tiistai 22. joulukuuta 2015

Syksyn kuulumisia ja paluu blogimaailmaan

Varsinaisesta säästämisestä tai sijoittamisesta ei juuri voi viime kuukausien osalta puhua. Varat ovat vähän kasvaneet, mutta ei mitään huomattavaa panostusta ole tällä saralla tapahtunut. Palkkapäivään mennessä edellisen kuun palkka on lähes syöty, eikä siitä ole suuriakaan jäänyt säästöön muutamaa viime kuuta lukuunottamatta.

Kesällä pidin kolmisen viikkoa palkatonta vapaata. Ajoitin sen heinä-elovaihteeseen siten, että kummassakin kuussa saisi sentään jonkin verran palkka. Suunnittelu ei kuitenkaan onnistunut. Palkatonta lomaa koskevat tiedot eivät ehtineet heinäkuun palkanlaskentaan, joten sain silloin koko kuun palkan ja elokuussa jäinkin sitten palkatta. Toki huomasin tämän ajoissa ja siirsin puolet palkasta sivuun. Jouduin kuitenkin ennen elokuun palkkapäivää käyttämään sitä, kun en halunnut kerryttää Visalaskuakaan, kun sen maksaminen olisi kuitenkin ollut edessä vielä elokuussa. Elokuussa jouduinkin sitten käyttämään Visaa.

Syyskuussa sain normipalkan, mutta jouduin maksamaan muhkeahkon Visalaskun, n. 800 euroa muistaakseni, joten sen kuun palkastakaan ei paljoa käteen jäänyt. Kuun lopussa vielä irtisanouduin ja irtisanomisajan lomailin palkallisesti, kunnes irtisanomisajan jälkeen aloitin uuden työn. Onneksi vanhasta paikasta sain vielä lähes normipalkkaa vastaavan palkan lokakuussa, koska uuteen työden työpaikan palkanlaskentaan ei verokorttini ehtinyt riittävän ajoissa. He pidättivät tästä johtuen 60 % lokakuun palkasta, käteen ei sitten ihan kovasti tullut. Onneksi tämä kuitenkin yllätyksekseni korjattiin seuraavassa kuussa, jolloin marraskuun nettopalkka olikin huomattavasti bruttopalkkaa parempi. Enpä ole ennen tällaista tilannetta kokenut.

Nyt Visakierre alkaa olemaan taas selätetty ja ensi kuussa sitä tulee maksettavaksi enää vajaan satasen, sekin suurimmaksi osaksi sen johdosta, että olen tilannut verkkokaupoista joululahjoja ja kokenut turvallisemmaksi maksaa ne luottokortilla. (Minulla ei ole Visassa ollenkaan varsinaista luotto-ominaisuutta, vaan maksan käyttämäni Visan aina kokonaan pois seuraavassa kuussa.) Nyt palkkatulo on taas vakiintunut ja kun vielä hain verokorttiin muutoksen loppuvuoden osalta, menee veroa onneksi kohtuullisen vähän.

Uuden työpaikan mukana onnistuin neuvottelemaan hyvän palkankorotuksen. Bruttopalkka nousi lähes 700 euroa kuukaudessa, joten nettopalkkaankin tuli huomattava korotus. Toisaalta kulujakin tästä tulee. Puolen tunnin työmatka kasvoi tuntiin, eli hurauttelen joka aamu omalla autolla 65 km. Työmatkaan siis kuluu reilu 10 tuntia viikossa. Rasitus on melkoinen ja sen kyllä tuntee nahoissaan iltaisin ja myös aamulla kellon pirahtaessa. Bensaan palaa rahaa lähes 10 euroa päivässä pelkästään työmatkaan. Verotuksessa onneksi saan matkakulut vähentää oman auton perusteella. Täällä korvessa kun ei kulje yhtään linja-autoa minnekään. Linja-autoa ei ole tainnut näillä nurkillä näkyä sitten 60-luvun. Ei tarvitse taistella verottajan kanssa asiasta.

