lauantai 29. joulukuuta 2018

Osingot vuonna 2018

Nyt on tämän vuoden osingot maksettu tilille ja on aika katsastaa paljonko niitä tällä kertaa tuli. Vuodenvaihteessa 2017-2018 tein muutaman tonnin edestä osakeostoja, jotka vaikuttivat tämän vuoden osinkokertymään jonkin verran. Nyt loppuvuodesta tein kaksi alle tuhannen euron myyntiä (Nordea 100 kpl ja Orion 24 kpl), jotka puolestaan vaikuttavat vuoden 2019 osinkoihin, mikäli en alkuvuonna tee uusia hankintoja myytyjen tilalle.

Tässä osinkokertymä viime vuosilta:

Vuosi 2014: 180,67 euroa (n. 15 euroa/kk)
Vuosi 2015: 191,77 euroa (n. 16 euroa/kk)
Vuosi 2016: 343,96 euroa (n. 29 euroa/kk)
Vuosi 2017: 483,69 euroa (n. 40 euroa/kk)
Vuosi 2018: 669,45 euroa (n. 56 euroa/kk)

Olen ihan tyytyväinen osinkojen kasvuprosenttiin. Aikamoinen hypähdys taas viime vuoteen verrattuna. Euromääräisesti tuo on kuukausitasolla kuitenkin melko pieni määrä. Ei sillä ihan vielä taloudellisesti riippumattomaan elämään uskalla hypätä. Ehkä ei tavoitteenimukainenkaan määrä eli 500e/kk vielä riippumattomaksi tee, mutta mikäli sen saavutan, tuo se eläkeiässä ja tovoittavasti ennenkin juustoa leivän päälle.

Ensi vuodeksi olisi hienoa asettaa tavoite esim. 800 euron vuosiosinkojen kohdalle, mutta tavoitteeni mukaan ei ensi vuonna pitäisi juurikaan yksittäisiä osakeostoja tehdä, joten siksi tavoite jäisi kuitenkin saavuttamatta. Jos nyt osinkojen määrä vuoden aikana kuitenkin vähän kasvaisi ja saisin korvattua nuo loppuvuoden myynnit.

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Talvivaaran tappioiden vähentäminen

Vihdoin vähän ennen joulua Talvivaaran (vai mikälie Ahtium) konkurssipesä ja myöhemmin verottaja julkaisivat tiedon, että Talvivaaran osakkeista muodostuneen tappion saa vähentää vuoden 2018 verotuksessa. Tämä onneton lottoarpa jää siis viimeinkin historiaan.

Hankin Talvivaaran osakkeita syksyllä 2013. Olin juuri avannut itselleni Nordnettiin tunnukset ja osaa paukautin Talvivaaran osakkeita. Tiedostin, että kyseessä on arpapeliä, koska Talvivaaralla meni jo tuolloin huonosti ja Pekka Perä selitteli yhtiön tilannetta televisioidussa tiedoitustilaisuudessa. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja ostin osakkeita 250 eurolla. Jos en sitten suuria voittaisi, niin tappiotkin jäisivät pieneksi.

Tänä vuonna en ole myynyt osakkeita, enkä tehnyt muitakaan luovutuksia. Koska Talvivaaran osakkeiden hankintahinta on alle 1000 euroa, en saa vähentää Talvivaaran osakkeista syntyvää tappiota eli 250 euroa ilman muita luovutuksia. Päätinkin heti verottajan ilmoituksen jälkeen tarttua härkää sarvista ja päätin myydä tappiolla olevat osakesijoitukset pois. Tällöin viikkoa ennen joulua kaksi yhtiötäni olivat tappiolla, Nordea ja Orion. Nyt joulun jälkeen valinta olisikin hankalampaa, koska miinuksella on jo muitakin.

Myin sitten 24 kappaletta Orionin osakkeita kurssiin 30,20 euroa ja Nordean osakkeita 100 kpl á 7,73 euroa. Tappiota tuli kummastakin ja nyt näiden luovutusten jälkeen pitäisi Talvivaarankin tappiot saada kuitattua. Oletteko te muut joutuneet tekemään kommervenkkejä Talvivaaran tappion vähentämiseksi?

perjantai 14. joulukuuta 2018

Ammattiliitosta erottu

Tämä loppuvuosi on mennyt säästämisen kannalta huonosti. Omakotitalon rakennusprojekti päättyi kesällä ja elokuussa muutimme uuteen taloon. Siitä se rahan kulutus sitten todellakin alkoi. Rakentaminen meni pankkilainan piikkiin, mutta muihin hankintoihin käytettiin säästöjä.

