torstai 1. lokakuuta 2026

Suomalainen DIY-FIRE

Toiveenani on ollut jo pitkään jäädä pois työelämästä ennen virallisen vanhuuseläkkeen alkamista. Tavoite on ollut enemmän tai vähemmän mielessä viime vuosina ja luotto tavoitteen onnistumiseen on välillä ollut kortilla. Välillä tavoite tuntuu täysin saavuttamattomalta ja välillä taas ihan tehtävissä olevalta asialta, mikäli vaan onni ja tähdet ovat myötä ja markkinakurssit jatkavat nousuaan.

Olen arvioinut, että kuukausittain tarvitsisin elämiseen noin 1900 euroa. Tämä summa on oikeastaan ihan hatusta repäisty. Tällä hetkellä kolmelapsisen perheen menot ovat paljon suuremmat, enkä oikeastaan tiedä, mitä kulut voisivat ilman lapsia olla, mikäli eläisin kulutietoisesti. Ehkä selviäisin vähemmällä, mutta toisaalta pelivaraa haluan itselleni kuitenkin jättää. En halua joutua ihan liiaksi nitkuttelemaan ja tekemään valintoja pelkästään rahan sanelemana. Reissut, erilaiset elämykset ja kokemukset ovat kuitenkin minulle tärkeitä ja haluan, että minulla on niihinkin varaa. Toisaalta haluan tarjota lapsillekin jotakin ja osallistua heidän kuluihin edes pienesti. Toisaalta ajattelen, että tuo on kuitenkin osalle palkansaajista nettokuukausipalkka, joten enköhän minäkin sillä selviäisi.

Erilaisten firelaskureiden ja arvioiden mukaan hajautetusta osakesalkusta voisi nostaa noin 4% vuosittain rahaa ulos ilman, että se juurikaan vuosien saatossa laskisi salkun arvoa. Joitakin laskelmia ja tilastotietoja tämän lukeman taustalla on, mutta tiedä sitten onko se tällä hetkellä ihan oikea. Osa firettäjistä on sitä mieltä, että 4 % on liikaa ja riski salkun arvon laskulle on liian suuri. Minulla ei ole kantaa siihen, onko 4 prosenttia oikea vai ei. Minulle tuo 4 % on riittävän lähellä todellisuutta ja antanee ainakin suurin piirtein tiedon siitä, missä tavoite on. Siitä kuitenkin olen varma, että 4 %-säännön perusteella laskettuna minulla tuskin on mahdollisuuksia jäädä firettäjäksi ennen vanhuuseläkkeen alkamista. Säästäminen olisi pitänyt aloittaa aiemmin ja säästöjen arvo pitäisi jo nyt olla suurempi.

Mikäli kuukauden kulut olisivat 1 900 euroa ja salkusta saisi nostaa pääomaa vain 4 % sen kokonaisarvosta ja nostosta menisi luovutusvoittovero hankintameno-olettaman perusteella 18%, salkun arvon pitäisi olla 700 000 euroa. (700 000€ x 0,04 x 0,82 / 12kk = 1 900 €/kk) Jos salkkuni on nyt 170 000 euron kokoinen, niin 700 000 euron tavoitteeseen en seuraavan 10 vuoden aikana tule pääsemään. Se vaihtoehto on unohdettava.

Yksi vaihtoehto olisi tehdä osa-aikaisia töitä. Minua voisi kiinnostaa kaupan alan työt tai erilaiset asiakaspalvelutyöt. Aika vähän minulla on sellaista työkokemusta, joita näissä toivottaisiin, eikä oikein tietoakaan, miten fyysisesti rasittavia nämä työt olisivat. Jos nyt olen ylipainoinen istuma työtä tekevä toimistotyöntekijä en voi ainakaan olettaa, että kymmenen vuoden päästä olisin välttämättä kovin haluttua työvoimaa ja että paikkani kestäisivät fyysisesti rasittavaa työtä. Ehkä oman yrityksen kautta saisin jatkossakin toimeksiantoja, mutta nykyiset toimeksiannot voivat olla vähenemään päin muutamien tulevien uudistusten vuoksi, joten yrityksenkin liiketoimintaa pitäisi kehittää. Paperihommat ja erilaiset byrokratian pyörittämiset olisi minulle ehkä ominaisempaa työtä. Se, että onko tällaista määräaikaista työtä saatavissa, onkin sitten jo toinen asia tekoälyn toimiessa tehokkaana kilpailijana. Mikäli työtä löytyy, se laskisi tarvittavan firesalkun arvoa, mutta näiden töiden varaan en uskalla liiaksi laskea. Jos jotakin kausityötä saan, niin otan sen vastaan, mutta se ilo voi jäädä lyhyeksi.

