sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Matalapainetta säästörintamalla

Arvo-osuustilini ylitti tänä kesänä 100 000 euron rajan ja on pysytellyt raja yläpuolella siitä asti. Tämä tuntui ihan huikealta saavutukselta, mutta se ei ole tuonut lisäinnostusta säästämiseen/sijoittamiseen. Ja tätä lisäinnostusta olisi nyt todellakin tarve jostakin saada.

Kesä ja syksy eivät ole olleet kovinkaan hyviä säästöasteen kannalta. En ole mielestäni saanut säästettyä siten, kuin olisin halunnut. Vuosittain tuntuu olevan halua parantaa ja kasvattaa säästösummaa ja nyt kun säästetty määrä on pienentynyt, on samalla motivaatiokin säästämiseen hävinnyt. Toki päivitän kuukausitilastoni ym, mutta en enää samalla mielenkiinnolla ja innolla. Ehkä tässä on jotakin samaa kuin koronakeväänä, jolloin salkun painuessa alaspäin en juurikaan halunnut tilannetta seurata, vaan suljin silmät ja liuin mukana.

Tämän vuoden aikana on ollut useita asioita, jotka ovat vaikuttaneet kuukausisäästöjen määrään:

1. Vuona 2009 ostettuun (2h+k) sijoitusasuntoon tuli putkiremontti ja tämän johdosta asunto oli ilman vuokralaista 5,5 kuukautta Remontin yhteydessä asuntoon vaihdettiin uudet tapetit ja katot maalattiin ja näistä tuli lisäkuluja. Asunto on nyt ollut juhannuksesta uudella vuokralaisella.

2. Vaihdoimme autoni uuteen ja maksoin osuuteni säästöilläni. Vielä tässä kuussa on hankittava talvirenkaat ja vanteet. Auto on uusi, mutta edullinen Kia Rio.

3. Tilasimme Kastellin kautta autotallin (oikeammin työhuone, varasto ja kahden auton katos), jonka rakennusmies tulee pystyttämään. Rakennusmies loukkasi itsensä juuri ennen meidän projektia, joten uudet tekijät maksavat alkuperäistä suunnitelmaa enemmän ja aikataulutkin jo kusseet moneen kertaan. Tätä varten meillä oli jo aiemmin sovittu laina, jonka nostimme. Tämä rakennus on vielä kesken (vain pohjat ja perustukset vasta tehty) ja lainan lisäksi säästöjäkin tämä on jo syönyt lähes viisitonnia, ja vielä kuluja tulossa.

4. Toiseen sijoitusasuntoon (3h+k) tulossa myös massiiviset taloyhtiöremontit (julkisivu, lämmitys, putket) ja tämän johdosta asuntoon on tulossa tyhjiä kuukausia ainakin 4. Tämän jälkeen remontti vielä jatkuu, mutta olemme sopineet, että yksi samassa taloyhtiössä asuva pariskunta tulee meidän asuntoon vuokralle oman remonttinsa ajaksi eli 4-7/2022. Tämän vähän kompensoi, mutta ei täysin paikkaa tuota, koska vuokra on sovittu alhaiseksi remontista aiheutuvan häiriön vuoksi. Vasta siis kesällä 2022 remontti on taloyhtiössä kokonaan ohi ja asunnon voi vuokrata normaalihinnalla ulkopuoliselle. Asuntoon kohdistuva yhtiölaina tulee olemaan massiivinen, joten tämän huoneiston parhaat tuotot on nyt saavutettu ja laihat vuodet edessä.

Edellä mainittujen tapahtumien vuoksi käteissäästöt ovat huvenneet ja näistä aiheutuu vielä jatkossakin menoja. Alkuvuodesta talletuksia oli noin 12 000 euron edestä ja nyt jäljellä on 5 000. Käteisvarojen huvetessa olen vähentänyt Nordnettiin kuukausittain  siirtyvää summaa 500 eurosta 200 euroon. Tuo 200 euron säästö tuntuu niin pieneltä, ettei säästäminen ja sijoittaminen tunnu juurikaan edistyvän. ETF-ostot ovat olleet jäissä toukokuusta lähtien ja nyt säästän enää rahastoihin. Näihin menee kuukausittain 300 euroa (kuukausittain palkasta 200 euroa, tilille tullut jonkin verran osinkoja ja myin kaksi tappiolla olevaa yhtiötä pois). Kuukausisäästö menee entisiin superrahastoihin pl. Tanska, Handelsbanken Eurooppa ja Usa sekä SPP Aktiefond Global.