Syksyn aikana on tullut hankittua keittiöön pöytä ja siihen sopivat tuolit, baarijakkarat saaarekkeeseen, sohva, parisänky, makkariin lipasto, pyykinpesukone ja kuivuri.... Rahaa on siis palanut enemmän kuin sitä on tullut ja säästöjä on kulutettu roppakaupalla. Syksyllä piha oli mutavelliä (kuivan kesän jälkeen, ei ehkä ihan kirjaimellisesti, mutta ainakin luotaantyöntävä savikenttä). Vaihtoehtona olisi ollut tehdä kaikki itse ja pyytää sukulaisia ja tuttavia talkoisiin. Rahalla sitten hoidettiin tämäkin kuntoon. Ammattilaisilta pohjatyön tekeminen vei pari viikkoa, meiltä olisi mennyt koko ensi vuosi ja varmaan seuraavakin...

Yhtenä säästämisen tavoitteena mulla on ollut kerätä puskuriin n. 20 000 euroa. Kesällä oli säästössä n. 14t ja tuntui, ettei tavoite ole ihan mahdoton. Nyt puskuri on syöty ja tilalla on vajaa tonni. Säästötavoite tuntuu taas yhtä mahdottomalta kuin aiemminkin.

Sijoitussalkkukaan ei ilman suurta ihmettä saavuta vuodenvaihteessa 50 000 euroa. Tavoitteesta jäädään yli 3 000 euroa. Mikäli salkku ei olisi tässä syksyllä osallistunut yleiseen kurssilaskuun, tavoite olisi voinut onnistuakin, joskin hilkulla olisi silloinkin ollut.

Mä olen havainnut tässä syksyn aikana, että yritän tarkkaan seurata talouttani ja käyttää rahaa vain järkeviin ja taloudellisiin hankintoihin. Toteuma ei tosin ole kovin onnistunut. En sittenkään ole valmis pienetämään kulutustani, vaan kuukaudesta toiseen rahaa kuluu enemmän kuin suunnittelen. Kuvittelen, että koska elän säästävästi voin välillä ostaa sen mitä haluan/tarviin tai mitä lapset haluavat. En osaa todellisuudessa kieltäytyä monestakaan asiasta. Muiden blogien pitäjät tuntuvat onnistun pitämään kulutuksensa rajoissa, mutta mulla menee kuukaudesta toiseen useampi tonni kuluihin. Nyt tähän vihdoinkin on otettava vähän ryhtiä.

Erosin lopultakin ammattiliitosta. Olen maksanut monta vuotta ammattiliiton jäsenmaksua, n. 350 euroa vuodessa, enkä ole huomannut mitään hyötyä siitä saavani. Ammattiliiton yhteydessä on myös työttömyyskassa, joten olen enää vain sen jäsen. Työttömyyskassani jäsenmaksu on reilu 50 euroa, joten vuosittainen kulutukseni laskee tällä toimella 300 eurolla. Viime vuonna erosin kirkosta. Ensi vuodeksi pitää keksiä jotakin uutta.

Tämä ammattiliitosta eroaminen on ollut monesti mielessä, kun Saiturin blogissa kerrottiin jatk:n hinnoista ja liittymisestä. Useamman vuoden se otti, että vihdoinkin toteutan tuon saman. Eikä tarvinnut edes kassaa vaihtaa, joten ei sen olisi ihan noin montaa vuotta olisi pitänyt viedä. Eipä sitten enää tule sitä maailman kalleinta almanakkaaa kotiin, jonka vuosittain olen avaamatta heittänyt roskiin.

torstai 19. heinäkuuta 2018

Tilin avaaminen BN:lle ei onnistunutkaan

Olen onnistunut puhumaan jo muutaman sukulaisen avaamaan tiliä Bank Norwegianiin, mutta itse en ole vieläkään sitä saanut aikaiseksi. Kirjoitin tilin avaamisen ja sinne säästämisen tämän vuoden tavoitteeksi ja niinpä näin kesän kunniaksi päätin sen vihdoin avata.

Tili avataan netissä itse syöttämällä omat tiedot ja samalla tili aukeaa. Tai näin luulisin sen toimivan. Minulla se ei jostakin syytä tehnytkään niin. Syötin omat tietoni ja sain vastakseksi, että hakemukseni on hylätty. Tarkistin vielä, että en ole hakenut vahingossa luottoa, vaan nimenomaan talletustiliä. Olin niin yllättynyt tuloksesta, että yritin avata tiliä vielä tunnin päästä uudelleen. Syötin tietoni huolellisesti, että ne varmasti ovat oikein, mutta tulos oli sama. HYLÄTTY!

