Ensimmäinen 100 000 € Nordnetissä - Miten salkku kasvoi vuosien aikana

Ensimmäisen 100 000 euron saavuttaminen on monelle sijoittajalle konkreettinen virstanpylväs. Halusin tarkastella omaa matkaani ja sitä, miten salkku kasvoi Nordnetissä vuodesta 2013 vuoteen 2024. Laskelmat perustuvat pelkästään tallettamiini summiin – osinkoja tai niiden uudelleensijoittamista en huomioi, vaikka ne ovat luonnollisesti jossakin määrin vaikuttaneet salkun kehitykseen.

Aloitus: yksittäisiä talletuksia ja markkinoille mukaan (2013–2015)

Avasin Nordnet-tilin marraskuussa 2013 ja talletin alkuun 4 500 euroa. Seuraavat kaksi vuotta olivat talletusten osalta hyvin rauhallisia: vuonna 2014 en tallettanut lainkaan ja vuonna 2015 vain 1 850 euroa.

Vuoden 2015 lopussa salkkuun oli talletettu yhteensä 6 350 euroa, ja markkinatuottojen ansiosta arvo oli 8 625 euroa. Tässä vaiheessa salkun kasvu perustui aiemmin säästettyihin varoihin ja enemmän markkinaan kuin varsinaiseen kuukausittaiseen säästämiseeni.

Säännöllinen kuukausisäästäminen alkaa (2016–2017)

Vuonna 2016 aloin säästää aktiivisemmin. Talletin noin 400 euroa kuukaudessa ja tein lisäksi muutamia suurempia talletuksia, yhteensä 8 400 euroa. Tämä oli koko sijoitushistoriani suurin vuositalletus.

Vuonna 2017 talletusmäärä laski 3 730 euroon. Salkun arvo oli vuoden lopussa 26 180 euroa, josta tuottoa 7 700 euroa. Säännöllinen rytmi oli kuitenkin vakiintunut.

Tasainen eteneminen kohti tavoitetta (2018–2021)

Vuosina 2018–2021 talletin vuosittain noin 6 000–7 000 euroa. Kuukausitasolla tämä vastasi 500–600 euroa. Nämä vuodet olivat hyvin tasaisia: talletukset pysyivät suunnilleen samoina ja markkinat tukivat salkun kasvua.

Vuoden 2021 lopussa salkun arvo oli 88 700 euroa, josta tuottojen osuus oli noin puolet. Tavoite alkoi olla selvästi näkyvissä.

Laskumarkkina ja pienemmät talletukset (2022)

Vuosi 2022 oli poikkeuksellisen heikko. Talletin vain 2 880 euroa, ja markkinat laskivat selvästi. Salkun arvo putosi 82 300 euroon ja tuottojen osuus pieneni 34 000 euroon.

Tämä vuosi osoitti hyvin, miten markkinan liikkeet vaikuttivat salkkuun, eikä pienet talletusmäärät sitä juurikaan korjanneet.

Maltillinen palautuminen (2023)

Vuonna 2023 talletin 4 210 euroa. Työtilanteen muutokset ja virkavapaa vaikuttivat säästökykyyn, mutta salkku nousi jälleen kohti aiempaa tasoa. Vuoden lopussa arvo oli 91 100 euroa ja tuottojen osuus 38 750 euroa.

Kuusinumeroinen salkku saavutetaan (2024)

Vuonna 2024 talletin 3 800 euroa. Markkinat olivat suotuisat, ja vuoden lopussa salkku ylitti 100 000 euron rajan. Arvo vuoden viimeisenä päivänä oli 105 300 euroa, josta tuottoa 49 200 euroa ja talletuksia 56 100 euroa.

Yhteenveto: maltillinen säästötahti riitti tavoitteeseen

Aktiivinen säästäminen alkoi vuonna 2016, ja 100 000 euroa täyttyi vuonna 2024. Aikaa kului siis yhdeksän vuotta.

Keskimääräinen kuukausisäästö oli noin 460 euroa. Tämä on selvästi pienempi kuin monissa talousblogeissa esitetyt 800–1 000 euron kuukausisäästöt, mutta riitti silti tavoitteeseen. Salkun kasvu ei ollut tasainen, mutta pitkä aikaväli ja säännöllisyys kompensoivat heikommat vuodet.

Tavoitteiden päivitystä vuodelle 2035

Kuusi vuotta sitten heinäkuussa kirjoitin tavoitteekseni jäädä pois palkkatyöstä vuonna 2035. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen oli tuolloin noin 15 vuotta ja tavoitteena oli hankkia noin 2 000 euron tulot ilman vakituista palkkatyötä. Tulot suunnittelin muodostuvan yrityksestä nostettavasta palkasta, kahden vuokra-asunnon tulosta ja sijoitusten tuotoista. Tässä linkki tuohon kirjoitukseeni.