Yritän ajatella, että tämä on nyt vain huonohko hetki säästämisen kannalta. Jatkan kuitenkin säästämistä kuukausittain muutamaan rahastoon tämän ajan vähitellen mennessä ohi ja toivottavasti sitten vuoden päästä tilanne näyttää taas valoisammalta säästämisen suhteen ja voin palata suurempaan kuukausisäästämiseen. Ehkä markkinatkin ehtivät tässä välissä laskea siten, että tämä hiljaisempi aika osuus ATH-lukemiin, enkä siten tule ostaneeksi liiaksi rahastojen ollessa kalleimmillaan. Täytyy siis toivoa, että tämä  on onni onnettomuudessa -tilanne ja jatkaa automaattiohjauksella tämänkin läpi.

sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Salkun maantieteellinen hajautus 6/21

Kohti hajautettua sijoitussalkkua matkani vie. Matkaa on kuitenkin vielä pitkälti edessä, eikä maalikaan vielä näy selvänä. En ole vielä täysin päättänyt, mikä lopullinen ja sopiva hajautus olisi, mutta suunta on jo selvillä; suomalaisesta salkusta kohti kansainvälistä salkkua, jossa pääpaino kehittyneillä markkinoilla kehittyviä markkinoita unohtamatta.

Tämän hetkinen tavoitteeni on:

Pohjois-Amerikka 45 %
Länsi-Eurooppa 20 %
Suomi 15 %
Japani 5 % ja
muut maat (käytännössä kehittyvät  maat) 15 %

Tällä hetkellä tilanne salkussani on seuraava:

Pohjois-Amerikka 39 % (viime vuonna 39% ja kesällä 2019 35% ja kesällä 2018 30%)
Länsi-Eurooppa 16 % (viime vuonna 15%, kesällä 2019 14% ja kesällä 2018 13%)
Suomi 39 % (aiemmat vuodet: 41%, 46% ja 54%)
Japani 2 % (1 % jo 6/2018 asti)
Muut maat 5 % (aiemmat vuodet 5%, 4% ja 3%)

Hajautuksen muuttaminen tuntuu vaikealta. Vuodessa tilanne ei ole juurikaan muuttunut. Suomen osuus on tippunut vain kaksi prosenttiyksikköä ja sekin suurelta osin Nesteen kurssilaskun vuoksi. Pelkät ostot eivät taida enää vaikuttaa pääomaan niin paljoa, että sillä saisi juurikaan muutosta tilanteeseen tai sitten kurssit ovat muuttuneet siten, että ovat vähentäneet uusien ostojen vaikutusta.

Viimeisen vuoden aikana olen yrittänyt keskittyä L-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin markkinoihin. L-Eurooppa on vuodessa noussut 9 600 eurosta vajaaseen 16 000 euroon, Japanin osuus 600 eurosta 1 600 euroon ja kehittyvien osuus 3 200 eurosta 4 700 euroon. Toki on syytä huomata, että vuosi sitten osakkeiden arvot olivat huomattavasti alemmalla tasolla koronakriisin johdosta kuin mitä ne ovat nyt. Olen hankkinut EUNK (eurooppalaiset osakkeet), EUNN (japanilaiset) ja IS3N (kehittyvät) -etf:iä ja Handelsbankenin Eurooppaa sekä entisiä superrahastoja pl Tanska. Näiden lisäksi olen myös hankkinut myös EUNL (koko kehittynyt maailma) ja Handelsbankenin Usa rahastoa. Nämä hankinnat ovat osaltaan kasvattaneet USA:aa, joka ei välttämättä hajautuksen kannalta ole ensisijaista. Toisaalta senkin osuutta on tarkoitus vielä vahvistaa.

Ehkä en ole tarpeeksi sitoutunut tuohon hajautuksen muokkaamiseen. Vaikkei historia ole tae tulevasta, niin mututuntumalla L-Eurooppa, Japani ja kehittyvät ovat kaikki kehittyneet melko verkkaisesti ja siksi parhaan tuloksen on aiemmin saanut sijoittamalla Usaan. Ei suomalainenkaan markkina ole ollut mitenkään huono, mutta en oikeastaan usko juurikaan siihen, että siihen sijoittamalla saisi jatkossa parasta tuottoa. Suomalaisesta salkusta on siis päästävä vähitellen kansainväliseen salkkuun, mutta kun ei ne muutkaan maat niin valtaisesti innosta.

Tavoitteeni on myös, että sijoitussalkustani 60 % käsittää matala kuluisia indeksirahastoja ja ETF-rahastoja ja vain 40 % on sijoitettuna suoraan yksittäisiin osakkeisiin. Nyt tilanne tämän osalta on yhä osakkeiden voitoksi 55 % vs. 45 %. Tilanne siis aivan sama kuin vuosi sitten. Vaikka kuukausittain olen sijoittanut etfiin ja rahastoihin, olen kuitenkin myös hankkinut suoria osakkeita. Vuoden lopulla ostin Nordnetin kampanjapäivänä täydennystä usalaisiin osakkeisiin: Apple, Deere, PG, Coca-Cola, Wallmart, Pfizer, Netflix ym. Myös suomalaisia osakkeita olen hankkinut, tosin vain pieniä määriä Nordean kautta säilyttääkseni ilmaisen arvopaperisäilytyksen. Syksystä alkaen pienet amerikkalaisten osakkeiden ostot eivät olekaan enää edullisia Nordeassa. Pitänee ehkä vielä muutama hankinta tehdä ennen hinnanmuutosta.

