 990 euroa. Kasvu on vuonna 2020 ollut hurja. Kasvusta osa on toki säästämistä, mutta merkitystä on myös arvonnousulla. Nordnetissä oleva salkku on noussut vuodessa 22,53 %, joka rahana tekee reilu 13 000 euroa. Helsingin pörssin tuottoindeksi (sis. osingot) on vastaavana aikana noussut 15,13 %, mutta koska salkussani on muutakin kuin vain Helsingin pörssin osakkeita, ei tuo indeksi täysin vastaa salkkuni koostumusta.

Osakesalkkuni maantieteellinen hajautus väheni hieman syksyn nousun yhteydessä. Nesteen nousu oli sen verran vahvaa, että se nosti suomalaisten osakkeiden osuuden koko salkun arvosta 45 %:iin. Suomalaisten osakkeiden suhteellinen osuus oli jo aiemmin laskussa ja 6/20 se oli alimmalla tasollaan 41 %, mutta nyt suunta kääntyi taas nousuun. Nesteen osuus suomalaisista osakkeista on salkussani 67 % ja koko salkusta 30 %. Nesteen arvon muutokset siten vaikuttavat suuresti koko salkkuni arvoon.

Pohjoisamerikkalaisten osakkeiden osuus pieneni vähän ja nyt niiden osuus on 36 % (-4 prosenttiyksikköä vuoden takaiseen). Länsieurooppalaisten osakkeiden arvo pysyi suhteessa samana verrattuna viime vuoteen eli 14 %. Samoin samoissa suhteissa pysyivät japanilaiset osakkeet (1 % koko salkusta), mutta kehittyvät maat nousivat hieman eli 5 %, kun vuosi sitten niiden osuus oli 4 %.

Taistelu indeksisijoittamisen ja osakkeiden välillä jatkui osakkeiden voittoon tänäkin vuonna. Vuosi sitten osakkeet päihittivät indeksit 56 % vs. 44 %, mutta vuonna 2020 osakkeiden osuus salkusta oli 61 % ja indeksien 39 %. 

Vuonna 2021 jatkan kuukausisäästämistä Handelsbankenin Eurooppa ja Usa indeksirahastoihin sekä Nordnetin kuluttomiin Suomen, Ruotsin ja Norjan indeksirahastoihin. Tanskan indeksirahasto on jäähyllä hallinnointipalkkion johdosta. Kvartaaleittain tapahtuva etf-säästäminen tuntui viime vuodelta liian harvalta frekvenssiltä, joten päätin nyt ostaa etf:iä joka toinen kuukausi. Hankintoja teen seuraaviin etf:iin: EUNL (World), EUNN (Japon),  IS3N (Em Imi) ja EUNK (Europe), kuhunkin suurinpiirtein yhtä paljon. Kulut useammasta ostosta vähän lisääntyvät, mutta kulut pysyvät kuitenkin noin 0,5 % tuntumassa/hankinta.

Ehkä tänä vuonna on aika myös tutustua tarkemmin Reit-osakkeiden maailmaan ja lisätä niitäkin salkkuuni. Toivottavasti muutkin bloggarit kiinnostuvat niistä, jolloin pääsee lukemaan lisää laadukkaita kirjoituksia näistä. Itsellä mielessä O, OHI ja WPC.

Maaliskuun 23. päivä oli sijoitussalkkuni kannalta synkin päivä

Koronakriisissä on nyt menty jo hyvän matkaa, mutta sijoitussalkun seuraaminen ei ole jaksanut kiinnostaa. Hyvässä nousukiidossa olevaa salkkua on mukava käydä kurkkaamassa lähes päivittäinen ja seurata jokaisen päivän parhaita nousijoita. Mutta laskumarkkinassa se ei jaksa enää kiinnostaa lähes lainkaan. Maaliskuussa ja huhtikuussa meni useita päiviä ja ehkä pari viikkoakin putkeen, että en jaksanut edes käydä katsomassa, mitä sijoituksille kuuluu. Punaista kuitenkin, joten mitäpä sitä katsoa.

Varmaan järkevä sijoittaja olisi toiminut toisin. Hän olisi onnistunut poistumaan ainakin osittain markkinoilta silloin, kun koronakriisin lähestyminen näytti jo lähes todennäköiseltä. Hän olisi seurannut päivittäin tilannetta ja huomannut muutamassa päivässä, että nyt tilanne alkaa parantumaan ainakin hetkellisesti ja tehnyt uusia ostoja, miettien niitä toimialoja, joissa korona ei vaikuta yhtä paljoa. Hän ei olisi painanut pulkkamäessä silmiä kiinni ja toivonut vain parasta, ettei pulkka mene suoraan päin puuta. Mutta kun ei vaan kiinnosta, eikä innosta. Antaa mennä vaan ja korjataan sitten vahingot myöhemmin. Kuukausittaiset talletukset tein normaalisti ja kuukausisäästäminen jatkui pulkkailusta huolimatta.

Salkkuni tähänastisesti synkin päivä oli 23.3.2020. Silloin sijoitukset olivat pahiten pohjalla. Nordnetin salkku oli alkuvuodesta hyvin nousussa ja siten helmikuussa All Time High oli 19.2.20, jolloin salkun arvo oli noin 58t € ja vuoden vaihteesta nousua 9,35 %. Elämä hymyili ja sijoitukset kehittyivät suotuisasti, vaikka korona jo kolkuttikin lähellä. Seuraavalla viikolla alkoikin sitten alamäki. Maanantaina laskettiin hyvällä vauhdilla, eikä tiistai jäänyt siitä huonommaksi. Keskiviikkona hengähdettiin välillä, mutta torstaina oli jo koko alkuvuoden nousu poltettu.

Maaliskuun eka viikko oli jo taas pientä nousua, mutta perjantainen lasku ennakoi seuraavan viikon pudotusta, joka vain jatkui ja jatkui. Salkkuni tämän kriisin pahimmat pohjat tähän asti nähtiin 23.3.2020, jolloin vuoden alun takaisista lukemista oltiin tultu alas 27,13 % eli reilut 14 500 euroa. Tuosta helmikuun lukemasta lasketeltiin lähes 33% eli lähes 20t €. En osaa sanoa näinkö lainkaan tuota pahinta päivää livenä salkusta, vai jätinkö salkun seuraamisen siltäkin päivältä väliin. Ehkä näin, mutta mitään suurempaa kriisitunnelmaa ei silloin itsellä ollut.

Nyt tilanne on tasaantunut noista pohjalukemista ja nousua on sen jälkeen tullut reilu 11t. Vuoden alun tilanteesta ollaan vielä jäljessä noin 7,5 % eli 3,5t euroa. Salkun koko vastaa siten suurin piirtein sitä, mikä tilanne oli lokakuussa 2019, joskin tuon lokakuun jälkeen olen tallettanut salkuun 5 000 euroa uutta rahaa. Tilanne ei ole siten täysin verrannollinen. Tilanne voisi olla tosin paljon huonompikin. Nyt on kyse muutamasta kuukaudesta, jotka pitää kiriä kiinni, mikäli toinen aalto ei notkauta salkkua vielä pahemmin.

Mitä tästä laskusta sitten pitäisi ottaa opiksi? Riskinä ei kohdallani taida olla se, että laittaisin sijoitukseni sileiksi kriisin hetkellä tai panikoisin niin, ettei uni tahtoisi tulla ollenkaan. Taidan olla enemmän jäniksenkaltainen, joka vain laittaa pään pensaaseen ja toivoo parasta. Osakkeissa minun ei ehkä jatkossakaan kannata hankkia sellaisia, joita pitäisi seurata aktiivisesti ja olla tekemässä muutoksia salkkuun nopealla aikataululla. Nopea reagointi markkinamyllerryksessä ei ole minun juttuni. Salkun pitää pärjätä omillaan ilman minun apuani. Vastaukseni kysymykseeni on siten: Jatka indeksisijoittamista ja unohda yksittäiset osakkeet!

Osingot vuonna 2019

Nyt on tämän vuoden osingot maksettu tilille ja on aika katsastaa paljonko niitä tällä kertaa tuli. Vuoden 2018 lopussa tehdyt osakemyynnit vaikuttivat selvästi ainakin Osuuspankin arvo-osuustilille maksettujen osinkojen määrään (myynnit Nordea 100 kpl ja Orion 24 kpl). Vuoden 2018 tehdyt muutamat osakehankinnat ovat vaikuttaneet kasvattavasti tämän vuoden osinkoihin ja vastaavasti nyt marraskuussa tehdyt hankinnat nostavat hieman summaa ensivuodelle.

Tässä osinkokertymä viime vuosilta:

Vuosi 2014: 180,67 euroa (n. 15 euroa/kk)
Vuosi 2015: 191,77 euroa (n. 16 euroa/kk)
Vuosi 2016: 343,96 euroa (n. 29 euroa/kk)
Vuosi 2017: 483,69 euroa (n. 40 euroa/kk)
Vuosi 2018: 669,45 euroa (n. 56 euroa/kk)
Vuosi 2019: 734,16 euroa (n. 61 euroa/kk)

Viime vuonna sanoin olevani tyytyväinen osinkojen kasvuprosenttiin. Nyt ei kyllä samalta tunnu. Vuodesta toiseen kyse on niin pienistä rahoista, joita tuolta saan. Nelinumeroiseen summaan olisi jo ollut aikaa sitten halu siirtyä. Mutta ehkä halu ei yksin riitä, vaan osakeostoja pitää myös tehdä. Nyt olen vain hankkinut kuukausittain ETF:iä tai rahastoja, joista ei osinkoja kerry.

Vuoden 2020 suunnitelmana on jatkaa passiivisten indeksirahastojen/ETF:ien ostamista, joten todennäköisyys, että osingot vuonna 2020 ylittäisivät 1000 euron rajan on aika pieni. Jollei suunnitelma sitten tämän johdosta päivity uuteen uskoon.

Tulevaisuuden tavoite on ollut siis jo pitkään saada osinkoja 500€/kk, mutta tämä tavoite pitää pilkkoa helpommin saavutettaviin osiin, joista siis 1000 euron vuosiosingot nyt kiikarissa.

Sijoitussalkun jakauman kehittyminen

Tavoitteenani on säästää 50 000 euron arvoinen salkku viimeistään vuoden 2020 aikana. Hyvän vuoden 2017 jälkeen ajattelin, että tavoite olisi saavutettu jo vuoden 2018 aikana, mutta syksyn kurssien lasku vei sen toiveen.

Nyt vuoden 2019 alussa salkun koko on 43 725 euroa, joten tavoitteeseen on matkaa vielä n. 6 300 euroa. Hyvällä onnella sen voisi saavuttaa tänä vuonna, mutta onneksi aikaa on vielä seuraavakin vuosi.

Vuonna 2016 asetin tavoitteeksi, että salkkuni sisältäisi n. 60 % matalakuluisia indeksirahastoja ja ETF:iä. Loput salkusta olisivat osinkoja maksavia osakkeita. Tuolloin tilanne oli osakkeiden eduksi 70-20. Loput 10 olivat kivijalkapankin aktiivisia rahastoja ja työnantajan ottama vakuutus.