Talousahdinko: Tulevaisuuden suunnitelmani "Ultimate Goal 2035" - irti työelämästä

Sinällään tavoite taitaa olla vieläkin sama eli jäädä pois palkkatöistä vuonna 2035, mutta riittäisikö vähän vähäisemmät tulot. Välillä tavoite on tuntunut melko vaikealta saavuttaa, eikä se ole ollut kovin vahvana mielessäkään. Se on tuntunut niin kaukaiselta ja saavuttamattomaltakin, että se on jäänyt taustalle. Vieläkin tuntuu siltä, että mahdanko sitä saavuttaa ja uskallanko sitten kuitenkaan sitä toteuttaa, mutta ehkä nyt taas asia on syytä nostaa esiin, jos siihen haluan joskus päästä.

Minulla on yhä puolisoni kanssa yhdessä hankitut kaksi vuokra-asuntoa. Tuolloin 6 vuotta sitten niissä näytti olleen melko hyvä tuotto, mutta nyt se on kutistunut lähes kolmasosaan. Kummassakin  asunnossa on tehty perinteiset putkiremontit ym. yhtiöiden remontteja, joten yhtiövastikkeen lisäksi niissä on maksettavana isot rahoitusvastikkeet. Minulla on osuudestani on vielä lainaakin jäljellä, mutta olen pysynyt maksusuunnitelmissa, joten ne lainat saan maksettua pois jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2035. 

Näiden asuntojen vuokratuottojen varaan en enää tee laskelmia. Ehkä nämä tullaan molemmat myymään samoin kuin nykyinen kotimme. Tai sitten jommasta kummasta vuokra-asunnosta tulee uusi koti... Näiden asuntojen osalta varmaan tilanne vielä tulevina vuosina elää, joten eri vaihtoehdot on hyvä pitää avoimena. Aiemman suunnitelman mukaan näistä muodostuisi noin 3700 euroa tuloa vuodessa, mutta uudessa laskelmassa näitä en ole huomioimassa. Käytän nämä varat velattoman asunnon hankintaan tai sitten otan osan sijoituksiin ja hyödynnän osittain lainaa asunnon hankinnassa.

Aiemmassa suunnitelmassa suunnittelin, että yritykseni rahoitusomaisuus olisi noin 100 000 euroa ja sen lisäksi jatkaisin toimeksiantojen tekemistä vuoden 2035 jälkeen ja saisin näiden avulla maksettua itselleni palkkaa noin 14 000 euroa vuodessa. Tällä hetkellä yrityksellä on liikevaihtoa ehkä noin 5 000 - 10 000 euroa vuodessa, mutta se on jonakin vuosina jäänyt tästä huomattavasti. Tällä vuodella mennään taas tuohon haarukkaan. Liikevaihto voi hyvinkin olla hiipuvaa, koska en mainosta tai markkinoi yritystäni lainkaan, eikä motivaatiota tähän yrityksen toiminnan harjoittamiseen juurikaan ole ollut. Yrityksen varat ovat vain noin 22 000 euroa, joten niistä ei palkkaa montaakaan vuotta nosteta. Nämä on sijoitettuna rahastoihin, mutta uutta rahaa en ole näihin enää hetkeen laittanut, vaan olen nostanut palkkaa jo nyt ulos yrityksestä. Ehkä vuonna 2035 yrityksellä on varoja noin 40 000 euroa, mikäli rahastot tuottavat sen vähintään 7 % ja niistä voisin nostaa noin 5 000 euroa 8-10 vuoden (tarvittaessa liiketoimintaa hyödyntäen koko 10 vuoden) ajan. Tarkoituksena on lopettaa yritys ennen eläkkeelle jäämistä, joten varat sieltä on tarkoitus nostaa kokonaisuudessaan pois.

Aiemmassa suunnitelmassa arvioin, että osakesalkkuni olisi noin 250 000 euron arvoinen. Tällöin voisin nostaa salkusta 4 % säännöllä vuosittain varoja yhteensä noin 10 000 euroa bruttona (nettona arvoin varmuudeksi 8 000 euroa) ja varojen pitäisi nostosta huolimatta riittää lähes loputtomiin. Nyt minulla on sijoituksissa yhteensä 170 000 euroa ja mikäli saan näille varoille jatkossa noin 7% tuoton, olisi sijoitussalkkuni arvo vuonna 2035 yhteensä 310 000 euroa. Tarkoituksenani on kuitenkin jatkaa kuukausisäästämistä. Sijoituslaskurin mukaan mikäli säästän 350 euroa/kuukaudessa ja saan näinä tulevina vuosina 7-8% tuoton, niin varojen määrä olisi 365 000 - 394 000 euroa. Mikäli saisin säästettyä nykyistä enemmän eli noin  600 euroa kuukaudessa, salkku voisi olla noin 400 000 - 430 0000 euron suuruinen. Noin 400 000 euron salkusta voisin nostaa varoja 16 000 euroa ja mikäli tästä nostosta puolet olisi voittoa, menisi veroja vuosittain noin 2 500 eli käteen jäisi 13 500 euroa vuodessa, mikä vastaa noin reilu 1100 euroa kuukaudessa.