Ensivuoden aikanakaan uusilla ostoilla en saane suurta muutosta hajautuksessa aikaan. Aiemmin olen siirtänyt kuukausittain 500 euroa Nordnettiin säännöllisiä ostoja varten, mutta nyt ole pienentänyt sen 200 euroon kesän ajaksi ja syksyllä nostan sitä vain satasella 300 euroon.  Olen viime vuonna käyttänyt suurimman osan puskuristani, eikä ensi vuodesta tule varmaan taloudellisesti helpompi. Tämän vuoden alkupuolella vaihdoimme autoni uuteen ja siihen käytin puskurista 3 000 euroa. Samalla toisessa sijoitusasunnossamme alkoi putkiremppa. Aikaisempi vuokralainen lähti vuoden vaihteessa ja uusi muutti sisään juhannuksen tienoilla. Emme saaneet siis vuokratuloa lähes puoleen vuoteen. Remontin yhteydessä päivitimme samalla tapetit ja kattojen maalipinnan. Tämän teki ulkopuolinen yritys, joten tästäkin tuli jonkin verran laskua. Vuokratuottoa ei tästä vuodesta juurikaan tuosta asunnosta tule.

Syksyllä remontit alkavat toisessa sijoitusasunnossamme. Siinä remontti on laajempi ja putkirempan lisäksi vaihtoon menee julkisivu ja lämmitysjärjestelmä vaihtuu maalämpöön. Tämä remontti alkaa julkisivun piikkauksella jo ennen talvea, joten oletettavaa on, että vuokralainen lähtenee jo tässä kesän päättyessä. Vielä hän ei ole irtisanonut asuntoa, joten ainakin elokuun on vielä asunnossa. Meidän asunnon osalta varsinainen putkiremontti ja ns. haitta-aika alkaa tammikuussa ja päättyy maaliskuussa, mutta saman rapun muut putkiremontit ja piikkaukset jatkuvat vielä kesään asti. Voi olla haasteellista vuokrata asuntoa ennen kuin koko remontti alkaa olla ohitse, koska melu- ja pölyhaitta on merkittävä, vaikka oma asunto olisikin jo ns. valmis. Pahimmillaan menetämme koko vuoden vuokratulon, mutta menot tietenkin säilyvät samana tästä huolimatta. Aiemmin olemme vuokratuloilla maksaneet oman asuntolainamme, mutta nyt olemme joutuneet maksamaan sitä osittain ansiotuloistamme ja näin taitaa tilanne olla taas syksyllä.

Mikäli haluat seurata salkun hajautuksen kehittymistä aiempina vuosina, pääset tätä käsitteleviin blogiteksteihin näistä linkeistä:

tiistai 1. kesäkuuta 2021

100 000 meni juuri rikki

 "Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen..."

Tämä kevät on tuntunut säästämisen kannalta pitkältä. Käteisvaroja on kulunut tavallista enemmän (auton osto, toinen sijoitusasunto tyhjänä putkiremontin vuoksi, autotallirakennuksen rakentaminen ym...) ja motivaatio säästämiseen on ollut hakusessa. Ylöspäin suuntautuvat pörssikurssit eivät myöskään ole kuvanneet minun salkkuani. Suuren Nesteen painon vuoksi meno on ollut alavireistä tai paikallaan polkevaa. Koko kevään olen odottanut, että 100 000 euron raja puhkeaisi, mutta sitä ei ole vaan näkynyt odottelusta huolimatta.

Tänään kuitenkin pitkä sijoittaminen ja odottaminen palkittiin. Vihdoinkin salkut näyttivät vähän reilummin vihreää, joten raja rikkoutui. YES!!! Olen säästänyt vuodesta 2015 - 2016 alkaen säännöllisesti kuukausittain. Sitä ennen säästäminen oli ajoittaista ja tein vain muutaman talletuksen / oston sijoitussalkkuihin. Tuon ajankohdan jälkeen olen sijoittanut kuukausittain  keskimäärin 300-500 euroa. Yhteensä olen sijoitussalkkuihin tehnyt hankintoja 53 353 euron edestä ja tuottoa on tullut 47 100 euroa (yllättävänkin paljon tuottoa). Yhteensä osakesalkussa on siten rahastoissa ja osakkeissa yhteensä 100 453 euroa varoja.

Tuntuu hyvältä kun pitkä työ vihdoinkin palkitaan. Vuonna 2013 utopistiselta kuulostava 100 000 euroa on nyt säästetty. Silloin mielestäni muutama kymmenentonnia olisikin jo iso raha, enkä oikeastaan ääneen uskaltanut ajatella mitään kuusinumeroista salkkua. Tässä vuosien varrella se on tuntunut vuosi vuodelta yhä mahdollisemmalta ja jo viime vuosina todennäköiseltä saavutukselta. Nyt tästä on kuitenkin syytä iloita. Olen ollut pitkäjänteinen, säästäväinen tai ainakin rationalistinen kuluttaja, uskonut asiaani, jatkanut sinnikkäästi kuukaudesta ja vuodesta toiseen ja edennyt kohti tavoitetta pienen mutta päättäväisin askelin.