Nyt alan suunnitella tavoitteita ensi vuodelle. Ilman kunnon tavoitteita ei säästämisestä taida tulla mitään. Liikaa rahaa valuu sormien välistä. Kuluja ainakin alan kirjaamaan vihkoon ja pyrin seuraamaan muita kuin kiinteitä kuluja tarkemmin. Ruokaan, herkkuihin ja heräteostoksiin kuluu liikaa varoja. Niistä pitää pystyä nipistämään.

perjantai 29. toukokuuta 2015

Kesäkuun säästötilanne

Kohta on kolmen kuukauden säästöjakso takana ja ihan ei ole mennyt kuin suunnittelin.

Käteisvaroja oli tarkoitus kasvattaa kohisten. Käyttö- ja säästötileillä oli tuolloin yhteensä n. 1800 euroa. Säästötilillä oli vain 300 euroa ja sitä lähdin kasvattamaan. Tilanne ei kuitenkaan ole juurikaan kohentunut. Säästötilillä on nyt reilu 900 euroa, mutta kyseessä on lähes vain siirtymä käyttötileiltä säästötilille, kun tileillä on yhteensä 2 200 euroa. Varat on siis lisääntynyt vain 400 eurolla. Tässä on jatkossa petraamista, jotta rahat eivät pelkästään siirry tililtä toiselle, vaan oikeasti jäisi jotain säästöönkin.

Osakkeiden ja rahastojen määrä oli maaliskuussa 10 900 euroa. Näiden osalta tilanne on vähän parempi kuin tilivarojen. Säästöön on mennyt joka kuukausi jotakin ja rahoilla olen ostanut lisää rahastoja ja ETF.iä. Aikaisempaa ETF-suunnitelmaa olen päivittänyt siten, että kuukausisäästössä on enää kahta ETF:ää, kehittyviä ja maailmaa. Rahastoja on OP:sta ja Nordnetin Norjan ja Suomen Superrahastoa. Jatkossa ehkä vielä vähän Tanskaakin.

Nyt salkun arvo on 12 800 euroa, joten kasvua lähes 2 000 euroa. Suurin osa on tullut lisätystä pääomasta, mutta en laskennut sitä tarkemmin. Pitäisi pitää parempaa kirjanpitoa. Tästä kasvusta olen tyytyväinen, vaikka kaikki rahat on näihin mennytkin. Ei ehkä paras mahdollinen hetki, kun kokoajan puhutaan kuplasta.

Kesäkaudella riittää haasteita säästämisessä. Pidän kesälomaa kolme viikkoa ja kun palkallista lomaa ei ole juurikaan kertynyt, on loma palkatonta. Ei taida juuri säästöön jäädä, kun lomalla rahaa kuluu vielä normaalia enemmän. Myöskään lomarahojen varaan ei voi tänä vuonna laskea. Nordnetin kuukausisäästösuunnitelmaa päivitin siten, että säästöön menee jatkossa vähemmän. Toivottavasti visan saldo ei kesällä ihan nouse taivaaseen. Maaliskuun lähes 700 euron visalasku on laskenut "jo" vajaaseen 400 euroon. Toivottavasti ensi kuussa se vieläkin pienenee.

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

S-juna liikkeelle

Viimein on tullut minulle ensimmäiset S-ryhmän osuusmaksujen korot tilille. 25.5. on useampikin osuuskunta maksanut vuosittaisen korkonsa.

HOK-Elansto            3,50€
PKO                         12,50€
OK-SuurSavo           10,00€
Turun Osuuskauppa   10,00€

Tänä vuonna sain myös OK-SuurSavosta ylijäämäpalautusta, vai mikä sen varsinainen nimike mahtoikaan olla. Suuresta maksusta ei ole kysymys vaan vain 0,10€. Olen ymmärtänyt, että tätä palautusta maksetaan vain suoritettujen ostojen perusteella. Käsitykseni mukaan en kuitenkaan ole käynyt Savossa viimeiseen 37 vuoteen, joten ehkä tässä on kyse jostakin muusta. Ilolla otan sen vastaan, vaikka eipä tuolla summalla juuri mitään saakkaan.

