sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Salkun maantieteellinen hajautus 6/21

Kohti hajautettua sijoitussalkkua matkani vie. Matkaa on kuitenkin vielä pitkälti edessä, eikä maalikaan vielä näy selvänä. En ole vielä täysin päättänyt, mikä lopullinen ja sopiva hajautus olisi, mutta suunta on jo selvillä; suomalaisesta salkusta kohti kansainvälistä salkkua, jossa pääpaino kehittyneillä markkinoilla kehittyviä markkinoita unohtamatta.

Tämän hetkinen tavoitteeni on:

Pohjois-Amerikka 45 %
Länsi-Eurooppa 20 %
Suomi 15 %
Japani 5 % ja
muut maat (käytännössä kehittyvät  maat) 15 %

Tällä hetkellä tilanne salkussani on seuraava:

Pohjois-Amerikka 39 % (viime vuonna 39% ja kesällä 2019 35% ja kesällä 2018 30%)
Länsi-Eurooppa 16 % (viime vuonna 15%, kesällä 2019 14% ja kesällä 2018 13%)
Suomi 39 % (aiemmat vuodet: 41%, 46% ja 54%)
Japani 2 % (1 % jo 6/2018 asti)
Muut maat 5 % (aiemmat vuodet 5%, 4% ja 3%)

Hajautuksen muuttaminen tuntuu vaikealta. Vuodessa tilanne ei ole juurikaan muuttunut. Suomen osuus on tippunut vain kaksi prosenttiyksikköä ja sekin suurelta osin Nesteen kurssilaskun vuoksi. Pelkät ostot eivät taida enää vaikuttaa pääomaan niin paljoa, että sillä saisi juurikaan muutosta tilanteeseen tai sitten kurssit ovat muuttuneet siten, että ovat vähentäneet uusien ostojen vaikutusta.

Viimeisen vuoden aikana olen yrittänyt keskittyä L-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin markkinoihin. L-Eurooppa on vuodessa noussut 9 600 eurosta vajaaseen 16 000 euroon, Japanin osuus 600 eurosta 1 600 euroon ja kehittyvien osuus 3 200 eurosta 4 700 euroon. Toki on syytä huomata, että vuosi sitten osakkeiden arvot olivat huomattavasti alemmalla tasolla koronakriisin johdosta kuin mitä ne ovat nyt. Olen hankkinut EUNK (eurooppalaiset osakkeet), EUNN (japanilaiset) ja IS3N (kehittyvät) -etf:iä ja Handelsbankenin Eurooppaa sekä entisiä superrahastoja pl Tanska. Näiden lisäksi olen myös hankkinut myös EUNL (koko kehittynyt maailma) ja Handelsbankenin Usa rahastoa. Nämä hankinnat ovat osaltaan kasvattaneet USA:aa, joka ei välttämättä hajautuksen kannalta ole ensisijaista. Toisaalta senkin osuutta on tarkoitus vielä vahvistaa.

Ehkä en ole tarpeeksi sitoutunut tuohon hajautuksen muokkaamiseen. Vaikkei historia ole tae tulevasta, niin mututuntumalla L-Eurooppa, Japani ja kehittyvät ovat kaikki kehittyneet melko verkkaisesti ja siksi parhaan tuloksen on aiemmin saanut sijoittamalla Usaan. Ei suomalainenkaan markkina ole ollut mitenkään huono, mutta en oikeastaan usko juurikaan siihen, että siihen sijoittamalla saisi jatkossa parasta tuottoa. Suomalaisesta salkusta on siis päästävä vähitellen kansainväliseen salkkuun, mutta kun ei ne muutkaan maat niin valtaisesti innosta.

Tavoitteeni on myös, että sijoitussalkustani 60 % käsittää matala kuluisia indeksirahastoja ja ETF-rahastoja ja vain 40 % on sijoitettuna suoraan yksittäisiin osakkeisiin. Nyt tilanne tämän osalta on yhä osakkeiden voitoksi 55 % vs. 45 %. Tilanne siis aivan sama kuin vuosi sitten. Vaikka kuukausittain olen sijoittanut etfiin ja rahastoihin, olen kuitenkin myös hankkinut suoria osakkeita. Vuoden lopulla ostin Nordnetin kampanjapäivänä täydennystä usalaisiin osakkeisiin: Apple, Deere, PG, Coca-Cola, Wallmart, Pfizer, Netflix ym. Myös suomalaisia osakkeita olen hankkinut, tosin vain pieniä määriä Nordean kautta säilyttääkseni ilmaisen arvopaperisäilytyksen. Syksystä alkaen pienet amerikkalaisten osakkeiden ostot eivät olekaan enää edullisia Nordeassa. Pitänee ehkä vielä muutama hankinta tehdä ennen hinnanmuutosta.

Ensivuoden aikanakaan uusilla ostoilla en saane suurta muutosta hajautuksessa aikaan. Aiemmin olen siirtänyt kuukausittain 500 euroa Nordnettiin säännöllisiä ostoja varten, mutta nyt ole pienentänyt sen 200 euroon kesän ajaksi ja syksyllä nostan sitä vain satasella 300 euroon.  Olen viime vuonna käyttänyt suurimman osan puskuristani, eikä ensi vuodesta tule varmaan taloudellisesti helpompi. Tämän vuoden alkupuolella vaihdoimme autoni uuteen ja siihen käytin puskurista 3 000 euroa. Samalla toisessa sijoitusasunnossamme alkoi putkiremppa. Aikaisempi vuokralainen lähti vuoden vaihteessa ja uusi muutti sisään juhannuksen tienoilla. Emme saaneet siis vuokratuloa lähes puoleen vuoteen. Remontin yhteydessä päivitimme samalla tapetit ja kattojen maalipinnan. Tämän teki ulkopuolinen yritys, joten tästäkin tuli jonkin verran laskua. Vuokratuottoa ei tästä vuodesta juurikaan tuosta asunnosta tule.

Syksyllä remontit alkavat toisessa sijoitusasunnossamme. Siinä remontti on laajempi ja putkirempan lisäksi vaihtoon menee julkisivu ja lämmitysjärjestelmä vaihtuu maalämpöön. Tämä remontti alkaa julkisivun piikkauksella jo ennen talvea, joten oletettavaa on, että vuokralainen lähtenee jo tässä kesän päättyessä. Vielä hän ei ole irtisanonut asuntoa, joten ainakin elokuun on vielä asunnossa. Meidän asunnon osalta varsinainen putkiremontti ja ns. haitta-aika alkaa tammikuussa ja päättyy maaliskuussa, mutta saman rapun muut putkiremontit ja piikkaukset jatkuvat vielä kesään asti. Voi olla haasteellista vuokrata asuntoa ennen kuin koko remontti alkaa olla ohitse, koska melu- ja pölyhaitta on merkittävä, vaikka oma asunto olisikin jo ns. valmis. Pahimmillaan menetämme koko vuoden vuokratulon, mutta menot tietenkin säilyvät samana tästä huolimatta. Aiemmin olemme vuokratuloilla maksaneet oman asuntolainamme, mutta nyt olemme joutuneet maksamaan sitä osittain ansiotuloistamme ja näin taitaa tilanne olla taas syksyllä.

Mikäli haluat seurata salkun hajautuksen kehittymistä aiempina vuosina, pääset tätä käsitteleviin blogiteksteihin näistä linkeistä: