maanantai 10. toukokuuta 2021

Rahastot kiinnostavat yhä enemmän

Viime kesänä tuli Nordnetille kaupankäyntipalkkio ETF:ien kuukausisäästämiseen. Poistin silloin kuukausisäästösopimuksen käytöstä ja olen sen jälkeen laittanut sen muutaman kerran taas toimintaan. En ole halunnut maksaa edes pientä 2,5 euron kaupankäyntikustannusta joka kuukausi, joten olen säästänyt ETF:iin suurin piirtein joka toinen kuukausi. Nyt tuo venkslaaminen on alkanut tuntua vähän työläältä ja se voi joskus unohtua, joten se ei voi jäädä ainoaksi säästämismuodoksi.

Olen tässä samalla toki säästänyt pörssinoteeraamattomiin rahastoihin. Erityisesti olen sijoittanut jo pitkään entisiin superrahastoihin, joskin säästösumma kuukaudessa on ollut pieni 15-30 euroa ja tällä hetkellä minulla menee 20 euroa Suomen, Ruotsin ja Norjan superrahastoihin. Tanskan superrahastoon säästämisen lopetin, vaikka en olekaan luopunut kyseisestä rahastosta kokonaan, vaan jätin sinne säästämäni varat yhä sinne.

Kolmisen vuotta sitten otin mukaan myös Handelsbankenin USA:n ja Euroopan indeksirahastot. Säästösumma näihin on vähän vaihdellut 60 eurosta 90 euroon ja nyt se on vakiintunut 70 euroon/rahasto. Näiden hallinnointipalkkiot ovat vain 0,20% ja se olikin aluksi varsin suuri syy, miksi valitsin kyseiset rahastot. Olen ollut niihin ihan tyytyväinen, eikä ainakaan vielä ole tullut ajatusta lopettaa niihin säästämistä.

Tänään lisäsin kuukausisäästösopimukseen vielä SPP Aktiefond Global A Eur. Tätä rahastoa olen ostanut jo aiemmin yritykseni nimissä olevaan salkkuun ja ensi kuusta alkaen alan säästämään siihen myös omalla henkilökohtaisella tililläni. Tämä rahasto on ollut monesti suosituksen kohteena Sharevillessä, kun on pyritty löytämään mahdollisimman yksinkertainen sijoitustyyli. Rahasto sijoittaa koko maailman sisältäen myös kehittyvät markkinat. Kulut rahastolla on 0,31%.

Ihan kokonaan en ETF:iä ole hylkäämässä vaan jatkan epätasaista sijoittamista niihin ja myös EUNL ja IS3N jatkavat kombossa. Nämä ovat jonkin verran edullisempia kuin nyt valitsemani rahasto. En kuitenkaan halua, että näiden kahden ETF:n osuus tulee liian suureksi, jolloin menetän mahdollisuuden käyttää tulevaisuudessa superluottoa. Uuden rahaston ottaminen mukaan kuukausisäästöön auttaa myös superluoton saavuttamisessa, vaikka tuskin rahaston osuus koko salkusta tulee liiaksi nousemaan, koska säästösummana on ainakin näin aluksi 90 euroa. Tällä hetkellä superluoton kultatason tavoittaminen on hilkulla, koska Nesteen osuus keikkuu siinä 20 prosentissa. Taitaa superluoton ehdot ehtiä huonontumaan entisestään, ennen kuin itse uskallan sitä kokeilemaan, mutta ajatuksissa sen käyttö jo on.

torstai 29. huhtikuuta 2021

Korkoa korolle 25 vuoden aikana

Leikittelen joskus Rikas Erakko -nimisen blogin korkoa korolle laskurilla. Sillä voi helposti laskea, paljonko säästöä kertyy, jos sijoittaa tietyn verran kuukausittain esimerkiksi 25 vuoden ajan ja miten tämä summa muuttuu vuotuisin tuottoprosentin muuttumisen myötä.

Yleensä osakkeiden arvioidaan tuottavan noin 7 % vuosittain. Tämä määrä on saatu käsittääkseni tutkimalla yhdysvaltalaisia osakkeita sadan vuoden ajalta. Keskimäärin nämä osakkeet ovat tuottaneet tuon 7 %. 

Kuvittelisin, että keskiverto kaduntallaaja käy töissä yli 30 vuotta. Vaikka säästäminen ei tuntuisi ihan joka vuosi houkuttelevalta, pystyisi tavallinen Matti Meikäläinen hyvinkin säästämään palkastaan vähintään 25 vuotta. Mikäli säästöön pystyy kuukausittain siirtämään 500 euroa, ja tätä jatkaisi 25 vuotta ja saisi tänä aikana 7% vuosituoton, olisi sijoitussalkun arvo lopulta noin 380 000 euroa. Sijoitussalkusta tuottoa olisi tällöin 230 000 euroa ja loput olisi omaa palkasta säästettyä.

