torstai 13. elokuuta 2020

Nordnetin indeksirahasto Tanska; Jatkoon vai ei?

 Lokakuussa alkaa Nordnetin Tanskan indeksirahaston (Nordnet Indeksfond Danmark, ent. Superrahasto) hallinnointi maksamaan rahasto-osuuden omistajille vuosittain 0,20 % rahastoon sijoitusta pääomasta. Aiemmin nämä pohjoismaiset indeksirahastot ovat olleet sisäänheittotuotteita, eikä niistä ole mennyt hallinnointipalkkiota. Muut Nordnetin pohjoismaiset indeksirahastot (Suomi, Ruotsi ja Norja) säilyvät vielä ilman hallinnointipalkkiota, mutta Tanskaa koskevasta rahastosta hallinnointipalkkio alkaa siis juoksemaan.

Olen säästänyt kyseiseen Nordnetin Tanskan indeksirahastoon nyt kesäkuusta 2015 alkaen kuukausittain. Säästämisen aloittamisen aikana kuluttomuus oli tärkein syy, miksi aloin säästämään tähän rahastoon. Mikäli rahastossa oli ollut hallinnointipalkkio en olisi varmaankaan ottanut sitä salkkuuni. Nyt olen säästänyt siihen lähes 1 500 euroa ja rahasto on voitolla 495 euroa. Rahastoon sijoitettuna on siten yhteensä vajaa 2 000 euroa. Rahasto ei ole ollut välttämättä mitenkään erityisen tuottoisa, mutta nyt viime aikoina se on noussut korona-aallon pohjalta nopeasti ylös. Nyt se on tuottanut parhaiten muihin superrahastoihin verrattuna. Tuottoprosentti koko ajalle on 33,95. Ei siis mitenkään huono valinta. Mutta onhan tuohon aikaakin kulunut, joten vuosittainen prosentti ei kovin korkea ole.

Tanskan indeksirahasto on ollut muihin pohjoismaiden indeksirahastoihin verrattuna huonommassa asemassa verotuksen johdosta. Tanska verottaja perii rahaston omistamien osakkeiden saamasta osingosta veroa.  Nordnet maksoi tämän veron rahaston alkuaikoina, mutta päätyi luopumaan tuosta maksusta vuoden 2018 alussa, jonka jälkeen vero on maksettu rahaston varoista. Osingot siis maksetaan rahastoon tuolla verolla vähenettynä. Rahallisesti tällä seikalla on laskettu olevan suurempi vaikutus kuin nyt asetetulla hallinnointipalkkiolla.

Jatkanko rahastoon säästämistä vai en? Mikäli en jatka enää kuukausisäästämistä rahastoon, pidänkö hankkimani rahasto-osuudet vai myynkö ne pois?

Säästämisen lopettamisen puolesta puhuvat nousseet kustannukset. En olisi alunperinkään säästänyt rahastoon, jos siinä olisi ollut hallinnointipalkkio ja sitten vielä tuottoa laskee tuo osinkoverotus.

Toisaalta rahasto on osoittautunut ihan hyväksi kohteeksi. Olen aloittanut siihen säästämisen ja säästämisen lopettaminen on vaikeaa ja toisaalta jo hankittujen rahasto-osuuksien myyminen tuntuu vielä vaikeammalta. Mielessä on pelko siitä, mitä menetän, jos nyt luovun siitä. Ehkä se olisi tulevaisuuden top10 rahastoja. Nyt asetettava hallinnointipalkkio ei ole kovin suuri kuitenkaan. Saman suurinen maksu menee esim. Handelsbankenin Euroopan ja USAn indeksirahastoista, joissa kuitenkin hajautus on ihan toista luokkaa kuin tuossa Tanskan indeksirahastossa.