Nyt tilanne on hieman kehittynyt toivottuun suuntaan, mutta matkaa on vielä. Tilanne on nyt osakkeiden eduksi 60 - 40. Enää vain n. 2 % on aktiivisia rahastoja ja sekin on tuo työnantajan ottama eläkevakuutus, jota en saane itse purettua. Osakkeiden ja indeksirahastojen suhde pitäisi siis kiepsauttaa toisin päin, niin tavoitteessa olisin.

Viime vuoden alussa tutkin salkkuni maantieteellistä hajautusta ja totesin sen puutteelliseksi.  Tällöin tilanne oli seuraava:

Suomi 51 %
Usa (+Kanada) 31 %
Eurooppa pl Suomi 11%
Muut maat 7 %

Nyt tilanne vuoden vaihteessa oli seuraava:

Suomi 45% (-6 %-yksikköä)
Usa (+Kanada) 36% (+5 %-yksikköä)
Eurooppa pl Suomi 15% (+4 %-yksikköä)
Muut maat 4% (-3 %-yksikköä)

Varsinaisesti en asettanut mitään tavoitetta, mutta jäin asiaa silloin miettimään ja pyrkimykseksi on myöhemmin (tai siis paremminkin nyt tällä hetkellä) tullut jakauma Yhdysvallat 55 % (Kanadan osuus on melko marginaalinen), Eurooppa 30 % ja muu maailma 15 %. Lopullinen totuus tämä tuskin asiassa on, mutta toivottavasti nämä tavoitteet vievät minua oikeaan suuntaan. Ja matkaahan tässä vielä on, joten tätä on mahdollista muokata moneen kertaan.

Viime vuonna Suomi-osakkeiden paino laski ihan mukavasti 6 yksikköä ja Usan nousi viidellä. Tosin muut maat, joiden osuus oli jo ennestään pieni, pieneni lähes puoleen.

Vuoden 2019 tavoitteet ovat tämän perusteella melko selvät: ETF:ien ja indeksirahastojen ostot jatkoon ja niistä olisi hyvä valita Usaan ja kehittyviin ym. maihin. Osakeostot kokonaan jäihin.

Pelkällä EUNL:illä olisi tosin päässyt kerralla maaliin, kun olisi alusta saakka satsannut vain siihen. Osakeostoja ei juuri olisi tänä vuonna tarvetta tehdä ollenkaan, mutta todennäköisesti käytän hyväkseni varmasti mahdolliset Nordnetin kampanja-alennukset. Toisaalta juuri vuoden vaihteessa tehdyistä kahdesta pienestä osakemyynnistä kertyi tilille n. 1400 euroa, joten niillä ostan vuoden mittaan Nordean kautta pieniä eriä osakkeita tilalle.

Tällä hetkellä kuukausisäästän n. 400 euroa seuraavasti:
EUNL (iShares Core MSCI World), 1 kpl eli n. 40 euroa
EUNK (iShares MSCI Europe) 1 kpl eli n. 45 euroa.
IS3N (iShares Core MSCI EM IMI), 4 kpl eli n. 93 euroa
Handelsbanken Usa ind, 90 euroa
Handelsbanken Eurooppa ind, 40 euroa
Superit, á 30 euroa

Ja sykyllä on tarkoitus ottaa mukaan vielä SXR8 (iShares Core S&P 500), joka on nyt tauolla sen yksittäisen korkean hinnan vuoksi (reilu 200 euroa). Tähän säästän sitten taas 7-12/2019 kuten viime vuonnakin.

Osingot vuonna 2018

Nyt on tämän vuoden osingot maksettu tilille ja on aika katsastaa paljonko niitä tällä kertaa tuli. Vuodenvaihteessa 2017-2018 tein muutaman tonnin edestä osakeostoja, jotka vaikuttivat tämän vuoden osinkokertymään jonkin verran. Nyt loppuvuodesta tein kaksi alle tuhannen euron myyntiä (Nordea 100 kpl ja Orion 24 kpl), jotka puolestaan vaikuttavat vuoden 2019 osinkoihin, mikäli en alkuvuonna tee uusia hankintoja myytyjen tilalle.

Tässä osinkokertymä viime vuosilta:

Vuosi 2014: 180,67 euroa (n. 15 euroa/kk)
Vuosi 2015: 191,77 euroa (n. 16 euroa/kk)
Vuosi 2016: 343,96 euroa (n. 29 euroa/kk)
Vuosi 2017: 483,69 euroa (n. 40 euroa/kk)
Vuosi 2018: 669,45 euroa (n. 56 euroa/kk)

Olen ihan tyytyväinen osinkojen kasvuprosenttiin. Aikamoinen hypähdys taas viime vuoteen verrattuna. Euromääräisesti tuo on kuukausitasolla kuitenkin melko pieni määrä. Ei sillä ihan vielä taloudellisesti riippumattomaan elämään uskalla hypätä. Ehkä ei tavoitteenimukainenkaan määrä eli 500e/kk vielä riippumattomaksi tee, mutta mikäli sen saavutan, tuo se eläkeiässä ja tovoittavasti ennenkin juustoa leivän päälle.

Ensi vuodeksi olisi hienoa asettaa tavoite esim. 800 euron vuosiosinkojen kohdalle, mutta tavoitteeni mukaan ei ensi vuonna pitäisi juurikaan yksittäisiä osakeostoja tehdä, joten siksi tavoite jäisi kuitenkin saavuttamatta. Jos nyt osinkojen määrä vuoden aikana kuitenkin vähän kasvaisi ja saisin korvattua nuo loppuvuoden myynnit.

Talvivaaran tappioiden vähentäminen

Vihdoin vähän ennen joulua Talvivaaran (vai mikälie Ahtium) konkurssipesä ja myöhemmin verottaja julkaisivat tiedon, että Talvivaaran osakkeista muodostuneen tappion saa vähentää vuoden 2018 verotuksessa. Tämä onneton lottoarpa jää siis viimeinkin historiaan.