Välillä on ollut vaikea iloita muiden salkkujen  paisumista, kun on tuntunut, että oma sijoitustaival ei etene läheskään yhtä vauhdikkaasti. Muiden salkut rikkovat jos minkälaisia ATH-arvoja, mutta oma taivaltaa omaa ja välillä tuskastuttavankin hidasta matkaansa. Toisaalta tässä samalla järki on sanonut, että tuntemattomien varoista on turha olla kateellinen. Jokainen kulkee omaa vauhtiaan ja usein joku aina kiilaa kovemmalla vauhdilla ja riskillä ohitse. Toisaalta en ole ollut valmis ottamaan liiaksi riskiä kannabis-osakkeilla tai bitcoinilla. Ehkä olisinkin niillä onnistunut vain käräyttämään sormeni. En myöskään ole satsannut tuhat lasissa työelämään, uraan ja palkkakehitykseen vaan nauttinut vähemmällä stressillä kolmen lapseni ja puolisoni kanssa vietetystä ajasta. 1 000 euron kuukausisijoittamisella mennään ihan eri vauhtia, kuin miten minä olen edennyt, mutta nähtävästi riittävästi olen itsekin matkaa tehnyt.

Nyt tietenkin matka jatkuu, jotta ensimmäinen numero muuttuisi ykkösestä kakkoseksi ja toivottavasta siitäkin eteenpäin. Tosin nautitaan nyt tästä ja pyritään pitämään nenä 100 000 rajan yläpuolella jatkossakin. 

maanantai 10. toukokuuta 2021

Rahastot kiinnostavat yhä enemmän

Viime kesänä tuli Nordnetille kaupankäyntipalkkio ETF:ien kuukausisäästämiseen. Poistin silloin kuukausisäästösopimuksen käytöstä ja olen sen jälkeen laittanut sen muutaman kerran taas toimintaan. En ole halunnut maksaa edes pientä 2,5 euron kaupankäyntikustannusta joka kuukausi, joten olen säästänyt ETF:iin suurin piirtein joka toinen kuukausi. Nyt tuo venkslaaminen on alkanut tuntua vähän työläältä ja se voi joskus unohtua, joten se ei voi jäädä ainoaksi säästämismuodoksi.

Olen tässä samalla toki säästänyt pörssinoteeraamattomiin rahastoihin. Erityisesti olen sijoittanut jo pitkään entisiin superrahastoihin, joskin säästösumma kuukaudessa on ollut pieni 15-30 euroa ja tällä hetkellä minulla menee 20 euroa Suomen, Ruotsin ja Norjan superrahastoihin. Tanskan superrahastoon säästämisen lopetin, vaikka en olekaan luopunut kyseisestä rahastosta kokonaan, vaan jätin sinne säästämäni varat yhä sinne.

Kolmisen vuotta sitten otin mukaan myös Handelsbankenin USA:n ja Euroopan indeksirahastot. Säästösumma näihin on vähän vaihdellut 60 eurosta 90 euroon ja nyt se on vakiintunut 70 euroon/rahasto. Näiden hallinnointipalkkiot ovat vain 0,20% ja se olikin aluksi varsin suuri syy, miksi valitsin kyseiset rahastot. Olen ollut niihin ihan tyytyväinen, eikä ainakaan vielä ole tullut ajatusta lopettaa niihin säästämistä.

Tänään lisäsin kuukausisäästösopimukseen vielä SPP Aktiefond Global A Eur. Tätä rahastoa olen ostanut jo aiemmin yritykseni nimissä olevaan salkkuun ja ensi kuusta alkaen alan säästämään siihen myös omalla henkilökohtaisella tililläni. Tämä rahasto on ollut monesti suosituksen kohteena Sharevillessä, kun on pyritty löytämään mahdollisimman yksinkertainen sijoitustyyli. Rahasto sijoittaa koko maailman sisältäen myös kehittyvät markkinat. Kulut rahastolla on 0,31%.

Ihan kokonaan en ETF:iä ole hylkäämässä vaan jatkan epätasaista sijoittamista niihin ja myös EUNL ja IS3N jatkavat kombossa. Nämä ovat jonkin verran edullisempia kuin nyt valitsemani rahasto. En kuitenkaan halua, että näiden kahden ETF:n osuus tulee liian suureksi, jolloin menetän mahdollisuuden käyttää tulevaisuudessa superluottoa. Uuden rahaston ottaminen mukaan kuukausisäästöön auttaa myös superluoton saavuttamisessa, vaikka tuskin rahaston osuus koko salkusta tulee liiaksi nousemaan, koska säästösummana on ainakin näin aluksi 90 euroa. Tällä hetkellä superluoton kultatason tavoittaminen on hilkulla, koska Nesteen osuus keikkuu siinä 20 prosentissa. Taitaa superluoton ehdot ehtiä huonontumaan entisestään, ennen kuin itse uskallan sitä kokeilemaan, mutta ajatuksissa sen käyttö jo on.

torstai 29. huhtikuuta 2021

Korkoa korolle 25 vuoden aikana

Leikittelen joskus Rikas Erakko -nimisen blogin korkoa korolle laskurilla. Sillä voi helposti laskea, paljonko säästöä kertyy, jos sijoittaa tietyn verran kuukausittain esimerkiksi 25 vuoden ajan ja miten tämä summa muuttuu vuotuisin tuottoprosentin muuttumisen myötä.