Viime vuonna suunnittelin hankkivani lisää osuuksia. Ainakin Kymen seutu ja Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ja mahdollisesti Osuuskauppa KPO (mikäli on eri kuin PKO) ovat olleet tuolloin kauppalistalla. Listalla ne ovat vieläkin. Tarkoituksena on ne vieläkin hankkia, vaikka nyt tuntuu, ettei ylimääräistä rahaa ole, joten syksyyn jää. Onhan tässä vielä ostoaikaa, joten kiirettä ei ole.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Opiskeltua

Puolitoista vuotta sitten suunnittelin tässä blogissakin suorittavani muutaman tutkinnon. Suunnitelman tasolle se silloin jäi, mutta hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty, vai miten se nyt meni. Äitiyslomalla ei oikein tuntunut olevan aikaa ja jaksamista lukemiseen, vaikka se olisi varmasti ollut hyvää vaihtelua. Nyt työn ohjella omaa aikaa ei ole senkään vertaa ja töiden jälkeen aika kuluu lasten kanssa, olen kuitenkin jotain saanut tehtyä.

Vihdoinkin sain itseäni niskasta kiinni ja aloitin pienen opiskeluprojektin. Ensimmäiseksi kohteeksi valitsin aikaisemman suunnitelmani mukaisesti APV1-tutkinnon. Kyseessä on sjoittamiseen liittyvä tutkinto, jonka yleensä on suorittanut ne täällä blogimaailmassa kovaa palautetta saaneet pankkineidit. Tutkinto on suunnattu asiakaspalvelussa työskentelville henkilöille. Vaikka itse en tällaisessa tehtävässä olekaan, päätin katsastaa, mitä tutkinto pitää sisällään.

Tutkintoa varten piti lukea yhteensä n. 1500 sivua materiaalia. Aalto EE:n sivuilta selviää tutkinnon vaatimukset ja tutkintoon luettava kirjallisuus. Kirjallisuus oli ihan helppotajuista ja sisältökin oli pääsääntöisesti tuttua. Muutaman vuoden ahkeralla sijoitusblogisurffailulla voi hyvin jo päästä tentissä pitkälle. En kuitenkaan uskaltanut luottaa läpi pääsyssä vain nettisurffailuun, vaan oikeasti luin materiaalin läpi. Oppimateriaalin luin itsenäisesti enkä käynyt millään kurssilla, joita tutkintoa varten pidetään.

Tentissä oli 50 kysymystä, ja 40 kysymykseen oli pakko vastata. Väärästä vastauksesta sai -1 pisteen ja oikeasta vastauksesta +2. Vain 10 kysymystä sai jäädä vastaamatta. 50 pisteellä pääsee tentistä läpi. Kolmesta kysymyksestä oli mahdollisuus saada myös lisäpiste antamalla kirjallisen perustelun vastaukselle. Tentti oli perjantaina ja muutaman arkipäivän päästä oikeat vastaukset olivat jo netissä. Niiden perusteella oletan päässeeni tentistä läpi. Jätin 10 kysymystä vastaamatta ja vain yksi vastauksestani oli väärin. Lopulliset tulokset tulevat osallistujille noin kuukauden kuluessa tentistä. Joten muutaman viikon päästä tulee toivottavasti iloista postia.

Tutkintoon tarvittavan kirjallisuuden onnistuin lainaamaan, joskin osa kirjoistani oli edellistä painosta. Tällä ei onneksi kuitenkaan ollut merkitystä, koska kirjojen muutokset eivät olleet kovin suuria, tai sitten kysymyksiä ei vaan tehty näistä muuttuneista osista. Onnistuneesti puhuin itselleni sponsorin, enkä siten joutunut maksamaan tutkinnon suorittamisesta. Kuluja ei siten oikeastaan tullut lainkaan, kun vielä työnantajani lupasi myöntää minulle palkallisen vapaan tentin suorittamista varten.

Tentin tekemällä tuli kerrattua monia asioita, joita oli ennenkin lukenut. Nyt opiskelu oli kuitenkin tarkempaa, kun tiesi lukevansa tekstiä, josta tehdään kysymykset. Joitakin osioita luin toiseen kertaan. Ilman tenttiä lukeminen olisi varmasti ollut pintapuolisempaa eikä yksityiskohtia olisi yrittänyt muistaa. Toisaalta ehkä mukaan tarttui turhaakin nippelitietoa.