Hankin Talvivaaran osakkeita syksyllä 2013. Olin juuri avannut itselleni Nordnettiin tunnukset ja osaa paukautin Talvivaaran osakkeita. Tiedostin, että kyseessä on arpapeliä, koska Talvivaaralla meni jo tuolloin huonosti ja Pekka Perä selitteli yhtiön tilannetta televisioidussa tiedoitustilaisuudessa. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja ostin osakkeita 250 eurolla. Jos en sitten suuria voittaisi, niin tappiotkin jäisivät pieneksi.

Tänä vuonna en ole myynyt osakkeita, enkä tehnyt muitakaan luovutuksia. Koska Talvivaaran osakkeiden hankintahinta on alle 1000 euroa, en saa vähentää Talvivaaran osakkeista syntyvää tappiota eli 250 euroa ilman muita luovutuksia. Päätinkin heti verottajan ilmoituksen jälkeen tarttua härkää sarvista ja päätin myydä tappiolla olevat osakesijoitukset pois. Tällöin viikkoa ennen joulua kaksi yhtiötäni olivat tappiolla, Nordea ja Orion. Nyt joulun jälkeen valinta olisikin hankalampaa, koska miinuksella on jo muitakin.

Myin sitten 24 kappaletta Orionin osakkeita kurssiin 30,20 euroa ja Nordean osakkeita 100 kpl á 7,73 euroa. Tappiota tuli kummastakin ja nyt näiden luovutusten jälkeen pitäisi Talvivaarankin tappiot saada kuitattua. Oletteko te muut joutuneet tekemään kommervenkkejä Talvivaaran tappion vähentämiseksi?

Lottoamista osakkeilla

Seuraan niin talousblogeja kuin pörssikurssejakin lähes päivittäin ja ainakin joissain määrin koen olevani aktiivinen osakesäästäjä jo vuosien ajan, mutta todellisuus taitaa olla muuta.

Ensimmäiset osakkeeni ostin Nordean salkkuun ja silloin elettiin vuoden 2013 alkua  (muistaakseni). Ostin tuolloin kahta eri osaketta eli tein kaksi osakekauppaa. Loppuvuodesta 2013 avasin salkun Nordnettiin ja tuolloin uuden asiakkaan tarjousaikana tein neljä osakekauppaa lisää. Sen jälkeen hankinnat olivat jäissä vuoden 2014 ja 2015. Vuonna 2016 syksyllä innostuin kahdesta eri Nordnetin kampanjasta ja tein n. 10 osakeostoa Amerikan maalta. Vuoden vaihteessa osallistuin OP:n kampanjaan ja ostin sinnekin salkuun kolmea suomalaista yhtiötä, joita minulla ei ennestään ollut.

Siinä ostokseni onkin sitten hyvin pitkälti lueteltu. Kuukausisäästäminen rahastoihin ja ETF:iin jatkuu, mutta niissä ei ole kyse osakekaupoista. Osakkeita ostaessani en ollut vielä koskan maksanut täyttä välityspalkkiota, vaan olin aina hyödyntänyt tarjouksia tai ilmaisostoja. Myyntejä en ollut tehnyt lainkaan.

Nyt sykyn tullen olen innostunut harkitsemattompaan ja uskaliaampaan osakekaupankäyntiin. Tarkoituksena on alunperin ollut tehdä vähintään yksi osakeosto Nordeaan kolmen kuukauden välein, jotta arvo-osuustilistä ei mene säilytysmaksua. Pienet ostoerät olivat ajatuksissani ja vain tämä onkin sitten toteutunut. Ostoja on tullut tehtyä lähes kuukausittain tai jopa muutama kuukaudessa.

Ensin ostin OHI:a muutaman osakkeen, mutta ajatus tuosta valuutan vaihdon kustannuksesta ei oikein innostanut jatkamaan ostoja. Jonkun teidän kanssabloggaajan blogista luin Orionista, joka oli silloin syöksylaskussa alaspäin ja bloggaaja oli aloittanut niiden osakkeiden ostot. En enää ole löytänyt tätä tekstiä, joten en muista kuka se oli, mutta joku jolla ajatuksissani oli jonkinnäköistä "auktoriteettia" sillä päädyin itsekin ostamaan heti osaketta. Ostin 4 osaketta hintaan 45,85 euroa ja siitähän homma repesi aivan täysin.

Aloin tekemään pieniä ostoja osakkeella siten, että ongin aina alempaan kurssiin uuden osake-erän. Ostin 4 kappaletta hintaan 40 euroa, 39 euroa, 37 euroa, 34 euroa ja 32 euroa. Viimeisen kaupan tein eilen. Nyt osakkeita on jo 24 kappaletta ja rahaa on kulunut 920,51 euroa, joten tappiolla olen n. 150 euroa.

Kaupan käynnin helppoudesta (henkinen helppous pikemminkin kuin tekninen) johtuen päädyin myös ostamaan extempore 3 erää Nokiaa. Kaikki nämä kolme hankintaani (OHI, Nokia ja Orion) ovatkin sitten tukevasti miinuksella, joten hätäilyn tuloksena tässä markkinatilanteessa on tullut vain turskaa.