Hylkäyksen syytä ei kerrottu. Ainoastaan tietona oli, että antamieni tietojen ja julkisista rekistereistä saatavien tietojen peusteella he ovat päättäneet hylätä hakemukseni. Vastaus tuli sillä samalla hetkellä kun olin syöttänyt tietoni ja painanut "seuraava" painiketta, joten kone on hakemukseni hylännyt. Kukaan asiakaspalvelija ei siihen ole perehtynyt.

Kerran aiemmin minulla on käynyt vähän vastaavasti. Olisiko vuosi ollut jotakin 2007 tai 2008. Tällöin aloin enemmän seuraamaan kulutustani ja mietin, että turhaa pidän Nordean luottokorttia, kun se muuttui maksulliseksi Check in -asiakkuuden päätyttyä. Silloin mainostettiin paljon S-pankin luottokorttia. Se oli maksuton, joten tulisi minulle halvemmaksi, koska minulla on tapana maksaa luotto aina pois kerralla, joten luotolle ei ehdi muodostua korkoa tai kuluja. Onneksi en ollut ehtinyt Nordean korttia vielä lopettaa, koska korttihakemukseni hylättiin. Ei myönnetty S-visaa minulle. Eikä mitään selityksiä tietenkään.

Nämä kaksi hylkäystä on tullut minulle ihan puskista. En ole osannut hakemuksia tehdessäni edes ajatella, että en voi kyseistä palvelua avata. Ei ole sitten S-visaa eikä BN-tiliä minulla.

Onko niin, että kenenkään muun BN-tilin hakemusta ei oikeasti ole hylätty ja minä olen ainoa? Vai eikö asiasta muuten ole keskustelua? Vieläkään en ole keksinyt syytä, miksi hakemukseni hylättiin. Minulla on vakivirka, ansaitsen vähintään keskiverto palkansaajan verran, on säästöjäkin kertynyt, asuntolainaakin toki on reilusti, minulla ei ole pikavippejä, eikä maksuja myöhässä ja luottotiedot on kunnossa. Tiedot, jotka syötin koneelle olivat oikeat. Merkitsin rehellisesti ansioni, työpaikkani, sijoitustarkoituksen ja suunnitellun sijoitusmäärän. Näissä ei ollut mitään erityistä, vaan kaikki vastasi tavallisen suomalaisen tietoja. Mutta ei. Jossakin heille heiluttiin punaista lippua ja niin jäin ilman tiliä. Puhelinnumeroni on salainen, eikä siten löydettävissä numerotiedustelun kautta, joten voisiko tämä selittää hylkäyksen....

S-visaa en ole myöhemminkään hakenut, mutta BN tilin avaamista vielä kyllä kokeilen. En taida uskaltaa yrittää sitä heti näin kolmatta kertaa, etten jää ikuisiksi ajoiksi hylkylistalle, mutta ehkä ensi vuonna uudelleen. Ties vaikka joku algoritmi olisi siihen mennessä muutettu ja pääsisin livahtamaan sisään asiakkaaksi jostakin raosta.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Millaiseen työhuonevähennykseen olen oikeutettu?

Nyt kaipaisin teiltä muilta bloggareilta apua työhuonevähennyksen tekemisestä veroilmoitukseeni.

Minulla ja puolisollani on kummallakin oikeus tehdä vakituisesti etäpäiviä kotona. Yleensä teemme kumpikin yhden päivän viikossa (eri päivät), joskin satunnaisesti viikossa voi olla kaksikin etäpäivää, sillä etätyösopimuksen mukaan kummallakin on oikeus tehdä 2 päivää viikossa.

Alla mainitun ohjeen mukaan meillä on kummallakin oikeus siis tehdä työhuonevähennys, joka on yhteensä 630 euroa eli 315 euroa / henkilö. Onko tämä se kattosumma joka meillä on mahdollista vähentää? Vai voimmeko tämän lyhennyksen lisäksi tehdä muitakin työhuonevähennyksiä?

Minulla on myös ansioverotuloina verottettavia sivutuloja n. 2000 euroa. Puolisollani on maatalouden ja metsätalouden tuloja, joista hän on jo alkuvuonna tehnyt 420 euron vähennyksen. Omistamme yhdessä kaksi sijoitusasuntoa ja kummallakin on osakkeita ja osinkotuloja. Tämän lisäksi minulla on yritys, mutta olettaakseni sen verotusta en nyt joudu miettimään, vaan se on sitten ihan oma lukunsa. Yrityksestä en ole vielä nostamassa tuloja.