Yleensä osakkeiden arvioidaan tuottavan noin 7 % vuosittain. Tämä määrä on saatu käsittääkseni tutkimalla yhdysvaltalaisia osakkeita sadan vuoden ajalta. Keskimäärin nämä osakkeet ovat tuottaneet tuon 7 %. 

Kuvittelisin, että keskiverto kaduntallaaja käy töissä yli 30 vuotta. Vaikka säästäminen ei tuntuisi ihan joka vuosi houkuttelevalta, pystyisi tavallinen Matti Meikäläinen hyvinkin säästämään palkastaan vähintään 25 vuotta. Mikäli säästöön pystyy kuukausittain siirtämään 500 euroa, ja tätä jatkaisi 25 vuotta ja saisi tänä aikana 7% vuosituoton, olisi sijoitussalkun arvo lopulta noin 380 000 euroa. Sijoitussalkusta tuottoa olisi tällöin 230 000 euroa ja loput olisi omaa palkasta säästettyä.

Tuon 500 euron säästäminen kuukausittain ei olisi ihan mahdotonta suurimmalle osalle palkansaajista, mikäli he haluaisivat sen tehdä. Varmasti ruuhkavuosina muitakin rahareikiä rahalle helposti syntyy, mutta tiukalla talouskurilla se olisi mahdollista. Toki vaatien pienempi palkkaisilta enemmän uhrauksia kuin suurempi tuloisilta. 25 vuoden säästöaikakaan ei olisi ihan mahdoton toteuttaa. Tällöin olisi mahdollista havahtua säästämiseen vaikka vasta 40 vuotiaana ja silti tuon ajan saisi säästettyä vielä ennen eläkeikää. Vajaa 400 000 euron sijoitussalkku olisi mahtava lisä lähes kenen tahansa eläkkeeseen.

Toki 7 % tuottoon pääseminen voi olla haasteellista. Erityisesti mikäli säästää sellaisiin rahastoihin, joiden arvioidaan tuottavan keskimäärin tuon ennustetun 7 % tuoton, mutta sen lisäksi siitä joutuisi maksamaan esim. 2 % hallinnointipalkkion. Vaikka 2 % vaikuttaa ensi näkemältä pieneltä erolta, sijoitussalkun koko pienenee huomattavasti, mikäli tuotto putoaa 5 %:iin. Tällöin keskiverto kaduntallaaja kerää itselleen 25 vuodessa 500 euron kuukausisäästöllä "vain" 280 000 euron salkun, josta tuoton osuus on 136 000 euroa. Onhan tämäkin iso salkku tavalliselle Matti Meikäläiselle, mikäli hän ei ole sen enempää perehtynyt asiaan. Mutta mikäli hän kuulee, että pankki 2 % palkkiollaan vei häneltä 100 000 euroa eli lähes puolet tuotosta, tuntuu se näissä summissa jo paljolta. Äkkiseltään ei uskoisi, että parin prosentin palkkiolla on näin huima vaikutus lopputulokseen.

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Alkuvuoden tulos miinusmerkkinen

Vuosi on jo edennyt huhtikuulle, ja kuukausi toisensa jälkeen blogimaailmassa hehkutetaan toinen toistaan parempia tuottoja. Kuukausituotot tuntuvat olevat lähes kaikilla huikaisevan suuria, kaksinumeroisia prosentteja, ATH ym.. Minulla tilanne on toinen.

Olen jatkanut kuukausisäästämistä viime vuoden tapaan eli siirrän Nordnettiin 500 euroa kuukaudessa. Kuukausittain sijoitan siitä 200 euroa rahastoihin ja loput joka toinen kuukausi ETF:iin. Helmi- ja maaliskuussa salkku sentään oli jonkin verran plussalla, mutta nyt kuunvaihteessa kokonaissalkku (sis. Nordean ja OP:n arvo-osuustilit) oli 700 euroa miinuksella. Nordnetin salkku on hädin tuskin nollaviivan yläpuolella, nenä juuri ja juuri pinnan yläpuolella. OMXH25-indeksi huitelee jossakin 11 prosentissa, joten indeksin kiinnisaaminen vielä tämän vuoden puolella olisi melkoinen ihme.