Samalla kun ajatuksissa jo teen uutta toimeksiantoa Orionista 30 euron hintaan, tulee väkisinkin mieleen, että kannttaisiko sittenkin myydä nämä hankkimani Orionin osakkeet, kaikki tai ainakin suurin osa ja ostaa sitten uudelleen ne takaisin tuohon 30 euron arvoon. Mikäli pidän hankkimani osakkeet ja hinta tosiaan saavuttaa tuon 30 euron arvon, teen taas yhden 50 euroa lisää miinusta. Muutaman euron kaupankäynnnin palkkiolla saisin vältettyä tuon. Ikuisen holdarin periaatetta tuo myynti vain sotii, ehkä vieläkin enemmän kuin tätä vähemmän järkiperäistä laskevaan kurssiiin ostamista. Ehkä otan tämän oppirahojen maksuna ja jatkan pään hakkaamista seinään tekemällä toimarin osakkeista 30 euron hintaan. Lisäisikö jopa ostettavien osakkeiden määrää yhdellä jos toisellakin. Nyt kun halvalla saa....

Enpä olisi uskonut saavani tällaista ostomanian tartuntaa. Ehkä nyt osaan ymmärtää paremmin niitä sijoittamisen aloittavia ja siitä innostuvia, jotka hetkessä rakentavat useiden eri yritysten osakkeista koostuvia salkkuja.

Shoppailua

Lounastunnilla mukaan tarttui pakastepullia ja 50 kpl Nokian osakkeita. Hintaa yksittäiselle osakkeelle tuli n. 4,5 euroa, joten halvemmallakin olisi niitä tänään myöhemmmin vielä saanut. Suunnittelemattomat ostokset ovat olleet muidenkin ongelmana tällä viikolla.

Nokiaa ostin jo aiemmin pienen erän (25 kpl) tässä kuussa ja samalla sitä hankittiin lastenkin salkkuihin 100 kappaletta/lapsi. Usko on siis kova, että on hyvä yhtiö vielä vuosienkin päästä.

Vuotuiset osingot

Monen kanssabloggaajan ajatukset ovat yhä useammin siirtyneet sijoitussalkun arvon sijaan maksettavien osinkojen määrään. Taloudellisesti riippumattomaksi jäävien ajatuksena on rahoittaa elämänsä mm. osinkojen avulla. Blogien ahkerana seuraajana ei tämä ajatus ole minuakaan ihan sivuuttanut. Taloudellisesti tulen varmaan olemaan riippuvainen työstä eläkeikään asti, mutta toki osingot lämmittäisivät minunkin tiliäni palkan lisänä.

Laskin uudelleen osingot, jotka olen viime vuosina saanut.

Vuosi 2014: 180,67 euroa
Vuosi 2015: 191,77 euroa
Vuosi 2016: 343,96 euroa
(Summat ovat suomalaisten osakkeiden osalta netto-osinkoja ja amerikkalaisten osalta on vähennetty vain ennakonpidätys.)

Vuosina 2014 ja 2015 en hankkinut lisää osakkeita ja osingot tulivat kumpanakin vuonna samojen osakkeiden perusteella. Vuoden 2015 ja 2016 vaihteessa osallistuin OP:n kamppanjaan, jolloin sai ostaa ilman välityspalkkiota (vai oliko se hyvin edullisella välityspalkkiolla) ja tällöin hankin lisää Fortumia, vähän Nordeaa ja muutaman Wärsilän osakkeen. Vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla hankin myös muutamia USA-osakkeita. Näistä hankinnoista mm. johtuu tuo vuoden 2016 aikana tapahtunut osinkojen kasvu.

Vaikka en vielä tälle vuodelle asettanut mitään tavoitetta osinkojen määrälle, pyrin kuitenkin kasvattamaan jatkossa vuosittain osinkojen määrää. Tavoite, josta tällä hetkellä unelmoin, olisi n. 500€/kk, joka olisi 6 000 euroa vuodessa. Se olisi jo määrä, joka palkan lisänä olisi tuntuva. Tämä helpottaisi elämää, mikäli palkkatyö väliaikaisesti loppuisi tai muusta syystä kulutus kasvaisi. Toki sillä olisi aikaan mukava piristysruiske eläkeaikaiseen elintasoonkin.

Jatkossakin tulen kuukausisäästämään superrahastoihin ja ETF:iin, jotka eivät maksa osinkoja, joten tämä tavoite ei varmaankaan tänä vuonna vielä juurikaan lähde lentoon. Pyrin kuitenkin ostamaan kuukausittain osinkoaristokraatteja, jotta tavoite vuosittain vähitellen lähenisi. ETF:istä Global X SuperDividend SDIV voisi olla tällaisen helppoja ratkaisuja hakevan vastaus. Mielellään kuulisin kommenttia tästä etf:stä. Mitä hyvin ja huonoja puolia, miten verotus ym.

Helmikuun tilanne

Ihan putkeen ei säästäminen ole mennyt. Käteisvarat eivät ole kahden kuukauden aikana juurikaan lisääntyneet. Tai suoraan sanoen eivät ole kasvaneet ollenkaan. 100 euron lisäys ei juuri johdu säästämisestä vaan pikemminkin sattumasta. Yllättäviä rahareikiä ei ole ollut vaan pikemminkin ihan itse aiheutettuja.

Otimme perheen kanssa äkkilähden etelään ja siihen minun säästöni menivät. Maksoin reilun kolmen tonnin matkasta puolet. Käteistä otin mukaan useamman satasen ja näiden lisäksi sain aikaan muutaman satasen Visalaskun. Ensi kuussa on vielä odotettavissa normipalkkaa pienempi palkka, koska otin palkatonta vapaata matkan ajaksi. Että näin.... Viiden hengen taloudessa matkailu ei ole äkkilähdölläkään mitään edullista lystiä.