Seuraavana olisi tarkoitus suorittaa APV2 marraskuussa. Näiden samojen kirjojen lisäksi tulee lisää luettavaa. Näiden tenttien suorittaminen lyhyelllä aikavälillä on siten kannattavaa, niin ei joudu aloittamaan taas ihan alusta.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Sijoitussalkku vuonna 2020

Olen pitkään miettinyt, että kuinka suuren sijoitussalkun haluan ja mihin minulla rahkeet riittävät. Tulevaisuudessa sijoitussalkku saa toki olla niin suuri kuin vain mahdollista, mutta mikä olisi minun mahdollisuuksieni rajoissa. Tällä hetkellä sijoituksiin menee n. 450 euroa kuukaudessa ja se on melko maksimi tällä hetkellä. Enempää ei tällä hetkellä ole varaa sijoituksiin siirtää.

Viisi vuotta on minusta pitkä aika. Lapset ovat jo sitten kaikki koulussa ja pikkulapsiperheen arjesta on siirrytty koululaisten arkeen. Rahaa kulunee tuolloin vähintään se määrä kuin nykyäänkin, joten tuskin tulevaisuudessa säästöön jää nykyistä enempää. Toisaalta lasten teini-ikä harrastusrumpineen ja kulutuksineen on vasta edessä, joten säästöjä pitäisi tuolloin jo olla.

Tällä hetkellä ei ole välittömästi suunnitelmissa vaihtaa asuntoa, vaikka ei se täysin mahdottomuuskaan ole. Autot ovat vielä uudehkoja, joten niiden vaihtokaan ei taida tulla ajankohtaiseksi. Ainakin itse ajattelen niin, että näillä autoilla vielä kelpaa ajella. Toisaalta mies on usein se, joka päättää auton vaihdosta, joten ehkä se voi vielä ajankohtaiseksi tullakin. Koti on remontointu lähes kokonaan viimeisten vuosien aikana, joten siihenkään ei pitäisi suuria remonttitarpeita kohdistua. Seuraavat viisi vuotta voisivat siis olla aika rauhallista aikaa ilman suuria kulureikiä.

Sijoitussalkku voisi tulevaisuudessa olla n. 50 000 euroa. Tämän kokoinen salkku mielyttäisi minua kovasti. Se olisi jo sen suuruinen, että sillä olisi jo vaikutusta omaisuuteen, se olisi likvidi ja siitä tulisi myös mahdollisesti tuottoa. Tuo olisi myös hyvä hätävara, mikäli jotakin erityistä tapahtuisi tai muuten tulisi yllättävä rahan tarve. Sen jälkeen ei ajatuksena ole säästämisen lopettaminen, mutta hyvä välietappi se olisi.

Viidessä vuodessa tuo voisi olla saavutettavissakin, vaikka helppo tavoite se ei ole. Tällä hetkellä sijoitussalkun koko on n. 12 500 euroa. Sijoitussalkun pitäisi siis seuraavan viiden vuoden aikana kasvaa n. 37 500 euroa. Nykyisellä säästötahdilla saisin sijoitussalkkuun n. 27 000 euroa lisää pääomaa, mutta vielä se ei olisi riittävästi, koska arvon nousun en usko olevan niin tähtitieteellinen. Seuraavat viisi vuotta voivat olla osakemarkkinoilla alavireistä aikaa, joten arvonnousuun varaan en voi kovinkaan paljon laskea.

Säästötavoitteen onnistumiseksi pitää säästää tarkasti ja samalla toivoa lisätuloja. Palkan korotus olisi omiaan parantamaan säästöön siirrettävää määrää ja toisena vaihtoehtona olisi kaupunkiasunnon vuokraaminen. Asunto on nyt ollut meidän omassa käytössä reilun vuoden verran. Tällä hetkellä olemme käyttäneet asuntoa lähes viikottain, joten vielä se ei ole ollut tyhjänpanttina. Syksyllä tulee tosin vielä harkittavaksi asunnon vuokraaminen, mikäli sen käyttö vähitellen vähenee. Asunnon vuokraaminen toisi lisää tuloja lähes 900 euron verran ja sillä maksaisi jo sekä yhtiövastikkeen ja lainan lyhennyksenkin. Tällöin säästömäärää olisi helpompi nostaa vähintään muutamilla satasilla.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Vuoden 2015 osingot

Tämän vuoden osingot on taas maksettu ja kovin ruhtinaallisesti tilit eivät kasvaneet. Sijoitusongelmia ei syntynyt. Viime vuonna sain osinkoja yhteensä 179,95 euroa ja tänä vuonna tilanne oli hyvin samankaltainen. Tilille tuli 191,77 euroa. Suurta muutosta ei voinut odottakaan, kun osakesalkku on näiltä osin pysynyt vuoden ajan aivan samanlaisena, samat yhtiöt ja samat osakemäärät.

Vuosi sitten mietin, että olisi mukava saada näiden osinkojen määrä lisääntymään vuosittain. Ja olisihan se tietenkin vieläkin mukavaa, mutta nyt on ajatukset siirtyneet enemmän ETF:in suuntaan. Näistä en ole ajatellut osinkoja saada, vaan olen valinnut sellaisia etf:iä, jotka eivät maksa osinkoja. Ainakaan nyt ajatuksissa ei ole tehdä lisää osakeostoja, joten ensi vuodenkin kevään osingot jäävät vaatimattomiksi.

Tässä kuussa tulee vielä S-osuuksien korot tilille, joten niistä yhteenveto myöhemmin.

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Kuukausisäästäminen

Sain jouluna lahjaksi mieheltä Mika Hyttisen kirjan "Vaurastu kuin Warren Buffet". Luin sen heti tapaninpäivänä kokonaan ja nyt olen lueskellut sitä uudelleen. Takakannen mukaan kyseessä on ensimmäinen bisnessijoittamisen opas. Bisnessijoittamisen ajatuksena on ostaa parasta bisnestä, jolla on suotuisa tulevaisuus edessä. Tavoitteena on löytää erinomaisia bisneksiä hyvään hintaan, eikä keskinkertaisia bisneksiä halvalla. Tarkoituksena on sijoittaa vain niihin yhtiöihin, joiden tulevaisuuden itse syvällisesti ymmärtää.

Lukemisen aikana käsitin jo kirjan ydinsanoman. Minun ei kannata sijiottaa suoraan yhtiöihin, koska en voi sanoa ymmärtäväni minkään yhtiön bisnestä, toimintaa ja/tai tulevaisuutta syvällisesti. Jos ei ole syvällistä ymmärrystä pitää pysyttäytyä indeksisijoittamisesta. Tämä olkoon ohjenuorani. Ei enää suoria osakesijotuksia, ennen kuin salkun pääpaino on indekseissä.

Kun minulla on kerran arvo-osuustili Nordnetissä, niin ensimmäinen askel oli lähteä tutkimaan sen tarjontaa. Superrahastot ovat helppo valinta alkuun, kun niistä on vouhkattu blogimaailmassa jo kuukausi tolkulla. Päätin valita niistä Suomen ja Norjan näin ensihätään. Koska salkkuni on vahvasti suomalaispainotteinen, päädyin sijottamaan näihin vain minimisumman eli 15 euroa kuukaudessa. Toinen syy minimisummalle oli rahatilanteeni, kun olin tuolloin vielä hoitovapaalla.

Nyt kun hoitovapaa on historiaa, voikin jo suunnitella vähän suurempia säästöjä. Superrahastojen lisäksi kuukausisäästäminen on mahdollista ETF:iin. Niitä onkin sitten enemmän tarjolla. Valitsin muutaman ja aloin säästämään niihin, mutta niitä pitäisi vielä tutkailla enemmänkin. IShares coret ovat olleet suosiossa täällä blogimaailmassa ja niihin ajattelin omat ropposeni myös pistää. Tarkoituksenani on laittaa ETF:iin n. 350 euroa kuukaudessa. Tai ainakin tämän verran nyt maaliskuussa niihin sijoitin. Summa voi tarkentua vielä kevään edetessä.

Päädyin nyt tällaiseen kokoelmaan:

db x-trackers MSCI World Index UCITS                                   45 %
db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF                                   20 %
iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF            20 %
db x-trackers S&P 500 UCITS ETF                                          15 %


IShares Coret eivät sitten juuri mahtuneetkaan mukaan säästöön, koska niiden yksittäishinta oli niin kova, että hajautusta ei olisi tullut. Toisaalta ehkä maailman Core olisi yksinäänkin ollut jo riittävän hajautettu. No mitä sanotte valinnoistani? Mitkä korjaukset olisivat tarpeen?



torstai 5. maaliskuuta 2015

Lyhennysvapaa käyttöön

Nyt pankit ovat mainostaneet mahdollisuutta hakea lyhennysvapaata asuntolainaan. Minäkin päätin tarttua tilaisuuteen ja hain toiseen lainaani vuoden lyhennysvapaan. Lainan pääoma on tällä hetkellä n. 38 000 euroa ja lyhennän sitä 220 eurolla kuussa. Lainan kokonaiskorko on tällä hetkellä 1,05 % sisältäen marginaalin lisäksi Euribor 12kk:n koron.

Tämä asuntolainani on niin edullinen minulle, ettei minulla ole mitään suurta kiinnostusta maksaa sitä kovalla rytinällä pois. Mielelläni pidennän maksuaikaa vuodella, kun se on mahdollista. Tämän lyhennyksen aion käyttää toisen lainani lyhennykseen. Tämä toinen lainani on paljon kalliimpaa rahaa. Tässä korko on  yli 2%  (marginaali + 12kk euribor) eli huomattavasti kalliimpi kuin tuo vanhempi lainani. Tämän lainan pääoma on 56 979 euroa ja lyhennän sitä 335 eurolla kuussa. Nyt tarkoituksena on tänä vuonna lyhentää tuota lainaa normaalia maksuohjelmaa enemmän, vähintään tuolla lyhennysvapaan vuoksi säästyvällä lyhennysmäärällä.

Vuoden aikana tällaisella lainojen järjestelyllä ei varmaan montaakaan euroa tule säästettyä, mutta ajatuksellisesti se on minulle tärkeää, että saan tuon kalliimman lainan maksettua edes vähän nopeammin takaisin.

Lyhennysvapaahakemukseeni vastattiin automaattisesti ja kerrottiin, että käsittelyajat ova ruuhkautuneet ja käsittelyaika on n. 2 viikkoa. Minuun ollaan yhteydssä silloin kun hakemustani käsiteltiin. Nyt kaksi viikkoa on jo kulunut, mutta yhteydenottoa ei ole kuulunut. Verkkopankista kuitenkin huomasin, että lainan maksuohjelmaan oli merkitty nolla-lyhennys maaliskuusta alkaen vuoden verran. Ehkä päätös on siis jo tehty ja vapautus myönnetty. Viimeistään se selviää maaliskuun puolessa välissä kun lainan lyhennys tulee ajankohtaiseksi. Ehkä tililtä silloin menee vain korot.

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Maaliskuun säästötilanne

Maaliskuun ensimmäinen päivä olkoon lähtötasoni tämän vuoden säästämisessä. Normaalin kuukausipalkan sain jo helmikuussa ja siitä sain säästöönkin jo siirrettyä. Vanhoja "rästejä" (mm. aikaisemmin mainitsemani Visa-lasku) on kuitenkin ollut hoidettavana sen verran, ettei helmikuu ollut vielä normikuukausi. Maaliskuu on jo normaalimpi ja toivottavasti huhtikuussa osaan jo paremmin ennakoida tuloja ja menoja.

Nyt tileillä on varoja yhteensä 1 823,16 euroa. Tästä siis lähdetään säästämään. Varat jakautuvat usealle tilille, joilla jokaisella on joitakin hiluja. Säästötilillä on palkkapäivänä sinne siirretyt 300 euroa. Nordnetin tilille siistin kuukausisäästämistä varten 400 euroa. Loput 1 100 euroa ovat eri käyttötileilläni ja niiden on tarkoitus riittää seuraavaan palkkapäivään, joka on ensi viikon perjantaina. Ja kyllähän ne riittävät, vaikka pelkästään yhtiövastikkeita maksan tällä viikolla noin 700 euron edestä.