Tuon 500 euron säästäminen kuukausittain ei olisi ihan mahdotonta suurimmalle osalle palkansaajista, mikäli he haluaisivat sen tehdä. Varmasti ruuhkavuosina muitakin rahareikiä rahalle helposti syntyy, mutta tiukalla talouskurilla se olisi mahdollista. Toki vaatien pienempi palkkaisilta enemmän uhrauksia kuin suurempi tuloisilta. 25 vuoden säästöaikakaan ei olisi ihan mahdoton toteuttaa. Tällöin olisi mahdollista havahtua säästämiseen vaikka vasta 40 vuotiaana ja silti tuon ajan saisi säästettyä vielä ennen eläkeikää. Vajaa 400 000 euron sijoitussalkku olisi mahtava lisä lähes kenen tahansa eläkkeeseen.

Toki 7 % tuottoon pääseminen voi olla haasteellista. Erityisesti mikäli säästää sellaisiin rahastoihin, joiden arvioidaan tuottavan keskimäärin tuon ennustetun 7 % tuoton, mutta sen lisäksi siitä joutuisi maksamaan esim. 2 % hallinnointipalkkion. Vaikka 2 % vaikuttaa ensi näkemältä pieneltä erolta, sijoitussalkun koko pienenee huomattavasti, mikäli tuotto putoaa 5 %:iin. Tällöin keskiverto kaduntallaaja kerää itselleen 25 vuodessa 500 euron kuukausisäästöllä "vain" 280 000 euron salkun, josta tuoton osuus on 136 000 euroa. Onhan tämäkin iso salkku tavalliselle Matti Meikäläiselle, mikäli hän ei ole sen enempää perehtynyt asiaan. Mutta mikäli hän kuulee, että pankki 2 % palkkiollaan vei häneltä 100 000 euroa eli lähes puolet tuotosta, tuntuu se näissä summissa jo paljolta. Äkkiseltään ei uskoisi, että parin prosentin palkkiolla on näin huima vaikutus lopputulokseen.

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Alkuvuoden tulos miinusmerkkinen

Vuosi on jo edennyt huhtikuulle, ja kuukausi toisensa jälkeen blogimaailmassa hehkutetaan toinen toistaan parempia tuottoja. Kuukausituotot tuntuvat olevat lähes kaikilla huikaisevan suuria, kaksinumeroisia prosentteja, ATH ym.. Minulla tilanne on toinen.

Olen jatkanut kuukausisäästämistä viime vuoden tapaan eli siirrän Nordnettiin 500 euroa kuukaudessa. Kuukausittain sijoitan siitä 200 euroa rahastoihin ja loput joka toinen kuukausi ETF:iin. Helmi- ja maaliskuussa salkku sentään oli jonkin verran plussalla, mutta nyt kuunvaihteessa kokonaissalkku (sis. Nordean ja OP:n arvo-osuustilit) oli 700 euroa miinuksella. Nordnetin salkku on hädin tuskin nollaviivan yläpuolella, nenä juuri ja juuri pinnan yläpuolella. OMXH25-indeksi huitelee jossakin 11 prosentissa, joten indeksin kiinnisaaminen vielä tämän vuoden puolella olisi melkoinen ihme.

Aiempina vuosina olen tottunut nauttimaan OMXH25-indeksin yläpuolella keikkumista, joten alkuvuoden tilanne tuntuu todella tympeältä. Suurin syy tähän tilanteeseen on Nesteen kurssin tuntuvalla laskulla. Vuoden vaihteessa Nesteen kurssi oli lähellä 60 euroa ja alkuvuodesta nousi vielä tästäkin, kunnes helmikuussa laski pysyvämmin alle 60 euron ja siitä on lasketeltu alas noin 45 euroon, jossa se on tämän viikon seilannut. Vuodenvaihteesta sen arvo on siten laskenut yli 22 prosenttia.

Nesteellä on ylivoimaisesti suurin osuus salkustani (30%) verrattuna muihin osakeisiin, rahastoihin tai ETF:iin. Neste oli ensimmäisiä osakeostojani ja sen arvo on vuosien varrella noussut vuodesta toiseen. Tämä arvonnousu on pitänyt minut sitkeästi OMXH25-indeksin yläpuolella, mutta nyt se herkku on syöty. Vaikka muutamat osakkeeni ovatkin alkuvuodesta nousseet ihan mukavasti (esim. Deere 40%), niin tällä ei juuri ole ollut vaikutusta koko salkun tilanteeseen. Deeren osuus on niin pieni, että vaikutus jäänyt euromääräisesti pieneksi. Kyse siinä on alle tonnista, kun Nesteen osalta puhutaan useista tuhansista.

En juurikaan ole myynyt hankkimiani osakkeita, eikä Nesteenkään myynti ole ollut ajatuksissa. Ne muutamat kerrat kun olen jotakin myynyt, olen onnistunut myymään ne lähes alimpaan mahdolliseen hintaan. Ajoittaminen on siten onnistunut surkeimmalla mahdollisella tavalla. Nytkin voin miettiä, että myisin osan Nesteen osakkeista ja hajauttaisin sijoituksiani enemmän, mutta se vain vahvistaisi Nesteen kurssin kääntymisen nousuun. Toisaalta kun en niitä nyt myy, niin lasku voi jatkua vielä pitkäänkin ja tilanne voi loppuvuodesta olla vieläkin huonompi. Näillä korteilla nyt kuitenkin mennään ja toivotaan parasta.