Tammi- ja helmikuussa tililtä meni automaatisesti siirrot Nordnetin superrahastoihin á 15 euroa ja 150 etf:iin. Tämän lisäksi S-kaupan maksamat bonukset menivät automaattisesti S-rahastoon ja kuten myös 100 euroa OP:n rahastoihin. OP:n kampanjaa hyödynsin ostamalla Nordean ja Wärtsilän osakkeita. Nämä ostot eivät ajoittuneet mitenkään onnistuneesti, joten ne ovat jo miinuksella kuten joulukuussa hankkimani Fortuminkin osakkeet.  Vielä tarkoituksena olisi ostaa kaksi erää osakkeita ennen maaliskuun loppua, mutta katsotaan nyt toteutuuko ne. Kone ja Kesko voisivat olla soveltuvat kohteet, mutta ostot ajoittunevat selvästi maaliskuun puolelle tai jopa loppukuuhun.

Joku bloggareista vinkkasi Nordnetin ilmaiskampanjaa, joka on 1.3. Mieli tekisi osallistua siihenkin, mutta koska nämä kampanjaan kuuluvat yhtiöt eivät ole minulla ollut mitenkään ostoseurannassa, tuntuisi hullulta ostaa niitä nyt vain siksi, että niitä saa ostaa ilman välitysmaksua. Taidan jättää tämän kampanjan väliin tällä kerralla.

Tavoite alkuvuodelle 2016

Viime keväänä kirjoitin yhdeksi tavoitteekseni sen, että osakesalkkuni arvo on 50 000 euroa. Tätä tavoitetta kohti haluan vieläkin mennä, jos tosin viiden vuoden määräajasta on pian kulunut jo vuosi. Nyt on vihdoin aika siis tehdä konkreettisia tekoja tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoden vaihtuessa salkun arvo oli 14 900, joten tavoitteeseen on vielä pitkä matkaa.

Toinen jo aiemmin asettamani tavoite oli kerätä vararahastoon 7 000 euroa. Myös tämä tavoite on osittain vielä saavuttamatta. Vararahastossa oli vuoden vaihteessa 5 000 euroa, joten hyvällä mallilla ollaan, vaikka tavoite ei vielä vuoden vaihteessa ollutkaan täynnä.

Syksyllä sain jonkin verran rahaa säästöön ja ne laitoin vararahastoon. Kuukausittain säästin Nordnetin superrahastoihin yhteensä 60 euroa kuukaudessa (15 euroa /rahasto) ja Osuuspankin rahastoihin 100 euroa kuukaudessa. Tällä vauhdilla ei tavoitteita vielä saavuteta, vaan täksi vuodeksi pitää tehdä uudet suunnitelmat.

Superrahastoiden kuukausisäästämistä jatkan samalla summalla kesäkuuhun asti. Kesäkuussa tarkastan tilannetta uudelleen ja teen tarvittavia muutoksia. Tämän lisäksi aloitan uudelleen ETF:iin säästämisen. Muutaman kuukauden ajan olen näihin aiemmin säästänyt, mutta säästösumma on ollut liian suuri ja olen joutunut laittamaan säästämisen tauolle, enkä sitten ole tullut aloittaneeksi sitä uudelleen. Nyt aloitan pienemmällä summalla ja toivon että summaa ei tarvitse pienentää, vaan se saa mennä säästöön hamaan tulevaisuuteen asti. Säästösumma on nyt 150 euroa ja uskon selviäväni tästä. Kesäkuussa voin tätäkin summaa tarkistaa, ja toivottavasti ylöspäin. S-pankin bonukset ohjasin S-rahastoon, vaikka se tuskin minua juurikaan rikastuttaa.

Osallistuin Osuuspankin ensimmäiseen Suomi nousuun -kampanjaan hakemalla lyhennysvapaata yhteen sijoituslainoistani. Tämä lyhennysvapaa loppuu maaliskuussa, joten maaliskuuhun asti ainakin kuukausisäästöt pitäisi pystyä tekemään edellä mainitun suunnitelman mukaan ilman suurta tuskaa. Loppukeväästä pitää tsempata enemmän, joten kuukausisäästöt toteutuvat suunnitellusti.

Tarkoituksenani on nyt osallistua myös tähän uusimpaan OP:n kampanjaan. Kampanjan aikana eli maaliskuun loppuun saakka voi suomalaisten yhtiöiden osakkeita ostaa ilman kaupankäyntikuluja. Koska itselläni on arvo-osuustili Osuuspankissa, niin ajattelin hyödyntää tarjouksen. Kova tavoitteeni on ostaa 5 erää osakkeita ja yhdellä kerralla olen ajatellut ostaa 600 euron arvosta. Yhden näistä eristä ostin jo juuri ennen vuoden vaihdetta ja seuraavat neljä olisi tarkoitus toteuttaa vielä kampanjan aikana.

Aiemmin olen ostanut Fortumin osakkeita vuoden 2013 lopulla. Näiden osakkeiden arvo on nyt noin 170 euroa miinuksella. Päätin ostaa osakkeita lisää ja laskea siten keskihintaa, vaikka eri arvo-osuustilille osakkeet ostinkin. Toki päätökseeni väkisinkin vaikutti kanssabloggareiden toimet, jotka myöskin ovat Fortumia ostaneet. Kevään osinkokin houkuttelee, vaikka tarkoituksena on nauttia näiden osakkeiden tuottamaa osinkoa vielä monen vuoden ajan.

Muut hankittavat osakkeet ovat vielä harkinnan alla. Pyrin hankkimaan isojen yritysten osakkeita, joiden arvon uskon vähintään pysyvän jatkossakin hyvänä vielä vuosien ajan. Strategiani kun on olla myymättä näitä osakkeita. Jäävät sitten lapsilleni, kun minusta aika jättää. Tällaisia yrityksiä voisi olla ainakin Nordea, Kone, Sampo, Wärtsilä. Pitänee seurailla tilannetta.