Eläkelaskurin mukaan olen tällä hetkellä tienannut työeläkettä noin 1 300 euroa kuukaudelle. Ehkä se tulevien työvuosien aikana ehtii vielä nousta 1 500 euroon. Tällöin salkun pitäisi elättää minut siihen asti, että saavuttaisin virallisen vanhuuseläkkeen ja siten työeläkkeen maksu alkaisi. Toki työeläkkeen paikkaajaksi tarvitsen muita tuloja, joten firesalkkua tarvitaan myös eläkeaikana. Mietin, että voisiko tällöin riittää noin 500 kuukaudessa työeläkkeen lisäksi. Tällöin kuukausittaisen tulot pysyisivät lähes samana. Tällaisen 500 euron lisän toisi noin 200 000 euron sijoitussalkku. (200 000€ x 0,04 x 0,82 /12kk = 546€/kk)

Mikäli minulla olisi siis noin 400 000 euron salkku jäädessäni firelle, minulla olisi varaa ns. syödä siitä puolet ennen virallisen eläkkeen alkamista. Mikäli jäisi firelle esim. vuonna 2035 ja eläkkeelle pääsisin vuonna 2045, voisin syödä salkustani puolet näiden 10 vuoden aikana. Jos lähtökohta olisi siinä, että 4% voisi nostaa salkusta ilman, että salkun arvo juurikaan laskisi, niin voisiko silloin olettaa, että 8% nosto laskisi salkun arvoa vain 4% vuodessa. Tällöin vanhuuseläkkeen alkaessa salkusta olisi jäljellä noin 265 000 euroa ja se voisi hyvinkin riittää tuomaan lisäturvaa eläkeikään. (400 000 euroa x 0,96 ´10, en löytänyt potenssimerkkiä näppäimistöltä, mutta sitä tuossa tarkoitin)

Tällä laskentatavalla minulle voisi 700 000 euron salkun sijasta riittää 400 000 euron salkku ja sen saavuttaminen olisikin jo ehkä hyvällä tuurilla mahdollista. Mikäli salkun lisäksi onnistuisin keräämään puskuria ja yrityksen kautta maksettavia palkkatuloja esim. 4 vuoden ajalle, niin ehkä eläkkeelle voisi jäädä jo vähän ennen vuotta 2035, mikäli salkun varoihin ei joutuisi koskemaan ennen vuotta 2035. Viimeisten vuosien säästöt eivät juurikaan ehdi enää vaikuttamaan salkun kokoon, joten ne kannattaisi joka tapauksessa säästää tilille. Ajatuksena on, että viimeisinä työvuosina eläisin suunnittelemallani budjetilla. Tällöin palkasta pitäisi jäädä myös hyvin säästöön tulevien vuosien kuluja varten, jolloin heti en joutuisi käyttämään firesalkun varoja, vaan minulla olisi noin neljän vuoden puskuri mahdollisten markkinaromahdusten varalle.

Firesivustoilla on jo erilaisia termejä erilaisille firesuunnitelmille. On Lean fireä, barista fireä yms. Sellaista termiä tai sellaisia laskureita, jotka soveltuisivat juurikin suomalaiseen järjestelmään huomioiden myöhemmin maksettava työeläke, ei mielestäni oli. Voisiko se olla DIY-fire, vai keski-ikäisen wannabe-fire eli wbn-fire. Tässä firemuodossa tiedetään vallan hyvin, että sijoittaminen on aloitettu auttamatta liian myöhään tai liian pienesti, eikä täysimittaiseen fireen enää ole mahdollisuutta päästä mukaan ilman ehkä kipeitäkin kululeikkauksia. Näihin elämän muutoksiin ollaan kuitenkin valmiita, koska keski-ikäistyvät ikäluokat haluavat nauttia vapaudesta ja tehdä omaan elämäänsä sopivia valintoja ollessaan vielä hyvissä voimin. Näillä nykyajan elämäntavoilla ja työelämän rasituksilla ei ole aina kannattavaa odottaa viralliseen eläkeikään, joka vielä tuntuu karkaavan vuosi vuodelta kauemmaksi. 