Onko tuo 630 euroa siis katto, josta puolisoni on jo käyttänyt 420 euroa, joten minulle jää käytettääksi enää 210 euroa? Vai voimmeko etätyöstä kumpikin tehdä 320 euron vähennyksen ansiotuloihin ja sen lisäksi vielä 420 (vai 210) euron vähennyksen pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseksi ja näiden lisäksi puoliso vielä tuon maatalouden ja metsätalouden poiston? Toki ultimate leikkurina olisi tuo 840 euroa/henkilö?

Miten te muut olette tätä puolisoiden yhteistilannetta miettineet? Mielestäni kummallakin pitäisi olla oikeus tehdä omien töiden ja tulojensa mukaiset vähennykset, eikä huomioida sitä, mitä puoliso on jo kenties vähentänyt.


Alla Verottajan vuoden 2017 yhtenäistämisohjeesta soveltuva kohta:

2.2.6 Työhuonevähennys

Jos selvitystä suuremmista kustannuksista ei esitetä, työhuonevähennyksenä myönnetään seuraavat määrät:
  1. niille verovelvollisille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi freelancer-toimittajille; 840 euroa/vuosi.
  2. niille verovelvollisille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi eri oppilaitosten opettajille ja sivutoimisille isännöitsijöille tai komitean sihteereille, 420 euroa/vuosi.
  3. sekä niille verovelvollisille, jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, 210 euroa/vuosi.
Jos molemmat aviopuolisot käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseksi, vähennyksen määrä on puolisoilla yhteensä 630 euroa/vuosi.
Työhuonevähennys voidaan myöntää myös kotona etätyötä tekevälle verovelvolliselle. Vähennyksen määrä riippuu näissä tilanteissa kotona tehtyjen työpäivien määrästä. Jos verovelvollisen etätyöpäivien lukumäärä verovuonna on enintään 50 % työpäivien kokonaismäärästä, voidaan hänelle myöntää työhuonevähennystä edellä mainitun kohdan 2 mukaan. Jos etätyöpäivien määrä on yli 50 % työpäivien kokonaismäärästä, voidaan vähennys myöntää kohdan 1 mukaan. Vähennys myönnetään täysimääräisenä, vaikka työnantaja olisi järjestänyt verovelvolliselle työhuoneen työpaikalle.
Työhuonevähennys voidaan tehdä kaikkien niiden tulolähteiden tulosta, joiden tulonhankintaan työhuonetta on käytetty. Esimerkiksi verovelvollisen käyttäessä työhuonetta maatalouden ja metsätalouden tulojen hankinnassa hänelle voidaan myöntää työhuonevähennys sekä maatalouden että henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä. Henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä työhuonevähennys voidaan puolestaan tehdä sekä ansio- että pääomatulosta, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin tulonhankintaan. Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten yhteismäärä voi olla enintään 840 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Vuoden tavoite vielä alkutekijöissään

Tämän vuoden tavoitteena on kasvattaa sijoitussalkku 50 000 euron arvoiseksi. Tammikuussa ja helmikuussa salkun arvo nousi suunnitelman mukaisesti, mutta sitten tuli maaliskuu ja romahdutti salkun vuodenvaihteen arvoonsa takaisin. Nyt siis tavoitteen saavuttamiseen onkin enää aikaa vain 10 kuukautta, joten ei hyvältä näytä.

Omakotitalon rakennusprojekti on hyvällä mallilla. Sisäpinnat alkavat pääsääntöisesti olla valmiit. Kattopaneelit laitettu, seinät maalattu ja laminaatit ovat lattiassa. Suihkutila, wc:t, eteinen ja khh on kaakeloitu. Nyt odotellaan, että ensi viikolla tulee keittiön ja muiden huoneiden kaapistot. Vähitellen edistyy ja nyt jo voi alkaa suunnittelemaan sisutusta. Uusia huonekaluja kaivataan roppakaupalla, joten kesällä tuskin jää suuria säästöön ja vanhatkin säästöt voivat huveta olemattomiin. Salkun kehitys ei siten näytä mitenkään erityisen hyvältä.