Ajattelen positiivisesti siitä, että tämä 1500 euroa kuukaudessa kattaisi minun kuluni. Ei sillä mitenkään leveästi eläisi, mutta vailla työn murhetta kuitenkin. Asunto pitäisi olla hankittuna, eikä siitä pitäisi enää olla juuri lainaa maksettavana. Autosta luopuminen olisi varmaan lähes välttämätöntä, eikä kovin ihmeellisiä vapaa-ajan harrastuksia olisi mahdollista pitää, mutta eipähän minulla niitä nytkään ole. Pahan päivän varalle olisi kuitenkin hyvä olla käteispuskuria, ehkä vuoden tai kahden tarpeita vastaavasti, jotta heti alkuvuosina ei joutuisi realisoimaan sijoituksia, mikäli niiden arvot juuri tällöin romahtaisivat. Mahtaisiko jotakin mielekästä työtäkin jollekin pätkälle löytyä, niin ensimmäiset vuodet voisin ehkä olla koskematta sijoituksiin ja siten varmistaa myöhempien vuosien elantoa.

Sijoitussalkun seuranta vuosien tauon jälkeen

Säästäminen ja sijoittaminen on jatkunut täällä taustalla, vaikka en ole päivittänyt blogia pitkään aikaan. Sijoitusrintamalla ei ole tullut suuria onnistumisia, varojen kasvupyrähdyksiä tai uusia oivalluksia, jotka olisivat innostanut päivittämään blogia. Ehkä nyt olisi taas vuosien tauon jälkeen aika miettiä, voisiko sijoitusten eteen tehdä enemmän, kun kuukausisäästöt ovat olleet jo vuosia melko vaatimattomat noin 200-350€/kk. 

Aloitin tämän blogin vuonna 2013, jolloin avasin arvo-osuustilin Nordnettiin ja aloitin kuukausisäästämisen silloisiin superrahastoihin. Nimi on matkanvarrella muuttunut, mutta kuukausisäästäminen on näihin jatkunut tähän päivään asti. Tanskan rahastoon säästäminen lopetin silloin, kun siihen tuli hallinnointikulu, mutta Suomen, Ruotsin ja Norjan rahastoihin olen säästänyt kuukausittain yli 10 vuotta muutamalla kympillä kuukaudessa kuhunkin ja nyt näiden rahastojen arvot ovat noin 6 000 eurossa kukin ja tuottoa tuosta on noin puolet. Ihan hyvä saavutus mielestäni ja osoittaa, mihin pienillä summillakin pystyy pitkän ajan kuluessa.

Nordnetin sijoitussalkku on nyt kasvanut siten, että sen arvo on noin 140 000 euroa. Ajatuksena on jatkaa säästämistä siihen enää vuoden loppuun asti ja sen jälkeen Nordnetin kuukausittain juosseet ostot taitavat minun osaltani olla ohi. En kokonaan lopeta sijoittamista ja säästämistä jatkossakaan, vaan tarkoituksena on aloittaa ns. alusta ja siirtää kuukausittainen säästäminen/sijoittaminen Nordeaan. Nordnetin sijoitukset jätän salkkuun kasvamaan itsekseen ja toivottavasti ne vielä joskus saavuttavat private banking rajan eli 200 000 euroa. Ja toki mielellään enemmänkin.

Minulla on ollut sijoitusasuntolaina Nordeassa ja sinne toinen vuokralaisista maksaa vuokransa sekä melko vaatimaton noin 16 000 euron sijoitussalkku, jossa pääsääntöisesti osakkeita. Näillä perusteilla olen Nordean ns. etuasiakas. Ajattelen niin, että tulen vielä jatkossa tarvitsemaan pankkipalveluita ja myös asuntolainaa. Tämä perheasunto varmaan menee myyntiin, kun lapset ovat muuttaneet pois lapsuuden kodista ja tällöin seuraavan asunnon hankinta ja varmaankin lainaneuvottelut ovat taas ajankohtaisia. Tähän varmaan helposti kuluu vielä reilu 5 vuotta, joten ihan heti tämä ei tule ajankohtaiseksi. Arvioin kuitenkin, että jatkossa voisi olla hyötyä, kun myös Nordeassa olisi vähän suurempi osuus varallisuudesta. 