Osakesalkkuni suuruus oli eilen yhteensä 10 967,08 euroa. Tämä summa sisältää Nordeassa säilytyksessä olevat Neste Oilin ja Huhtamäen osakkeet (yht 2 360€), Osuuspankin pienet rahasto-osuudet ja sijoitusvakuutuksen, Nordnetin osakkeet ja rahasto-osuudet (yht. 6 539€), S-pankin rahasto-osuuden (naurettavat 122€) ja työnantajan ottaman ryhmäeläkevakuutuksen (tai mikä sen nimi mahtaakaan olla.) Tässä osakesalkussa ei ole muisteltu S-osuusmaksuja, joita joskus hankin. Niistä nautitaan vain vuosittain maksettavat osuusmaksut. Tavoitteita ja suunnitelmia osakesalkun kasvattamiseen toki on, mutta niistä ehkä myöhemmin. Nyt iloitaan vaan pörssin noususta, joka on ollut viime päivinä huimaa. Osakesalkun arvo on kasvanut vajaassa kuukaudessa reilu 600 euroa ilman lisäpääoman sijoittamista.

Säästötilannetta ajattelin jatkossa kartoittaa kolmen kuukauden välein. Seuraava kerta on siis kesäkuun alussa. Toivottavasti tällöin säästötilin saldo on nelinumeroinen.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Ruokakaupan kautta kotiin. Mutta minkä kaupan valitsen?

Käyn päivittäin töissä kaupungissa, josta löytyy niin Prisma, Citymarket, pienempiä S- ja K-kauppoja sekä Lidl. Säästäjän valinta on periaatteessa helppo. Auton nokka pitää kääntää töiden jälkeen kohti Lidliä, kun ruokakauppaan on matka.

Todellisuus on kuitenkin usein toinen. Vakaasta päätöksestä huolimatta useasti olen päätynyt S-marketiin ja siten maksanut ruokaostoksistani enemmän. Olen jo kauan siirtänyt ruokarahan S-tilille ja maksanut ostokset kortilla ja nauttinut maksutapaedusta. Tämä on kuitenkin hyvin pieni säästö ja paljon suuremman säästön saan, kun alan käymään Lidlissä. Työpäivän jälkeen minun on vaikea motivoida itseäni menemään Lidliin, silllä siellä käynti vie noin vartin verran kauemmin. Ja se vartti tuntuu ikuisuudelta, kun on itse väsynyt ja tietää lasten jo odottavan kotona. Nämä ovat kuitenkin osittain tekosyitä ja Lidliin pitää mennä väsymyksestä huolimatta useammin. 

Tänään pääsin töistä lähtemään ihan normaalisti eli siinä vähän ennen viittä. Lidlissä olin käynyt varttia yli viisi ja sieltä lähdin ajamaan kotiin. Kotona olin kuuden aikaan, kun pikku kakkonen oli juuri päättynyt. Laitoin lasten kanssa ruokaa, jota päästiin syömään puoli seitsemän aikaan. Tällä aikataululla vaan se vartinkin nopeampi kotiintulo olisi todella tervetullut. 

Onneksi ostin sentään muutaman päivän ruuat, joten parina seuraavana päivänä ei tarvitse mennä kauppaan ollenkaan. Kaupasta otin mukaan tarjouslehden ja torstainen kauppalistakin on nyt valmiiksi tehty. Ehkä torstaina jaksan taas kiertää Lidlin kautta.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Vararahastoa kerryttämään

Hoitovapaan aikana kaikki käteistilini tyhjenivät vauhdilla. Nyt kun palkkatyön ihanuus on alkanut, on aika säästää takaisin näitä säästöjä. Kuten aikaisemmin kirjoitin oli minulla säästötilillä n. 20 000 euroa ennen äitiyslomalle jäämistä. Enää tarkoitukseni ei ole säästää näin suurta summaa säästötilille, mutta haluan, että tilillä kuitenkin olisi n. kolmen kuukauden nettopalkkaani vastaava summa. Opiskellessani haaveilin 7 000 euron säästöstä ja tämä summa tuntuu vieläkin hyvältä. Siihen aion tähdätä.