perjantai 18. syyskuuta 2026

Tekoälyn analyysi kirjoituksistani

Joku kommentoija oli tehnyt Glendoran blogista tekoälyllä analyysin. Koska olen itsekin seurannut blogia pitkän aikaa, oli kiva lukea analyysiä. Tein tekoälyllä omasta blogistanikin sellaisen. Mielestäni siitä tuli ihan kuvaava. Analyysistä välittyy monia minulle tärkeitä asioita ja ehkä toimintatapanikin on ollut analyysissa kuvatun laista, ylämäkineen ja alamäkineen. Vai mitä te muut olette mieltä?


Kävin blogia läpi sekä uusimpien kirjoitusten että pidemmän historian kautta. Blogi on itse asiassa kiinnostava juuri siksi, että siitä muodostuva kuva ei perustu yhteen kirjoitukseen: kirjoittaja on dokumentoinut talouttaan vuodesta 2013 lähtien, ja teksteissä näkyy yli kymmenen vuoden ajalta sekä tavoitteiden asettamista että niiden toteutumista, epäonnistumisia ja suunnitelmien muuttumista.

1. Mistä blogissa pohjimmiltaan on kyse?

Pintatasolla kyse on säästämis-, sijoittamis- ja taloudenhallintablogista. Sen keskeinen kysymys on ollut alusta lähtien suunnilleen: miten palkkatuloista saadaan rakennettua riittävä varallisuus, jotta riippuvuus palkkatyöstä joskus loppuu?

Kirjoittaja ei kuitenkaan kirjoita ensisijaisesti sijoitusneuvoja tai markkina-analyysejä. Hän käyttää blogia enemmänkin oman taloudellisen elämänsä päiväkirjana. Tämä näkyy hyvin jo vuonna 2013: hän seurasi tulojaan ja menojaan varsin konkreettisesti ja pohti esimerkiksi perheen ruokamenoja.  Myöhemmin mukaan tulevat sijoitukset, sijoitusasunnot, asunnon rakentaminen, autot, remontit, perhe-elämä, palkattomat vapaat, työtilanteen muutokset ja yrittäjyys.

Eli blogin todellinen aihe on laajemmin: taloudellisen itsenäisyyden rakentaminen tavallisen perhe-elämän keskellä.


2. Kirjoittajasta muodostuva ehkä vahvin vaikutelma: hyvin tavoitteellinen, mutta ei erityisen kurinalainen suorittaja

Tämä on mielestäni blogin kiinnostavimpia piirteitä. Kirjoittaja asettaa itselleen jatkuvasti hyvin konkreettisia taloudellisia tavoitteita:
* 20 000 € sijoitussalkku
* 50 000 €
* 100 000 €
* 250 000 €
* lopulta noin 2035 tapahtuva irtautuminen palkkatyöstä.

Mutta hän ei vaikuta ihmiseltä, joka toteuttaa näitä tavoitteita äärimmäisellä kurinalaisuudella. Päinvastoin hän kertoo varsin avoimesti tilanteista, joissa säästäminen ei onnistu. Esimerkiksi vuonna 2017 hän kirjoittaa suoraan, että säästötavoitteesta jäätiin 8 000 euroa ja että rahaa oli yksinkertaisesti kulunut.  Vuonna 2021 hän puolestaan kertoo, että kuukausisäästöjen pudottua myös motivaatio säästämiseen laski. Tämä tekee kirjoittajasta mielestäni pikemminkin pitkäjänteisen kuin kurinalaisen.

Hän ei tarvitse täydellistä suorittamista päästäkseen eteenpäin. Hän näyttää palaavan tavoitteeseen uudelleen aina, kun elämäntilanne antaa siihen mahdollisuuden.


