torstai 12. tammikuuta 2017

Vuotuiset osingot

Monen kanssabloggaajan ajatukset ovat yhä useammin siirtyneet sijoitussalkun arvon sijaan maksettavien osinkojen määrään. Taloudellisesti riippumattomaksi jäävien ajatuksena on rahoittaa elämänsä mm. osinkojen avulla. Blogien ahkerana seuraajana ei tämä ajatus ole minuakaan ihan sivuuttanut. Taloudellisesti tulen varmaan olemaan riippuvainen työstä eläkeikään asti, mutta toki osingot lämmittäisivät minunkin tiliäni palkan lisänä.

Laskin uudelleen osingot, jotka olen viime vuosina saanut.

Vuosi 2014: 180,67 euroa
Vuosi 2015: 191,77 euroa
Vuosi 2016: 343,96 euroa
(Summat ovat suomalaisten osakkeiden osalta netto-osinkoja ja amerikkalaisten osalta on vähennetty vain ennakonpidätys.)

Vuosina 2014 ja 2015 en hankkinut lisää osakkeita ja osingot tulivat kumpanakin vuonna samojen osakkeiden perusteella. Vuoden 2015 ja 2016 vaihteessa osallistuin OP:n kamppanjaan, jolloin sai ostaa ilman välityspalkkiota (vai oliko se hyvin edullisella välityspalkkiolla) ja tällöin hankin lisää Fortumia, vähän Nordeaa ja muutaman Wärsilän osakkeen. Vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla hankin myös muutamia USA-osakkeita. Näistä hankinnoista mm. johtuu tuo vuoden 2016 aikana tapahtunut osinkojen kasvu.

Vaikka en vielä tälle vuodelle asettanut mitään tavoitetta osinkojen määrälle, pyrin kuitenkin kasvattamaan jatkossa vuosittain osinkojen määrää. Tavoite, josta tällä hetkellä unelmoin, olisi n. 500€/kk, joka olisi 6 000 euroa vuodessa. Se olisi jo määrä, joka palkan lisänä olisi tuntuva. Tämä helpottaisi elämää, mikäli palkkatyö väliaikaisesti loppuisi tai muusta syystä kulutus kasvaisi. Toki sillä olisi aikaan mukava piristysruiske eläkeaikaiseen elintasoonkin.

Jatkossakin tulen kuukausisäästämään superrahastoihin ja ETF:iin, jotka eivät maksa osinkoja, joten tämä tavoite ei varmaankaan tänä vuonna vielä juurikaan lähde lentoon. Pyrin kuitenkin ostamaan kuukausittain osinkoaristokraatteja, jotta tavoite vuosittain vähitellen lähenisi. ETF:istä Global X SuperDividend SDIV voisi olla tällaisen helppoja ratkaisuja hakevan vastaus. Mielellään kuulisin kommenttia tästä etf:stä. Mitä hyvin ja huonoja puolia, miten verotus ym.

maanantai 2. tammikuuta 2017

Vuosi 2016 on takana ja kohti uusia tavoitteita

Viime vuoden tavoite (tili- ja arvo-osuustilin varat yhteensä 35 000 euroa) jäi saavuttamatta. Vuoden vaihteessa lukemat olivat 6 197,62 euroa ja 28 295,76 euroa eli yhteensä 34 493,38 euroa. Tavoitteesta jäin siten 506,62 euroa. Tapaninpäivänä kun tein väliseurannan, niin tilanne oli lievästi eli 48 euroa plussalla, mutta välipäivinä osakesalkku laski parilla sadalla ja alennusmyynneistä jäi käteen lapsille parit toppahousut, yksi toppatakki, kaikille uudet talvikengät, iloitulitteita taivaalle ym. Näiden yhteisvaikutus oli sitten se, että tavoite ei ihan toteutunut. Ostokset olisi periaatteessa voinut siirtää vuodenvaihteen ylikin, mutta en ruvennut veivaamaan. Lasten kanssa shoppailu ei aina ole niin helppoa.