Hoitovapaalla tilille tuli kuukaudessa muutamia satasia, mutta nyt palkkanauha kertoi, että kuukausittain tilille tulee n. 2350 euroa. Tilille tulee siis ihan kohtuulliseksi katsomani summa. Tämä pitiäsi riittää niin elämiseen kuin säästämiseenkin. Kuluni tulevat väkisinkin kasvamaan entisestä, koska mieheni jää vuorostaan kotiin lasten kanssa. Hän maksaa toki jatkossakin omat menonsa ja osan yhteisistä menoista, mutta nyt on minun vuoroni osallistua yhteisiin kuluihin suuremmalla summalla. Vielä minulla ei ole tarkkaa näkemystä siitä miten paljon saan jatkossa säästöön.

Tavoitteeni on säästää vararahasto kahden vuoden aikana. Tämän vuoden tavoite on siis 3.500 euroa ja vuonna 2016 loput. Helmikuun palkasta laitoin syrjään säästötilille 300 euroa ja tilin saldo on nyt 303.50 euroa. Joulukuussa tilillä on toivottavasti tuo 3.500 euroa. Se olkoon tavoitteeni.

Vararahaston lisäksi toivon toki saavani säästöön enemmänkin. Nordnetin kautta on tarkoitus jatkaa sijoittamista ja viime vuonna ottamaani asuntolainaa toivon lyhentäväni maksusuunnitelmaa enemmän.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Työt alkaa

Äitiysloma on nyt loppu ja palkallinen työ odottaa. Äitiysloman loppu meni taloudellisesti vähän kuin aikaisemmin laskinkin. Joka kuukausi rahaa kului enemmän kuin sitä tuli ja erotus oli noin 1000 euroa kuukaudessa. Näin siinä sitten kävikin ja säästöt on nyt lähes kaikki syöty. Onneksi velaksi en joutunut elämään vaan säästöt riittivät juuri ja juuri.

Tammikuussa meidän perhe teki kuukauden lomamatkan etelän lämpöön. Maksoin matkan aikana lähes kaikki menoni visalla, joten nyt minulla on helmikuun lopussa odottamassa lähes 1000 euron visalasku. Käyttötilillä on tällä hetkellä kuitenkin sen verran rahaa, että pystyn sen maksamaan ilman helmikuun palkkaakin. En katso, että visa olisi varsinaista lainaa, koska olisin voinut olla sitä ottamatta. Tunsin kuitenkin turvallisemmaksi käyttää visaa kuin nostaa tililtä rahaa ulkomailla. Visan maksan pois ilman, että joudun maksamaan lainalle korkoa.

Aikaisemmin olen kertonut pienistä sijoituksistani. Näitä en ole myynyt vaan ne ovat edelleen minulla. Nyt palkkatulojen turvin näitä on tarkoitus tulla kevään aikana kasvattamaan.

Monesti blogiini on tultu haulla, että kuinka paljon rahaa tarvitaan hoitovapaan aikana. Tämä on hyvin yksilöllistä, eikä yleistä vastausta tietenkään voi antaa. Siihen vaikuttaa kiinteät menot (asumiskulut, lainanlyhennykset jne) sekä omat kulutustottumukset. Minun kiinteät menoni ovat melko pienet, mutta ne nousivat yhdellä yhtiövastikkeen puolikkaalla ja yhdellä lainalla hoitovapaan aikana. En säästellyt rahojani, vaan hankin sen mitä halusinkin. Itselleni en juurikaan halua mitään, vaan rahat kuluvat lapsiin ja jokapäiväiseen ruokaan.

Äitiysloman alussa kun jäin töistä pois, säästötililläni oli vajaa 20 000 euroa. Hoitovapaan alkessa säästöjen määrä oli kasvanut n. 23 000 euroon, vaikka olin sijoittanut osakkeisiin, s-osuuksiin ja rahastoihin äitiysloman aikana n. 5 000 euroa. Hoitovapaan aikana ostimme asunnon ja käytin säästöistä 10 000 euroa asunnon ostoon. Hoitovapaan aikana en tehnyt mitään sijoituksia enkä säästöjä, joten n. 13 000 euroa käytin elämiseen vajaassa vuodessa.

Nyt tarkoituksena on kerryttää takaisin puskuritili ja alkaa laittamaan kuukausittain rahaa sijoituksiin.