3. Hän vaikuttaa melko itseironiselta ja rehelliseltä oman toimintansa suhteen

Blogi ei ole rakennettu niin, että kirjoittaja yrittäisi antaa itsestään kuvaa täydellisenä talousihmisenä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten hän kertoo epäonnistumisista.

Vuonna 2016 perhe teki äkkilähdön etelään, johon hän käytti säästöjään ja aiheutti vielä Visalaskunkin.
Vuonna 2014 hän taas kertoo tilanteesta, jossa tulot eivät kattaneet menoja ja säästöjä kului noin 1 000 euroa kuukaudessa enemmän kuin tuloja. Hän myöntää samalla varsin suoraan, ettei motivaatio kulutuksen vähentämiseen ollut erityisen suuri.

Tämä on aika merkittävä havainto kirjoittajan persoonakuvasta. Hän tunnistaa omat ristiriitansa:
haluan säästää paljon → mutta haluan myös käyttää rahaa perheeseen ja elää nyt. Eikä hän yritä ratkaista tätä ristiriitaa väkisin.


4. Perhe näyttää olevan taloudellisesti sijoittamista tärkeämpi prioriteetti

Tämä tulee teksteistä melko vahvasti esiin. Vuonna 2014 kirjoittaja sanoo esimerkiksi, että lapsille hän on hankkinut tarvittavaa tavaraa “hintoihin juuri katsomatta”, vaikka samalla säästäminen ei onnistunut. Hän kertoo myös, ettei itseensä käyttänyt juurikaan rahaa. Vuonna 2015 hän kertoo hoitovapaasta ja siitä, kuinka säästöjä kului perheen elämiseen ja asunnon hankintaan.

Myös myöhemmissä kirjoituksissa suuret taloudelliset päätökset liittyvät usein:
* asuntoihin
* lapsiin
* autoon
* kotiin
* rakennusprojekteihin
* perheen elämiseen.

Tämän perusteella sijoittaminen ei vaikuta olevan hänelle elämän tarkoitus, vaan väline. Tavoitteena on nimenomaan saada taloudellista vapautta ja myöhemmin mahdollisuus irtautua palkkatyöstä.


5. Suhde rahaan vaikuttaa käytännölliseltä, ei materialistiselta

Tämä on ehkä yksi selkeimmistä vaikutelmista. Kirjoittaja haluaa rahaa ja varallisuutta, mutta teksteissä ei juuri näy kiinnostusta statukseen tai ylelliseen kuluttamiseen. Vuoden 2014 tekstissä hän esimerkiksi sanoo suoraan, ettei itseensä juuri panosta rahallisesti. Vuoden 2026 suunnitelmassa hän arvioi, että työelämästä irtautuminen voisi tarkoittaa varsin vaatimatonta elämää: asunto pitäisi olla käytännössä maksettu, autosta voisi joutua luopumaan eikä vapaa-ajan harrastuksiin jäisi paljon rahaa. Hän vaikuttaa kuitenkin pitävän tätä hyväksyttävänä vaihtokauppana, jos vastineeksi saa vapauden työn aiheuttamista murheista. Tämä kertoo aika paljon.

Hänen tavoitteensa ei vaikuta olevan:
“haluan rikastua.”
Vaan pikemminkin:
“haluan, ettei minun tarvitse olla taloudellisista syistä pakotettu tekemään palkkatyötä.”
Se on hyvin erilainen motiivi.


6. Kirjoittajassa on myös vahva kontrollin tarve – mutta todellisuus muistuttaa jatkuvasti kontrollin rajoista

Blogissa on paljon numeroita. Salkun arvoa seurataan, kuukausisäästöjä seurataan, menoja seurataan, tavoitteita asetetaan ja laskelmia tehdään. Esimerkiksi vuonna 2026 kirjoittaja käy läpi lähes koko Nordnet-salkun historian vuodesta 2013 alkaen ja erittelee, kuinka paljon on itse tallettanut ja kuinka paljon kasvusta on tullut markkinoilta.