Ensi vuoteen tarvitaankin sitten uudet tavoitteet. Ensin ajattelin mennä tuolla samalla eli 15 000 euroa lisää arvoa käteisvaroihin ja osakesalkkuun. Vaikka tuon tavoitteen juuri missasinkin, oli se kuitenkin "melko helppo". En juurikaan joutunut pinnistelemään, vaan se meni melko kevyesti. Nyt ensi vuonna tavoitteena onkin kerätä lisää varoja yhteensä 20 000 euron arvosta. Vuoden vaihteessä pitäisi siis olla kasassa 55 000 euroa.

Vuosi sitten minulla oli käteisvaroja yhteensä 5 000 euroa. Nyt vuoden säästämisen jälkeen minulla on 6 200 euroa. Tarkoituksena ei ollut siirtää kaikkea säästöä salkkuun, mutta niin vain pääsi käymään. Nyt vuoden 2017 aikana on tavoitteena kerryttää käteisvaroja siten, että niitä on vuoden päättyessä vähintään 10 000 euroa. Nordnetin erilaiset kampanjat voivat olla vaikea vastus tuolle tavoitteelle, mutta tällä mennään.

Mikäli käteisvarat ovat n. 10 000 euron arvoiset, pitäisi sijoitussalkun tilanne olla vuoden vaihteessa n. 45 000 euroa. Tällöin varat ovat yhteensä 55 000 euroa. Toki salkun ei tarvitse olla ihan 45 000 euroa, mikäli käteisvarat kompensoivat tuon erotuksen. Luulen tosin, että 10 000 euroa ei juurikaan ylity.

Vuonna 2017 pitää siis säästää kuukaudessa n. 1670 euroa. Jos markkinat ovat yhtä suosiollisia, kuin ne olivat tänä vuonna, niin vähempikin voisi riittää. Tosin romahdustakin on povattu, joten voi olla, että tuo summa ei olekaan riittävä.

Nyt alkuun lähden seuraavasti:
Superrahastoihin siirrän yhteensä 120 euroa kuukaudesssa aikaisemman 60 euron sijaan.
Etf:iin säästän jatkossakin 400 euroa kuukaudessa (kuten ennenkin).
Toiselle säästötilille siirrän kuukausittain 400 euroa (lisäystä 100 euroa) ja toiselle 300 euroa (säilyy ennallaan).

Pyrkimyksenä on keväämmällä aloittaa hyödyntämään Nordean 1 % kaupankäyntikulut. Ajatuksena on tehdä kuukausittain pieniä ostoksia n. 200 eurolla. Onnistuukohan Nordean kautta yhdysvaltalaisten osakkeiden osto yhtä helposti kuin Nordnetissä, vai onkohan siinä omat kommervenkkinsä? Nyt tosin olen ostanut vasta tänä vuonna ensimmäiset USA-osakkeet, joten veroilmoitus voi tehdä vielä yllätyksiä. Tämän ylimääräisen 200 euron säästäminen voi tehdä kovasti tiukkaa.

Tammikuussa joudun vielä lyhentämään visaa, sillä sille tuli joulun hulinnassa saldoa n. 300 euroa. Tämän jälkeen visa jäänee hetkeksi hyllylle, mutta tulee jälleen maaliskuussa käyttöön Kanarian reissun yhteydessä. Olen joskus kuullut, että joku on siirtänyt rahaa visalle jo ennen sen käyttöä, jolloin lasku on tavallaan maksettu jo etukäteen. Tätä ajattelin kokeilla. Jos saisin helmikuussa siirrettyä matkaa varten rahaa visalle muutaman satasen verran.

Osuuteni Kanarian reissusta olen kuitannut pois vuokravakuus tilin kautta. Tämä kustannus on siis jo pois ensi vuoden budjetista, eikä tammikuussa tarvitse varautua siihen enää ollenkaan.

Jatkossa voisin seurata tavoitteen edistymistä 3 kuukauden välein. Maaliskuussa siten raportoin siitä, olenko tavoitevauhdissa.