Aiempina vuosina olen tottunut nauttimaan OMXH25-indeksin yläpuolella keikkumista, joten alkuvuoden tilanne tuntuu todella tympeältä. Suurin syy tähän tilanteeseen on Nesteen kurssin tuntuvalla laskulla. Vuoden vaihteessa Nesteen kurssi oli lähellä 60 euroa ja alkuvuodesta nousi vielä tästäkin, kunnes helmikuussa laski pysyvämmin alle 60 euron ja siitä on lasketeltu alas noin 45 euroon, jossa se on tämän viikon seilannut. Vuodenvaihteesta sen arvo on siten laskenut yli 22 prosenttia.

Nesteellä on ylivoimaisesti suurin osuus salkustani (30%) verrattuna muihin osakeisiin, rahastoihin tai ETF:iin. Neste oli ensimmäisiä osakeostojani ja sen arvo on vuosien varrella noussut vuodesta toiseen. Tämä arvonnousu on pitänyt minut sitkeästi OMXH25-indeksin yläpuolella, mutta nyt se herkku on syöty. Vaikka muutamat osakkeeni ovatkin alkuvuodesta nousseet ihan mukavasti (esim. Deere 40%), niin tällä ei juuri ole ollut vaikutusta koko salkun tilanteeseen. Deeren osuus on niin pieni, että vaikutus jäänyt euromääräisesti pieneksi. Kyse siinä on alle tonnista, kun Nesteen osalta puhutaan useista tuhansista.

En juurikaan ole myynyt hankkimiani osakkeita, eikä Nesteenkään myynti ole ollut ajatuksissa. Ne muutamat kerrat kun olen jotakin myynyt, olen onnistunut myymään ne lähes alimpaan mahdolliseen hintaan. Ajoittaminen on siten onnistunut surkeimmalla mahdollisella tavalla. Nytkin voin miettiä, että myisin osan Nesteen osakkeista ja hajauttaisin sijoituksiani enemmän, mutta se vain vahvistaisi Nesteen kurssin kääntymisen nousuun. Toisaalta kun en niitä nyt myy, niin lasku voi jatkua vielä pitkäänkin ja tilanne voi loppuvuodesta olla vieläkin huonompi. Näillä korteilla nyt kuitenkin mennään ja toivotaan parasta.

lauantai 6. helmikuuta 2021

Luottokortin korko laskettu väärin

Mulla on pari luottokorttia, mutta käytössä vain yksi. Käytän Nordean myöntämää Mastercardia, koska sen käyttö on helppoa puhelimen tunnuslukusovelluksen avulla. Maksan käytännössä kaikki netistä tekemäni ostot sillä. Vältän koron maksamista, joten maksan aina käyttämäni luoton kokonaan pois.

Ostin jouluksi suurimman osan lahjoista netistä ja maksoin ostokseni luottokortilla. Luottokortin laskun tultua, hyväksyin sen eräpäivänä maksuun siten, että maksan kerran koko luoton pois. Joululahja ostokset eivät täysin onnistuneet ja joulun jälkeen palautin muutamia ostoksia. Seurasin luottokortin tapahtumia ja vähensin maksettavaa summaa aina sitä mukaan kun palautus kirjautui luottokortille. Kaikki palautukset eivät ehtineet kirjautua minulle takaisin ennen eräpäivää, joten tiesin jo laskua maksaessani, että tulen maksaneeksi enemmän kuin mitä olen luottoa käyttänyt. Koska käytän luottoa kuitenkin kuukausittain, eikä ylimaksussa ollut kyse monestakaan kympistä, ei asia minua häirinnyt.

Ennen eräpäivää mietin, että voiko minulle tulla maksettavaksi korkoa, kun huomioin nuo palautukset. Ajattelin kuitenkin, että samahan sen pitäisi olla, vaikka maksaisin laskua useammassa erässä ennen eräpäivää, kunhan luotto on eräpäivään mennessä kokonaisuudessaan maksettu. Huomasin kuitenkin heti eräpäivän jälkeen, että luotolle oli kirjautunut korkoa 0,6 euroa. Summa sinänsä ei ollut kovin kummoinen ja mietin, että viitsinkö asiasta kysellä, mutta viitsinhän minä.

Laitoin verkkopankin kautta viestiä, jossa kysyin, että miten luottokortillani näkyvä korko on muodostunut. Kerroin, että en ole  maksanut täyttä summaa, joka laskulla oli, koska luottotilille tuli palautuksia ennen eräpäivää. Huomioin ne maksussa, jotta tilille ei tulisi liikaa plussaa. Laitoin viestin viikonloppuna ja keskiviikkona sain vastauksen, jonka mukaan heidän järjestelmänsä on laskenut virheellisesti korkoa hyvitykselle ja asiaa pahoiteltiin. Luottotilille maksettiin 0,6 euron hyvitys, jolla kompensoitiin myöhemmin maksettavaksi tuleva korko. Sitä ei siis poistettu tililtä. Kiitin asian selvittämisestä ja pyysin välittämään tiedon heillä eteenpäin, koska ongelma ei välttämättä ole vain minun, vaan voi koskea useampaakin henkilöä. Tähän viestiin en ainakaan vielä ole saanut vastausta, jos sitä edes saan. 

Mikäli minulla olisi ollut luottoa käytössä, en olisi huomannut, että koron laskennassa ei ole huomioitu noita tilille tulleita hyvityksiä. Luulen, että tämä koronlaskutapa on muillakin käytössä. Tuskin kyse oli mistään pelkästään minulle sattuneesta tilanteesta. Järjestelmä ei siten laske oikein korkoa silloin, kun tilille maksetaan hyvitystä. Tämän johdosta veikkaan, että ne joilla luottoa on käytössä, tulevat maksamaan korkoa vähän enemmän kuin pitäisi, mikäli heille maksetaan palautuksia luottokortille. Järjestelmä ei herätä luottamusta!

keskiviikko 20. tammikuuta 2021

Sijoitussalkun kulut vuonna 2020

Koska pidän tarkkaa kuluseurantaa kaikista kuluistani, niistä selviää samalla myös kaupankäyntiin ja hallinnointipalkkioihin menevät varat. Pyrin pitämään nämäkin kulut kurissa ja hyödynnän erilaiset kampanjat ja kikkailen ETF-säästämisen kanssa siten, että palkkiot pysyvät kohtuullisina.

Vuonna 2021 minulla meni kaupankäyntipalkkioihin yhteensä 15,75 euroa. (Vuonna 2019 13,07 euroa, vuonna 2018 8,85 euroa) Sijoituksiin laitoin reilu 8 000 euroa (tämä summa ei sitten olekaan niin tarkka, vaikka se varmaan olisi tärkeämpi). Kaupankäyntikuluni ovat siten noin 0,2 % sijoitetusta pääomasta. Yleisesti blogimaailmassa ja Sharevillessä on pyrkimyksenä pitää kulut alle 1%. Toisaalta nyt mukana luvuissa on myös rahastoihin tehdyt sijoitukset, joista en ole maksanut merkintäpalkkiota. 

Ensi vuonna kaupankäyntipalkkiot tulevat todennäköisesti nousemaan. ETF-kuukausisäästämiseen menee todennäköisesti jo tuo 15 euroa, mikäli jatkan säästämistä joka toinen kuukausi. Tämä on ainakin tämän hetkinen suunnitelmani. Nordean kautta teen pieniä osakeostoja kolmen kuukauden välein välttääkseni säilytysmaksun. Osallistun varmaan näiden lisäksi myös Nordean osakesäästöpäiviin ja Nordnetin black friday -kampanjaan. Toivottavasti kampanjoita olisi enemmänkin tänä vuonna tarjolla.

Rahastojen hallinnointipalkkiot olen laskenut 31.12.2020 päivän arvoilla. Koska hankin rahastoja kuukausittain, en ole ihan niin paljoa maksanut hallinnointipalkkiota viime vuoden aikana. En kuitenkaan jaksa laskea tarkempaa arvoa, ja minulle riittää tämä tarkkuus. Hallinnointipalkkiot ovat vuodenvaihteessa olleella omistusmäärällä yhteensä 49,03 euroa. 

EUNK (0,20%)                      9,91 euroa
Op-Am indeksi (0,39%)        8,03 euroa (tarkoituksena myydä vähitellen pois) 
IS3N (0,18 %)                       6,54 euroa
SXR8 (0,07%)                       5,59 euroa
Handels USA (0,2%)             5,29 euroa
Tanska Super (0,2%)            4,60 euroa
Handels EU (0,2%)               3,57 euroa
EUNK (0,12%)                     1,84 euroa
DXET (0,09%)                      1,80 euroa
EUNN (0,15%)                     0,93 euroa
IUSN (0,35%)                       0,91 euroa

Koska jatkan kuukausisäästämistä näihin rahastoihin tänä vuonna, ensi vuoden hallinnointipalkkiot voivat nousta tästä vuodesta. Toisaalta myös varoja rahastoissa on silloin enemmän. Sinänsä ratkaisevampaa on, ettei rahastojen hallinnointipalkkioiden prosentit nouse jatkossakaan. Hallinnointipalkkioiden kurissa pitämiseksi teen myös osakeostoja, joissa ei ole hallinnointipalkkiota lainkaan.

lauantai 9. tammikuuta 2021

Vuoden 2020 osingot

Vuosi 2020 on päättynyt ja on aika katsastaa paljonko osinkoja vuoden aikaa maksettiin tilille. Koronan vaikutuksesta Nordea jätti osingon lähes maksamatta, mutta vuoden 2019 Nordnetin kampanjapäivänä tuli hankittua lisää yhdysvaltalaisia osingonmaksajia. 