Mutta samalla blogi kertoo jatkuvasti asioista, joita ei voi kontrolloida:
* markkinaromahdukset
* taloyhtiöiden remontit
* vuokralaisten vaihtuminen
* rakennusprojektit
* työtilanteen muutokset
* perheen menot
* omat motivaation vaihtelut.

Tämä synnyttää mielenkiintoisen dynamiikan: kirjoittaja yrittää tehdä elämästään laskelman, mutta joutuu jatkuvasti korjaamaan laskelmaa todellisuuden vuoksi. Ja hän näyttää hyväksyvän tämän melko hyvin.


7. Sijoittajana hän vaikuttaa enemmän pragmaattiselta kuin ideologiselta

Hän ei vaikuta olevan esimerkiksi “osakesijoittaja” siinä identiteettimielessä, että sijoittaminen olisi itsessään intohimo. Strategia muuttuu vuosien mittaan.

On:

* Superrahastoja
* ETF:iä
* yksittäisiä osakkeita
* indeksirahastoja
* Nordnetiä
* Nordeaa
* sijoitusasuntoja.

Vuonna 2021 esimerkiksi ETF-sijoittaminen jää tauolle ja kuukausisäästäminen siirtyy tavallisiin rahastoihin.
Vuonna 2026 hän puolestaan pohtii jälleen laajaa maailmaindeksiä ja small cap -ETF:ää.
Tämä kertoo minusta enemmän käytännöllisyydestä kuin vahvasta sijoitusfilosofiasta.

Hän näyttää kysyvän: mikä olisi tässä elämäntilanteessa järkevä ja riittävän helppo tapa jatkaa?
eikä: mikä sijoitusstrategia on teoreettisesti optimaalinen?


8. Blogista välittyy myös epävarmuus – erityisesti oman tulevaisuuden suhteen

Tämä korostuu uusimmissa kirjoituksissa. Vuoden 2026 kirjoituksessa hän sanoo edelleen haluavansa jäädä pois palkkatöistä vuonna 2035, mutta myöntää, ettei tavoite ole tuntunut aina kovin realistiselta. Hän pohtii jopa sitä, uskaltaako hän lopulta toteuttaa sitä, jos mahdollisuus tulee.

Tämä on kiinnostavaa, koska ulkopuolisen silmin hänen taloudellinen tilanteensa on muuttunut valtavasti. Vuonna 2013 hän aloitti 4 500 euron talletuksella. Vuonna 2024 Nordnet-salkku ylitti 100 000 euroa ja vuonna 2026 sijoituksia on hänen oman ilmoituksensa mukaan yhteensä noin 170 000 euroa.

Silti psykologinen kokemus ei ole muuttunut samassa suhteessa:
taloudellinen turva kasvaa nopeammin kuin tunne siitä, että olisi saavuttanut turvan. Se on mielestäni yksi koko blogin kiinnostavimmista teemoista.


9. Kirjoittaja vaikuttaa melko vaatimattomalta – eikä erityisesti halua rakentaa itsestään asiantuntijabrändiä

Tämä erottaa blogin monista talousblogeista.
Hän ei juuri kirjoita: näin sinun kannattaa sijoittaa.

Vaan pikemminkin: näin minä tein ja näin tässä kävi.

Vuonna 2016 hän jopa kertoo lukevansa paljon muiden talousblogeja ja sanoo olevansa kiinnostunut nimenomaan muiden ihmisten arkisesta säästämisestä, palkkarahojen käytöstä ja tavoitteista. Tästä välittyy vertaisuusajattelu. Kirjoittaja ei asetu talousgurun yläpuolelle vaan samaan joukkoon muiden säästäjien kanssa.


10. Samalla hän on yllättävän kunnianhimoinen

Tämä on toinen puoli. Pinnalta kirjoittaja vaikuttaa vaatimattomalta ja hieman epävarmalta. Mutta tavoitteet ovat oikeastaan aika kunnianhimoisia.

Vuoden 2026 laskelmassa hän tavoittelee vuoteen 2035 mennessä jopa noin 400 000 euron sijoitussalkkua, jos säästämistä saadaan kasvatettua. Samalla hän suunnittelee yrityksen, sijoitusasuntojen ja sijoitusten muodostamaa kokonaisuutta. Eli kyseessä ei ole ihminen, jolla olisi pienet tavoitteet.