Näiden ostojen rahoittamiseksi joudun säästämään alkuvuonna tiukasti. Tarkoituksena on tosin käyttää näihin hankintoihin myös tarvittaessa vararahastoa. Vararahaston kartuttaminen jatkuukin sitten maaliskuun jälkeen, kun osakkeen ostot on suoritettu ja sijoituslainan lyhennykset taas alkavat juosta.

Kesäkuussa tarkastelen sitten myös vararahaston karttumista ja säädän säästämistäni mahdollisuuksieni mukaan.

Vuoden 2015 osingot

Tämän vuoden osingot on taas maksettu ja kovin ruhtinaallisesti tilit eivät kasvaneet. Sijoitusongelmia ei syntynyt. Viime vuonna sain osinkoja yhteensä 179,95 euroa ja tänä vuonna tilanne oli hyvin samankaltainen. Tilille tuli 191,77 euroa. Suurta muutosta ei voinut odottakaan, kun osakesalkku on näiltä osin pysynyt vuoden ajan aivan samanlaisena, samat yhtiöt ja samat osakemäärät.

Vuosi sitten mietin, että olisi mukava saada näiden osinkojen määrä lisääntymään vuosittain. Ja olisihan se tietenkin vieläkin mukavaa, mutta nyt on ajatukset siirtyneet enemmän ETF:in suuntaan. Näistä en ole ajatellut osinkoja saada, vaan olen valinnut sellaisia etf:iä, jotka eivät maksa osinkoja. Ainakaan nyt ajatuksissa ei ole tehdä lisää osakeostoja, joten ensi vuodenkin kevään osingot jäävät vaatimattomiksi.

Tässä kuussa tulee vielä S-osuuksien korot tilille, joten niistä yhteenveto myöhemmin.

Lasten sijoitussalkut

Kun oma sijoittaminen on jäissä, niin on aikaa katsastella lasten salkkuja.

Kahdelle vanhimmalle lapselle ostettiin kesällä 2012 Huhtamäen osakkeita 40 kappaletta kummallekin. Osakkeista maksetiin aikanaan 461 euroa ja jokunen sentti päälle. Sijoitus on ollut ihan tuottava ja nyt osakkeiden arvo on ollut siinä 860 euron tietämillä. Syyskuun alussa teimme toisen siirron ja kullekin lapselle ostetiin Neste Oilin osakkeita (65 kpl ja 984 euroa/lapsi). Nämäkin ovat ainakin tällä hetkellä olleet plussalla n. 120 euroa.

Nyt vuoden vaihteen lähestyessä on tullut mieleen, että voisimme myydä osan noista Huhtamäen osakkeista. Niiden hinta on noussut yli 80 %, joten voittoja voisi kotiuttaa. Ajatuksena on hyödyntää alle tuhannen eron myynnin verottomuutta, mutta tarkoituksena ei kuitenkaan ole myydä suurinta osaa osakkeista. Mielessäni olen ajatellut, että voisimme myydä noin kolmensadan euron edestä osakkeita. Tällöin Huhtamäen osakkeiden arvo olisi n. 550 euroa ja näillä myynnistä saatavilla varoilla voisi sitten ostaa jotakin toista osaketta. Lasten tileillä on vielä muutama satanen, joten ostoon voisi käyttää n. 600 euroa. Nuorimmalla ei näitä Huhtamäen osakkeita ole, joten hänen tiliään voisi rokottaa vähän enemmän, jotta hänellekin saisi ostettu toistakin osaketta Nesteen seuraksi.

Osakkeen myyminen kuitenkin mietityttää. Osakkeita on kuitenkin niin vähän, että varsinaista hajautusta ei kannattane tehdä. Kyseessä on kuitenkin alle 2000 euron arvoiset salkut. Uskoa Huhtamäkeen on vielä, joten kannattaisiko nuo muutamat osakkeet kuitenkin pitää salkussa. Onko uusi ostettava osake sitten kuitenkaan sen parempi. Tällä hetkellä Wärtsilän osake on vahvimpana ostoslistalla. Onko kyseessä turha keikaus, vai annetaanko pienten säästöjen olla tileillä ja tehdään uusi hankinta sitten taas parin vuoden päästä, kun tileille on kertynyt vähän enemmän rahaa.

Vaatimattomat osinkotuloni

Tämän vuoden osingot on nyt tulleet tilille. Osinkotuloni ovat hyvin vaatimattomat, mutta toivottavasti ne vuosittain lisääntyvät ja joskus ne muodostaisivat jo jonkin huomattavamman summan. Nyt mentiin näin:

Neste Oil maksoi osinkona yhteensä 80,39 euroa, Huhtamäki 54,49 euroa ja Fortum 45,07 euroa. Yhteensä siis tilille kilahti 179,95 euroa. Verottajan tilille kilahti minun osingoistani yhteensä 61,83 euroa, joten ihan osattomaksi ei verottajakaan jäänyt. Tällä osinkotulolla ei vielä heittäydytä taloudellisesti riippumattomaksi, mutta saahan sillä jo useamman päivän ruuat ostettua, pidettyä synttärikutsut tai maksettua tämän kuun autoon kuluvat menot. 

Viime vuonna tililleni tuli osinkoa 34,51 euroa, joten suunta on sentään oikea. Tosin pääomaakin on käytetty osakkeiden ostoon melkein 4400 euroa., joten ilmaista kasvu ei ole ollut. Tavoitteeksi voisin asettaa itselleni sen, että osingon määrä tulee nousta joka vuosi. Tänä vuonna osakkeiden osto jäänee melko pieneksi, mutta ehkä seuraavina vuosina pystyn hankkimaan niitä enemmän ja siten osingonkasvukin on rivakampaa.

Muokattu Fortumin maksaman osingonmäärä. Oli ensin vahingossa bruttona. Yhteismäärä oli oikein.