Handelsbankenin Eurooppaan sijoittavassa indeksirahastossa on mukana myös tanskalaisia osakkeita, mutta niiden osuus koko rahastosta on vain 3,2 %. Puolivuotiskatsauksen mukaan rahastossa on 16 tanskalaista eri osaketta ja ne kaikki sisältyvät OMXC25 -indeksiin, johon Nordnetin Tanskan indeksirahasto puolestaan  sijoittaa. Tanskan indeksirahastossa on siten suurempi hajautus, mutta suurta merkitystä tuolla ei taida olla. Handelsbankenin Euroopparahastoon saa sijoittaa yli 60 000 euroa, jotta Tanskan osuus olisi siinä 2 000 euron paikkeilla. Tämä tuskin tulee koskaan toteutumaan, joten mikäli päädyn lopettamaan Nordnetin Tanskan indeksirahastoon säästämisen ja vielä myymään jo hankitut rahasto-osuudet, tanskalaisten yritysten osuus pienenee selvästi ja hajautuskin vähän vähenee. Toisaalta omistamisani ETF-rahastoissa voi olla myös mukana tanskalaisia osakkeita.

Tanskalaisten osakkeiden ostaminen suoraan arvo-osuustilille ei myöskään houkuta, koska OMXC25 tutustuessa tuli selväksi, ettei siellä montaa tuttua yrityksen nimeä ollut. Vain Novo Nordisk, Danske Bank, Pandora, ISS ja SimCorp ovat etäisesti tuttuja, mutta niiden kannattavuus sijoituksena jää arvauksen varaan.

Mikäli päädyn myymään rahaston ja myyn sen yhdessä eräässä, menee myynnistä luovutusvoittoveroa n. 150 euroa (30 % voitosta). Koska en ole vielä myynyt tänä vuonna omistuksiani lainkaan, tulee halvemmaksi myydä puolet rahastosta tämän vuoden puolella ja loput sitten vuoden vaihteen jälkeen. Tällöin en joudu maksamaan luovutusvoittoveroa lainkaan, koska olen myynyt omaisuutta alle 1 000 euron arvosta ja säästän siten veroissa 150 euroa. Tosin melko pienikin kurssinousu voi keikauttaa rahaston arvon yli 2 000 euron, jolloin rahasto pitäisikin myydä kolmessa erässä kolmen eri kalenterivuoden aikana.

Rahaston säilyttämisen puolella ovat: 
- rahastoon rakastuminen, sillä mennään, mitä on tullut valittua eikä hötkyillä turhia Jostakin blogista/keskustelusta juuri luin, että kuolinpesien sijoitukset tuottavat parhaiten, kun ei ole omistaja muuttamassa kokoaikaa sijoituksia.
- ajatus siitä, että ehkä Tanska pärjää tulevaisuudessa ihan hyvin. 

Rahaston luopumisen puolella ovat:
- kustannusten nousu. Vähän harmittaa, että kustannuksia tuli ensin ETF-kuukausisäästämiseen ja nyt tähän Tanskan indeksirahastoon, Vähitellen Nordnetin tarjoamat palvelut kallistuvat ja ilman toimenpiteitä huomaat maksavasti entistä enemmän. Toisaalta jos lopetan vain säästämisen ja pidän rahasto-osuudet, hallinnnotipalkkio on vuodessa 4 euroa. Ei tuo summa nyt ihan karille venettä aja.
- Tanskan osuus tulee hoidettua muutenkin ja onko sittenkään mitään tarvetta ylipainottaa Tanskaa. Pidetään asiat simppelinä ja turhat rönsyt leikataan pois.
- Varsinaisia kovin hyviä plussia säästämisen jatkamiseksi ei oikein ole.

lauantai 1. elokuuta 2020

Osakeyhtiöni käteisvarojen sijoittaminen

Tavoitteeni Ultimate Goal 2035 toteuttaminen edellyttää, että sijoitan yritykseni varoja siten, että ne tuottavat seuraavien 15 vuoden aikana. Tavoitteenani on sijoittaa keskimäärin 400 euroa kuukaudessa tulevien vuosien aikana. Tällä hetkellä tavoite voi olla haasteellinen, mutta ainakin seuraavan 12 kuukauden säästöt on jo kasassa.

