Sijoitusvuosi 2021 ja kohti vuotta 2022

Vuoden 2021 aikana osakesalkkuni arvo ylitti 100 000 euron rajan. Ylitys tapahtui kesän kynnyksellä ja onnistui säilymään rajan yläpuolella koko loppuvuoden. Nyt vuoden päättyessä salkun arvo oli yhteensä 111 150 euroa. Salkun arvon kehittyminen ei ollut vuoden aikana yhtä juhlaa ja nyt hävisinkin OMXH-indeksille (ensimmäistä kertaa sitten sitten vuoden 2013, jolloin aloitin sijoittamisen) ja varmaan kaikille muillekin indekseille ihan roppakaupalla. Salkkuni vuosituotto oli vain noin 13% eli euroissa n. 11 000 euroa, OMXH:n ylittäessä 20 %. Ei siis ihan tyytyväinen  tilanteeseen voi olla.

Vuoden aikana laitoin myös rahaa sijoituksiin tavallista vähemmän. Nordnettiin siirsin rahaa alle 6 000 euroa koko vuoden aikana, kun viime vuonna sijoitussalkkuun siirsin 7 500 euroa. Tilanne ei ainakaan alkuvuodesta tule muuttumaan ja siirränkin osakesalkkuun kuukausittain vain muutaman satasen. Syitä säästösumman pienenemiseen löytyy niin rakennusprojektista (autotalli) kuin sijoitusasunnon putkirempasta ja tyhjästä kuukaudesta. Salaa haaveilen myös mahdollisesta opintovapaalle siirtymisestä, mutta nämä suunnitelmat ovat vielä kesken.

Pohjois-amerikkalaisten osakkeiden osuus osakesalkusta kasvoi viime vuoden aikana. Niiden arvo vastaa nyt noin 44 % koko osakesalkusta, kun vuosi sitten vastaava lukema oli vain 36 %. Länsi-Eurooppalaisten osakkeiden osuus säilyi lähes samana eli 16 % ja suomalaisten vastaavasti laski Nesteen laskeneen osakkeen arvon johdosta 45%:sta 36 %:iin. Japanilaisten ja kehittyvien markkinoiden osuus säilyi lähes marginaalisena.

Tein vuoden alkupuoliskolla etf-rahastoihin sijoituksia, mutta kesän jälkeen jatkoin säästämistä vain tavallisiin rahastoihin. Handelsbanken Europa, Usa, entiset superrahastot (pl. Tanska) ja uutena SPP Aktiefond Global. Näihin säästän kuukausittain 300 euroa yhteensä ja tarkoituksena on säilyttää tämä taso vuoden 2022 aikana. Mikäli säästöjä kuitenkin kertyy vuoden aikana lisää voin harkita Japanin ja kehittyvien maiden lisäämistä etf:ien kautta.

Säästämisen puolesta vuosi 2022 on melko hiljaista. Pyrin tekemään nuo kuukausittaiset rahastomerkinnät ja kvartaaleittain pienen hankinnan Nordean kautta säilytyskulujen välttämiseksi.

Matalapainetta säästörintamalla

Arvo-osuustilini ylitti tänä kesänä 100 000 euron rajan ja on pysytellyt raja yläpuolella siitä asti. Tämä tuntui ihan huikealta saavutukselta, mutta se ei ole tuonut lisäinnostusta säästämiseen/sijoittamiseen. Ja tätä lisäinnostusta olisi nyt todellakin tarve jostakin saada.

Kesä ja syksy eivät ole olleet kovinkaan hyviä säästöasteen kannalta. En ole mielestäni saanut säästettyä siten, kuin olisin halunnut. Vuosittain tuntuu olevan halua parantaa ja kasvattaa säästösummaa ja nyt kun säästetty määrä on pienentynyt, on samalla motivaatiokin säästämiseen hävinnyt. Toki päivitän kuukausitilastoni ym, mutta en enää samalla mielenkiinnolla ja innolla. Ehkä tässä on jotakin samaa kuin koronakeväänä, jolloin salkun painuessa alaspäin en juurikaan halunnut tilannetta seurata, vaan suljin silmät ja liuin mukana.

Tämän vuoden aikana on ollut useita asioita, jotka ovat vaikuttaneet kuukausisäästöjen määrään:

1. Vuona 2009 ostettuun (2h+k) sijoitusasuntoon tuli putkiremontti ja tämän johdosta asunto oli ilman vuokralaista 5,5 kuukautta Remontin yhteydessä asuntoon vaihdettiin uudet tapetit ja katot maalattiin ja näistä tuli lisäkuluja. Asunto on nyt ollut juhannuksesta uudella vuokralaisella.

2. Vaihdoimme autoni uuteen ja maksoin osuuteni säästöilläni. Vielä tässä kuussa on hankittava talvirenkaat ja vanteet. Auto on uusi, mutta edullinen Kia Rio.