Seuraavan vuoden aikana minulla on tarkoitus myydä joitakin pieniä määriä osakkeita Nordean salkusta. Salkussa on muutamia osakkeita (Sampo, Mandatum, Nordea), joiden tämän hetkinen arvo on enintään 500 euroa. Näistä pienistä osakemääristä olisi tarkoitus hankkiutua jatkossa eroon tekemällä alle 1000 euron kaupat tämän ja ensi vuoden aikana. Mulla on sijoituksissa vähän liikaa painoa muutenkin suomalaisissa osakkeissa, joten pieneltä osin tämä tukee tästä ylipainosta luopumista.

Tällä hetkellä sijoitusten maantieteellinen painotus on seuraava:
Yhdysvallat 49 %
Eurooppa 20 %
Suomi 19 %
Japani 3 %
Muut maat 9 %
Yhdysvaltojen painoarvoa olen nostanut vuosien mittaan ja tarkoitus on sitä nostaa jatkossakin ehkä johonkin 55-60 % tienoille. Euroopan osuuteen olen aika tyytyväinen, mutta Suomen paino pitäisi vähintään puolittaa ja se ei taida onnistua ilman myyntejä. Eikä edellä mainittujen myyntien vaikutus ole vielä riittävän suuri, mutta myyminen vain on minulle jotenkin henkisesti vaikeaa. Japanin ja kehittyneen Aasian painoarvoa on tarkoitus aavistuksen nostaa. Vähän olen tosin kahden vaiheilla, että miten kannattavaa Aasiaan sijoittaminen pidemmällä ajalla on, jos niiden kurssien heilunta on todennäköisesti paljon suurempaa, eivätkä ne lisää salkun vuosittain vakaata kasvua, vaan tuovat salkkuun vain ennustamattomuutta ja heilahteluja. Suuria lisäyksiä näihin maihin ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä, vaan pysytellä pääsääntöisesti länsimaisissa yhtiöissä.

Nordean salkussa on pieni määrä IShares MSCI World Small Cap -etf:ää (IUSN ja noin 2 000 euron arvosta). Tämän olen hankkinut pieninä ostoina vuosien varrella välttääkseni arvo-osuustilin säilytysmaksun. Olen myös aloittanut toukokuussa säästämään Nordean Pohjoismaat indeksirahastoon. Ajatuksena on jatkossakin pitää Pohjoismaiden indeksi mukana kuukausisäästöissä, kun lopetan niihin säästämisen Nordnetissa vuoden vaihteessa. Tässä indeksirahastossa on mukana myös suomalaisia osakkeita noin 16 %, joten osittain se sotii aiemmin mainitsemaani tavoitetta vastaan, eikä suomalaisten osakkeiden painoarvo laske tähän sijoittamalla. Kyse on kuitenkin jatkossakin pienestä summasta eli noin 50 euroa, joten kyse on enemmänkin periaatteesta kuin suuresta rahallisesta panoksesta.

Vielä on harkinnan alla, että mitkä etf:t otan sijoituskohteiksi Nordeassa. Nyt en ole samalla tavalla sidoksissa kuukausisäästämiseen valituissa etfissä kuten Nordnetissä. Maailma on siten avoin tältä kannalta. Haluan säästää jatkossa joihinkin minulle uusiin etfiin. Ajatuksena ei ole jatkaa samoihin etfiin sijoittamista vain Nordean puolella. Koska mitään suuria painopiste muutoksia en maantieteelliseen sektoriin ole suunnittellut, niin varmaan aloitan jollakin halpakuluisella laajalla maailmaindeksillä. ISharen etfiä minulla on useita Nordnetin puolella ja ajatus siitä, että ostaisin jatkossakin vain amerikkalaisten liikkeellelaskijoiden etfiä ei tässä maailman tilanteessa puhuttele. Eurooppalaiset saavat tällä kertaa huolehtia ropposistani. Ehkä siis WEBN voisi olla yksi vaihtoehto. 

Laajan suuryhtiöihin sijoittavan maailmaindeksi lisäksi olen miettinyt lisätä small capin osuutta salkussani. Faijan finanssit hehkuttaa Nordnetin keskustelupalstoilla AVWS-etfää ja ehkä lähden sitten tässä hänen kelkkaansa. Painoarvo tuskin tässä tulee kovin suureksi nousemaan, mutta jospa säästän siihen noin 150 euroa ja vastaavasti tuohon toiseen maailmaindeksiin sen toisen 150 euroa.

Näillä ajatuksilla jatkan säästämistä ja sijoittamista kohti tulevaa.