Paremminkin: hänellä on suuret tavoitteet, mutta hän ei itse suhtaudu niihin itsestäänselvyyksinä.
Hän näyttää tarvitsevan jonkin verran epäuskoa ja varovaisuutta rinnalleen, jotta tavoite tuntuu hyväksyttävältä.


11. Yksi kiinnostava ristiriita: taloudellinen riippumattomuus kiinnostaa, mutta työ ei vaikuta olevan ainoa ongelma

Tämä näkyy erityisesti 2035-suunnitelmassa.Kirjoittaja haluaa pois palkkatyöstä, mutta ei suunnittele pelkästään “eläkkeelle jäämistä”.

Mukana on:
* yritystoimintaa
* mahdollisia toimeksiantoja
* mahdollisesti mielekästä työtä
* sijoituksia
* vuokra-asuntoja.

Tästä tulee vaikutelma, ettei varsinainen tavoite ole olla tekemättä mitään. Tavoite on pikemminkin: saada valta päättää itse, mitä tekee. Se on paljon lähempänä autonomian tavoittelua kuin laiskottelun tavoittelua.


12. Millainen henkilökuva tästä siis muodostuu?

Jos tiivistäisin blogin perusteella välittyvän kuvan muutamaan ominaisuuteen, sanoisin: 

Käytännöllinen. Kirjoittaja tarkastelee rahaa konkreettisesti ja numeroiden kautta.

Pitkäjänteinen. Yli kymmenen vuoden sijoittaminen ja tavoitteiden palaaminen uudelleen ja uudelleen kertoo tästä paljon.

Itsekriittinen. Hän huomaa helposti, milloin säästämisessä ei ole onnistuttu tai tavoitteesta on jääty.

Melko vaatimaton. Varallisuuden kasvusta huolimatta teksteissä ei juuri ole “katsokaa miten hyvin minulla menee” -asetelmaa.

Perhekeskeinen. Taloudelliset päätökset suhteutetaan jatkuvasti perheen elämään.

Itsenäisyyttä tavoitteleva. Raha näyttäytyy ennen kaikkea keinona saada enemmän vapautta.

Hieman epävarma omista saavutuksistaan. Tämä on ehkä kaikkein kiinnostavin piirre. Ulkopuolisen näkökulmasta taloudellinen kehitys on ollut erittäin pitkäjänteistä, mutta kirjoittaja itse tuntuu jatkuvasti näkevän enemmän sen, mikä puuttuu kuin sen, mitä on jo saavutettu.


Ja ehkä kaikkein kiinnostavin havainto

Kun lukee blogia kronologisesti, kirjoittajasta syntyy erilainen kuva kuin lukemalla vain viimeisimmän vuoden tekstit. Vuonna 2013 kyse on ihmisestä, joka miettii, miksi palkka tuntuu katoavan ja miten ruokamenoja voisi pienentää. Vuonna 2015 hän opettelee sijoittamista. Vuonna 2017 hän harmittelee, ettei säästäminen onnistu tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2021 salkku ylittää 100 000 euroa, mutta hän kokee silti “matalapainetta” säästämisessä. Vuonna 2024 sama 100 000 euroa on jo salkun historian perusteella saavutettu markkinoiden ja vuosien säästämisen kautta. Ja vuonna 2026 hänellä on noin 170 000 euroa sijoituksia ja edelleen sama perimmäinen tavoite: olla jonakin päivänä vapaa palkkatyön pakosta.

Siksi sanoisin, että blogin syvin tarina ei oikeastaan ole sijoittamisesta. Se on pitkästä yrityksestä rakentaa itselleen ja perheelleen taloudellista liikkumavaraa. Ja siinä on myös pieni paradoksi: mitä enemmän varallisuus kasvaa, sitä vähemmän kirjoittaja tuntuu kirjoittavan “rahan saamisesta” ja sitä enemmän vapaudesta, valinnanmahdollisuuksista ja siitä, uskaltaako niitä käyttää.

maanantai 27. heinäkuuta 2026

Ensimmäinen 100 000 € Nordnetissä - Miten salkku kasvoi vuosien aikana

Ensimmäisen 100 000 euron saavuttaminen on monelle sijoittajalle konkreettinen virstanpylväs. Halusin tarkastella omaa matkaani ja sitä, miten salkku kasvoi Nordnetissä vuodesta 2013 vuoteen 2024. Laskelmat perustuvat pelkästään tallettamiini summiin – osinkoja tai niiden uudelleensijoittamista en huomioi, vaikka ne ovat luonnollisesti jossakin määrin vaikuttaneet salkun kehitykseen.