Yritykselläni on tili Holvissa, jonka kautta yrityksen rahaliikenne hoituu. Asiakkaat maksaa sinne tilille palveluistani ja tililtä  maksan menoni. Minulla on tilille kortti, mutta en ole sitä juurikaan tarvinnut. Aiemmin minulla oli tili Nordeassa, koska alkupääomaan maksamiseen silloin yritystä perustettaessa vaadittiin kivijalkapankki. Nykyään tällaista vaatimusta ei kai ole, mikäli pääomaa ei makseta yritykseen ollenkaan. Nordean kulut olivat kuitenkin pienelle yritykselle liikaa (oisko ollut 9 euroa + sitten maksut jokaisesta tilisiirrosta/maksusta) ja päädyin lopettamaan asioinnin Nordeassa.

Holvin kautta ei ole mahdollista sijoittaa rahastoihin tai muihinkaan  rahoitusinstrumentteihin, joten päätin avata asiakkuun yritykselle Nordnettiin. Holvissa ei  myöskään ole talletussuojaa, joten siksi en koe hyväksi pitää kyseisellä tilillä suurempaa summaa. Nordnetin tilillä on käsittääkseni talletussuoja, joka koskee myös yrityksen varoja. Nordetin asiakkuun avaamisen kimmokkeena toimi myös koronakriisi, joka ainakin osaltaan aiheutti sen, ettei Holvin myöntämät pankkikortit olleet muutamaan päivään käytössä. Vaikka se ei sinäänsä suoraan johtunut Holvin toiminnasta, päädyin siirtämään yrityksen tilitä 5 000 euroa talletussuojan piiriin.

Hain yritykselle asiakkuutta Nordnetiin. Mietin myös Seligsonia, mutta koska se on minulle vieraampi päädyin tuttuun Nordnettiin. Asiakkuun avaaminen onnistuu netissä. Syötin sinne yrityksen tietoja ja ostin PRH:n kautta ajantaisaisin kaupparekisteriotteen, jonka liitin tuohon hakemukseen. Alkutiedoissa pyydettiin lisäämään myös asiakirja, joka varmentaa tilille sijoittavien varojen alkuperän esim. tilinpäätöstiedot. Minulla ei ollut niitä juuri sillä hetkellä käsillä, joten en niitä myöskään hakemukseen liittänyt. En tosin oikein löytänyt sopivaa kohtaakaan niille. Tämä voi johtua myös siitä, että arvioni tallettavien varojen määrästä oli niin vähäinen (olisko ollut n. 5 000 euroa vuodessa) ja yhtiöni viimeiset tilinpäätöstiedot ovat kuitenkin prh:lta saatavissa. Nettisivuilla oli varoitus asiakaspalvevlun ruuhkautumisesta ja asiakkuuden avaamisen arvoitiin vievän jopa 6-8 viikkoa.

Vajaa kuukausi siinä kuitenkin sitten vain meni, kun näin Nordnetin vanhalla etusivun puolella, että yhden salkun sijasta näkymässä oli kaksi salkkua ja toinen oli nimetty yritykseni nimiin. Asiakkuus oli siis avattu. Seurasin vielä parina päivänä, että tuleeko Nordnetista mitään viestiä sähköpostiini asiakkuuden avaamisesta,  mutta ei tullut. Parin päivän mietinnän jälkeen päätin sitten siirtää kokeeksi tilille muutaman tonnin. Nyt onkin sitten aiheellista miettiä, miten näitä varoja alan sijoittamaan.

Koska kyseessä on pienet rahat ja yritän välttää mahdollisuuksien mukaan kuluja, en ainakaan vielä ole hankkinut yritykselleni LEI-tunnusta. Tämän LEI-tunnuksen puuttumisen johdosta en voi sijoittaa suoraan osakkeisiin enkä ETF:iin. Käytössäni on vain rahastot. Tarkotuksenani on siten yllätys yllätys kuukausisäästää rahastoon. Alustavasti olen valinnut nyt 400 euron kuukausisäästön kohteeksi SPP:n Globalin.

Elokuun 5. päivänä ensimmäinen sijoitus kyseiseen rahastoon on lähdössä, joten vielä ehdin sen vaihtamaan, jos jollakin on parempia ideoita. Tarkoituksena on saavuttaa laaja hajautus kulutietoisesti fyysiseen indeksirahastoon ja pitää rahastojen lukumäärä mahdollisimman pienenä. Toki niitä sentään voi enemmän olla kuin yksi. Ehdotuksia otetaan siis vastaan!