Sijoitussalkun tilanne

Avasin marraskuulla sijoitussalkun Nordnettiin ja siirsin Nordnettiin rahaa yhteensä 4 500 euroa. Tein yhteensä neljä osakeostosta ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, jolloin osakeostot olivat halvempia. Rahaa osakeostoksiin meni yhteensä 4372,75 euroa ja tilille jäi 127,25 euroa. Nyt kun ostoksista on kulunut jo jokin hetki, on aika antaa väliraportti siitä, mikä salkun tilanne on tällä hetkellä.

Ensimmäinen hankintani oli Talvivaara, jonka osakkeita ostin samana päivänä, kun yhtiön johto oli pitänyt tiedostustilaisuuden yhtiön hakeutumisesta velkajärjestelyyn. Velkajärjestelyyn pääsy ei tällöin ollut varmuutta, joten tilanne oli yhtiön kannalta lähes katastrofaalinen. Yhtiön kurssi lähti kuitenkin nousuun, eikä ole varsinaisesti ollut tuon jälkeen miinuksella ollenkaan (ihan ensimmäisien päivien tilannetta en muista). Alkuun osakkeen arvo nousi reilusti ja mietin osakkeen realisoimista, mutta päätin sen kuitenkin pitää ja katsoa, miten sen arvo kehittyy. Vuoden alusta osakkeen arvo on laskenut vähitellen, mutta juuri ennen pääsiäistä se taas pompahti. 250 euron lottoarpani on noussut 138 %.

Samana päivänä ostin myös Fortumin osakkeita. Sen arvo on vakaampi, eikä suuria tuottoja ei ollut silloinkaan näkyvissä. Ostopäivän kurssi ei ollut mitenkään erityisen suotuinen ja sen jälkeen kurssi on kehittynyt suuntaan jos toiseenkin. Aluksi kurssi nousi jonkun verran mutta on sitten tippunut pari kertaa ihan reilusti. Tällä hetkellä kurssi on miinuksella reilu 6 prosenttia. Euroissa se tekee 56 euroa. Osakeista on kuitenkin maksettu tältä väliin osinko, jota sain tilille 45 euroa. Tämän kun lisää tuohon tappioon, ollaankin lähes lähtötilanteessa. Plus miinus nolla tilanteesta jatketaan.

Joulukuussa tein toiset kaksi hankintaa. Neste Oilin osakekurssi on myös sahannut edes takaisin. Miinuksella se oli tammikuussa, mutta sen jälkeen se on pysynyt plussalla. Tosin osingon irtoamisen jälkeen on ollut pudotusta. Tällä hetkellä 6,7 prosenttia plussalla ja kun arvoon lisää vielä osingon n. 53 euroa, on sijoitus jo ihan mukavastikin plussalla.

Viimeinen ostoni oli Huhtamäki. Sitä ostin pari kuukautta selvästi liian myöhään. Kurssi nousi juuri lokakuussa ja sen jälkeen kurssi on ollut vakaampaa. Tämäkin on toki vielä plussalla vajaa kuusi prosenttia, mutta siinä tullee tapahtumaan laskua, kun osinko myöhemmin irtoaa. Toisaalta tämä osake ei ole mikään osinkokone, kun yritys on maksanut aika nihkeästi osinkoa. Ehkä osingon vuoksi ostajia ei niin löydy. Ehkä...

Nyt 4500 euron sijoitus on noussut 5090 euroon, joten tyytyväinen täytyy olla, vaikka sijoituspäätösten takana ei suurta analyysiä ollutkaan. Moukan tuuria siis tai sitten tilanne on se, että kaikki osakkeet ovat olleet nousussa ja muut osakkeet ovat nousseet enemmänkin. Mutta näillä nyt kuitenkin mennään. Käteistä tilillä on nyt reilu 200 euroa ja se lähtee nyt kuukausittain ETF:iin.

Luopumisen vaikeus

Tein suunnitelman, että luovun Nordean kautta säilyttämistäni osakkeista ja ostan ne sitten uudelleen Nordnetin kautta. Olen nyt tehnyt hankinnat Nordnetiin ja nyt olisi tarkoituksena myydä kaksi pientä erää osakkeita vuodenvaihteen kummallakin puolella. Tämä siksi, että osakkeet ovat voitolla, (tosin Neste Oil ei enää niin hyvin kuin suunnitelman tekovaiheessa) ja tarkoituksena olisi hyötyä siitä, ettei joudu maksamaan veroja. Ongelma vaan on, että olen todella huono luopumaan mistään.

Säästötilille kertyvät rahat ovat toinen, josta en halua luopua. Minun tulee paljon helpommin maksettua luottokortilla, kun käytettyä säästettyä rahaa. Se on jo saavutettu etu, eikä siitä siksi voi luopua. Sama nyt näiden osakkeiden kanssa. Olen vitkutellut tämän kanssa ja enää olisi pari päivää aikaa tehdä siirto, mutta en vaan saa tehtyä sitä.

Pitäisiköhän sittenkin vaan siirtää osakkeet suoraan Nordnettiin ja unohtaa se myyminen? Säästötilille en sitä rahaa haluaisi enää haluaisi, vaan tarkoituksena olisi sijoittaa ne jonnekin. Toisaalta olen nyt ostanut tavanomaista enemmän osakkeita, ja koska tämä ei nyt ole välttämättä paras hetki ostaa, niin ehkä ostot ovat nyt vähäksi aikaa tehty. Ehkä sitten vuoden päästä tai kesällä seuraavaksi, mikäli intoa ja rahaa silloin riittää.

Siirränkö vai myynkö, siirränkö vai myynkö. Vielä pari päivää aikaa tätä miettiä ja sitten onkin jo liian myöhäistä tämän vuoden osalta.