Aloitus: yksittäisiä talletuksia ja markkinoille mukaan (2013–2015)

Avasin Nordnet-tilin marraskuussa 2013 ja talletin alkuun 4 500 euroa. Seuraavat kaksi vuotta olivat talletusten osalta hyvin rauhallisia: vuonna 2014 en tallettanut lainkaan ja vuonna 2015 vain 1 850 euroa.

Vuoden 2015 lopussa salkkuun oli talletettu yhteensä 6 350 euroa, ja markkinatuottojen ansiosta arvo oli 8 625 euroa. Tässä vaiheessa salkun kasvu perustui aiemmin säästettyihin varoihin ja enemmän markkinaan kuin varsinaiseen kuukausittaiseen säästämiseeni.

Säännöllinen kuukausisäästäminen alkaa (2016–2017)

Vuonna 2016 aloin säästää aktiivisemmin. Talletin noin 400 euroa kuukaudessa ja tein lisäksi muutamia suurempia talletuksia, yhteensä 8 400 euroa. Tämä oli koko sijoitushistoriani suurin vuositalletus.

Vuonna 2017 talletusmäärä laski 3 730 euroon. Salkun arvo oli vuoden lopussa 26 180 euroa, josta tuottoa 7 700 euroa. Säännöllinen rytmi oli kuitenkin vakiintunut.

Tasainen eteneminen kohti tavoitetta (2018–2021)

Vuosina 2018–2021 talletin vuosittain noin 6 000–7 000 euroa. Kuukausitasolla tämä vastasi 500–600 euroa. Nämä vuodet olivat hyvin tasaisia: talletukset pysyivät suunnilleen samoina ja markkinat tukivat salkun kasvua.

Vuoden 2021 lopussa salkun arvo oli 88 700 euroa, josta tuottojen osuus oli noin puolet. Tavoite alkoi olla selvästi näkyvissä.

Laskumarkkina ja pienemmät talletukset (2022)

Vuosi 2022 oli poikkeuksellisen heikko. Talletin vain 2 880 euroa, ja markkinat laskivat selvästi. Salkun arvo putosi 82 300 euroon ja tuottojen osuus pieneni 34 000 euroon.

Tämä vuosi osoitti hyvin, miten markkinan liikkeet vaikuttivat salkkuun, eikä pienet talletusmäärät sitä juurikaan korjanneet.

Maltillinen palautuminen (2023)

Vuonna 2023 talletin 4 210 euroa. Työtilanteen muutokset ja virkavapaa vaikuttivat säästökykyyn, mutta salkku nousi jälleen kohti aiempaa tasoa. Vuoden lopussa arvo oli 91 100 euroa ja tuottojen osuus 38 750 euroa.

Kuusinumeroinen salkku saavutetaan (2024)

Vuonna 2024 talletin 3 800 euroa. Markkinat olivat suotuisat, ja vuoden lopussa salkku ylitti 100 000 euron rajan. Arvo vuoden viimeisenä päivänä oli 105 300 euroa, josta tuottoa 49 200 euroa ja talletuksia 56 100 euroa.

Yhteenveto: maltillinen säästötahti riitti tavoitteeseen

Aktiivinen säästäminen alkoi vuonna 2016, ja 100 000 euroa täyttyi vuonna 2024. Aikaa kului siis yhdeksän vuotta.

Keskimääräinen kuukausisäästö oli noin 460 euroa. Tämä on selvästi pienempi kuin monissa talousblogeissa esitetyt 800–1 000 euron kuukausisäästöt, mutta riitti silti tavoitteeseen. Salkun kasvu ei ollut tasainen, mutta pitkä aikaväli ja säännöllisyys kompensoivat heikommat vuodet.