Pienet kuukausittaiset säästöt superrahastoihin ja etf:iin jatkuvat normaalisti.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Sijoitussalkkuni maantieteellinen hajautus

Vähitellen sitä kuvittelee, että oma salkku on kohtuullisesti hajautettu sijoitanhan kuukausittain muutamaankin ETF:ään, superrahastoihin ym. Nyt kuitenkin yhtenä iltana laskin toteuman ja maantieteellinen hajautushan jää ihan vain kuvitelman varaan. Todellisuus näyttää seuraavalta:

51 % Suomi
31 % Yhdysvallat
11 % Eurooppa pl Suomi
7 % kehittyvät maat

Tämähän näyttää ihan tuulipukusijoittajan bulkkisalkulta - ja sitähän minä olen aina ollutkin. Suurin osa salkusta on sijoitettu Suomeen ja kuviteltu, että sillä saa jo vaikka kuinka kansainvälisen salkun, kun firmatkin kerran toimii kansainvälisesti. Yhteensä eurooppalaisiin yhtiöihin on sijoitettu 62 % ja pohjois-amerikkalaisiin vain 31%.

Suomalaisten osakkeiden osto on ollut henkisesti helpompaa. Yhdysvaltalaisia olen ostanut vain Nordnetin kamppanijoiden aikana, jolloin en ole joutunut maksamaan välityspalkkiota. 15 euron välityspalkkio kun ei oikein hotsita. Nordean salkkuun olen vähitellen keräämässä myös pienten ostosten avulla osakkeita, mutta valuutanvaihtokulu ei täälläkään suosi muita kuin suomalaisia osakkeita.

Kehittyviin osakkeisiin en varsinaisesti ole innostunut sijoittamaan. Nyt tosin puolet näistä sijoituksistani on sijoitettu OP-sijoitusvakuutuksen kautta, joka minun on tarkoitus lopettaa ja nostaa varat tämän vuoden puolella. Sen jälkeen kehittyviin ei juuri mitään jääkään. Näihin on ehkä varmuuden vuoksi hyvä panostaa edes vähän enemmän, jotta eivät ihan jää olemattomiksi.

Jatkosssa Suomi-osakkeiden määrää olisi hyvä saada tippumaan. Tuskin tulee tapahtumaan kovin suuressa määrin, mutta jospa tässä suhteessa tapahtuisi edes pientä edistymistä tänä vuonna.

Näiden havaitojen jälkeen olen vähän säätänyt taas Nordnetin kuukausisäästösuunnitelmaa. Kuukausisäästöihin menee jatkossa 120 euroa superrahastoihin (30€/rahasto) ja 180 euroa kolmeen ETF:ään (EUNL n. 45 €, IS3N n. 80 € ja DEXT n. 50 €). Eurooppa on tuossa yhä vielä yli edustettuna ja kehittyviin menee vain vajaa 100 euroa. Tuolla määrällä ei suurta muutosta vuodessa synny, mutta ainakin tällä pääsen alkuun.

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Viime vuosien osingot

Olen vähitellen siirtymässä minäkin enemmän ja enemmän osinkosijoittajaksi. Osinkojen määrä on joka vuosi kasvanut vähän ja toivottavasti kasvu jatkuu. Tosin kovin merkittävää määrää en osinkoja vielä saa, mutta toivottavasti jo viiden vuoden päästä niillä sentään voisi kattaa suuremman osan kuukausittaisista kuluista. Tosin käyttöön en niitä varsinaisesti ole vielä ottanut, vaan sijoittaminen jatkuu...

Osingot (summat jotka tilille on maksettu ennakonpidätyksen jälkeen):

Vuosi 2014: 180,67 euroa (n. 15e/kk)
Vuosi 2015: 191,77 euroa (n. 16e/kk)
Vuosi 2016: 343,96 euroa (n. 29e/kk)
Vuosi 2017: 483,69 euroa  (n. 40e/kk)

Matkaa kohti 500e kuukausittaisiin osinkoihin on vielä runsaasti, mutta saisipa nyt edes 200e/kk. Vuonna 2016 käytin hyödyksi Nordnetin kamppanjoita ja hankin yhdysvaltalaisia osakkeita. Nyt vuonna 2017 hankin Nokian ja Orionin osakkeita sekä muutaman Nordean ja Omega Healtcare Investorsin osakkeen. Jos mikään yhtiö ei laske osinkoaan, vuonna 2018 osinkojen määrä noussee, mutta nousu on tänä vuonna vähäistä, jollen hanki sitten lisää osakkeita ennen osinkojen maksua. Jospa vain Nordnet järjestäisi kunnon kampanjan, jolla saisi hankkia ulkomaan osakkeita ilman välityspalkkiota. Sitä odotellen.