Tässä osinkokertymä viime vuosilta:

Vuosi 2014: 180,67 euroa (n. 15 euroa/kk)
Vuosi 2015: 191,77 euroa (n. 16 euroa/kk)
Vuosi 2016: 343,96 euroa (n. 29 euroa/kk)
Vuosi 2017: 483,69 euroa (n. 40 euroa/kk)
Vuosi 2018: 669,45 euroa (n. 56 euroa/kk)
Vuosi 2019: 734,16 euroa (n. 61 euroa/kk)
Vuosi 2020: 826,33 euroa (n. 69 euroa/kk)

Tänä vuonna osinkojen määrä vastasi suurin piirtein maksamiani puhelin ja Netflix-maksuja. Nämä kulut siis pystyisi jatkossa maksamaan osinkotuloillani. Nyt toki sijoitan osingot uudelleen, enkä ota niitä käyttööni.

Osinkojen kasvuprosentti tuntuu matelevan vuodesta toiseen. Osinkojen määrä on toki vuosittain kasvanut, mutta vieläkin kyse on niin pienistä rahoista, joita tuolta saan. S-juna alkaa olla historiaa. Tänä vuonna sain enää yhden jäsenosuuden PKO:stä. Suuret 12 euroa, kun vielä vuosina 2014-2015 sain yli 80€. S-osuuksien irtisanominen alkaa olla pian ajankohtaista. 

Nelinumeroiseen summaan, missä sinä olet! Ehkä nyt on aika siirtää painoa ETF:istä ja rahastoista osinkoja tuottaviin osakkeisiin. Tulevaisuuden tavoite on ollut siis jo pitkään saada osinkoja 500€/kk, mutta tämä tavoite pitää pilkkoa helpommin saavutettaviin osiin, joista siis 1000 euron vuosiosingot kiikarissa. Ehkä jo tämän vuoden aikana?

lauantai 2. tammikuuta 2021

Osakesalkun tilanne vuoden 2021 alkaessa

Osakesalkkuni alkaa lähestys 100 000 euron rajaa. Nyt vuoden vaihtuessa arvo on 93 270 euroa, kun se vuosi sitten oli 65 990 euroa. Kasvu on vuonna 2020 ollut hurja. Kasvusta osa on toki säästämistä, mutta merkitystä on myös arvonnousulla. Nordnetissä oleva salkku on noussut vuodessa 22,53 %, joka rahana tekee reilu 13 000 euroa. Helsingin pörssin tuottoindeksi (sis. osingot) on vastaavana aikana noussut 15,13 %, mutta koska salkussani on muutakin kuin vain Helsingin pörssin osakkeita, ei tuo indeksi täysin vastaa salkkuni koostumusta.

Osakesalkkuni maantieteellinen hajautus väheni hieman syksyn nousun yhteydessä. Nesteen nousu oli sen verran vahvaa, että se nosti suomalaisten osakkeiden osuuden koko salkun arvosta 45 %:iin. Suomalaisten osakkeiden suhteellinen osuus oli jo aiemmin laskussa ja 6/20 se oli alimmalla tasollaan 41 %, mutta nyt suunta kääntyi taas nousuun. Nesteen osuus suomalaisista osakkeista on salkussani 67 % ja koko salkusta 30 %. Nesteen arvon muutokset siten vaikuttavat suuresti koko salkkuni arvoon.

Pohjoisamerikkalaisten osakkeiden osuus pieneni vähän ja nyt niiden osuus on 36 % (-4 prosenttiyksikköä vuoden takaiseen). Länsieurooppalaisten osakkeiden arvo pysyi suhteessa samana verrattuna viime vuoteen eli 14 %. Samoin samoissa suhteissa pysyivät japanilaiset osakkeet (1 % koko salkusta), mutta kehittyvät maat nousivat hieman eli 5 %, kun vuosi sitten niiden osuus oli 4 %.

Taistelu indeksisijoittamisen ja osakkeiden välillä jatkui osakkeiden voittoon tänäkin vuonna. Vuosi sitten osakkeet päihittivät indeksit 56 % vs. 44 %, mutta vuonna 2020 osakkeiden osuus salkusta oli 61 % ja indeksien 39 %. 

Vuonna 2021 jatkan kuukausisäästämistä Handelsbankenin Eurooppa ja Usa indeksirahastoihin sekä Nordnetin kuluttomiin Suomen, Ruotsin ja Norjan indeksirahastoihin. Tanskan indeksirahasto on jäähyllä hallinnointipalkkion johdosta. Kvartaaleittain tapahtuva etf-säästäminen tuntui viime vuodelta liian harvalta frekvenssiltä, joten päätin nyt ostaa etf:iä joka toinen kuukausi. Hankintoja teen seuraaviin etf:iin: EUNL (World), EUNN (Japon),  IS3N (Em Imi) ja EUNK (Europe), kuhunkin suurinpiirtein yhtä paljon. Kulut useammasta ostosta vähän lisääntyvät, mutta kulut pysyvät kuitenkin noin 0,5 % tuntumassa/hankinta.

Ehkä tänä vuonna on aika myös tutustua tarkemmin Reit-osakkeiden maailmaan ja lisätä niitäkin salkkuuni. Toivottavasti muutkin bloggarit kiinnostuvat niistä, jolloin pääsee lukemaan lisää laadukkaita kirjoituksia näistä. Itsellä mielessä O, OHI ja WPC.