3. Tilasimme Kastellin kautta autotallin (oikeammin työhuone, varasto ja kahden auton katos), jonka rakennusmies tulee pystyttämään. Rakennusmies loukkasi itsensä juuri ennen meidän projektia, joten uudet tekijät maksavat alkuperäistä suunnitelmaa enemmän ja aikataulutkin jo kusseet moneen kertaan. Tätä varten meillä oli jo aiemmin sovittu laina, jonka nostimme. Tämä rakennus on vielä kesken (vain pohjat ja perustukset vasta tehty) ja lainan lisäksi säästöjäkin tämä on jo syönyt lähes viisitonnia, ja vielä kuluja tulossa.

4. Toiseen sijoitusasuntoon (3h+k) tulossa myös massiiviset taloyhtiöremontit (julkisivu, lämmitys, putket) ja tämän johdosta asuntoon on tulossa tyhjiä kuukausia ainakin 4. Tämän jälkeen remontti vielä jatkuu, mutta olemme sopineet, että yksi samassa taloyhtiössä asuva pariskunta tulee meidän asuntoon vuokralle oman remonttinsa ajaksi eli 4-7/2022. Tämän vähän kompensoi, mutta ei täysin paikkaa tuota, koska vuokra on sovittu alhaiseksi remontista aiheutuvan häiriön vuoksi. Vasta siis kesällä 2022 remontti on taloyhtiössä kokonaan ohi ja asunnon voi vuokrata normaalihinnalla ulkopuoliselle. Asuntoon kohdistuva yhtiölaina tulee olemaan massiivinen, joten tämän huoneiston parhaat tuotot on nyt saavutettu ja laihat vuodet edessä.

Edellä mainittujen tapahtumien vuoksi käteissäästöt ovat huvenneet ja näistä aiheutuu vielä jatkossakin menoja. Alkuvuodesta talletuksia oli noin 12 000 euron edestä ja nyt jäljellä on 5 000. Käteisvarojen huvetessa olen vähentänyt Nordnettiin kuukausittain  siirtyvää summaa 500 eurosta 200 euroon. Tuo 200 euron säästö tuntuu niin pieneltä, ettei säästäminen ja sijoittaminen tunnu juurikaan edistyvän. ETF-ostot ovat olleet jäissä toukokuusta lähtien ja nyt säästän enää rahastoihin. Näihin menee kuukausittain 300 euroa (kuukausittain palkasta 200 euroa, tilille tullut jonkin verran osinkoja ja myin kaksi tappiolla olevaa yhtiötä pois). Kuukausisäästö menee entisiin superrahastoihin pl. Tanska, Handelsbanken Eurooppa ja Usa sekä SPP Aktiefond Global.

Yritän ajatella, että tämä on nyt vain huonohko hetki säästämisen kannalta. Jatkan kuitenkin säästämistä kuukausittain muutamaan rahastoon tämän ajan vähitellen mennessä ohi ja toivottavasti sitten vuoden päästä tilanne näyttää taas valoisammalta säästämisen suhteen ja voin palata suurempaan kuukausisäästämiseen. Ehkä markkinatkin ehtivät tässä välissä laskea siten, että tämä hiljaisempi aika osuus ATH-lukemiin, enkä siten tule ostaneeksi liiaksi rahastojen ollessa kalleimmillaan. Täytyy siis toivoa, että tämä  on onni onnettomuudessa -tilanne ja jatkaa automaattiohjauksella tämänkin läpi.

Salkun maantieteellinen hajautus 6/21

Kohti hajautettua sijoitussalkkua matkani vie. Matkaa on kuitenkin vielä pitkälti edessä, eikä maalikaan vielä näy selvänä. En ole vielä täysin päättänyt, mikä lopullinen ja sopiva hajautus olisi, mutta suunta on jo selvillä; suomalaisesta salkusta kohti kansainvälistä salkkua, jossa pääpaino kehittyneillä markkinoilla kehittyviä markkinoita unohtamatta.

Tämän hetkinen tavoitteeni on:

Pohjois-Amerikka 45 %
Länsi-Eurooppa 20 %
Suomi 15 %
Japani 5 % ja
muut maat (käytännössä kehittyvät  maat) 15 %

Tällä hetkellä tilanne salkussani on seuraava:

Pohjois-Amerikka 39 % (viime vuonna 39% ja kesällä 2019 35% ja kesällä 2018 30%)
Länsi-Eurooppa 16 % (viime vuonna 15%, kesällä 2019 14% ja kesällä 2018 13%)
Suomi 39 % (aiemmat vuodet: 41%, 46% ja 54%)
Japani 2 % (1 % jo 6/2018 asti)
Muut maat 5 % (aiemmat vuodet 5%, 4% ja 3%)

Hajautuksen muuttaminen tuntuu vaikealta. Vuodessa tilanne ei ole juurikaan muuttunut. Suomen osuus on tippunut vain kaksi prosenttiyksikköä ja sekin suurelta osin Nesteen kurssilaskun vuoksi. Pelkät ostot eivät taida enää vaikuttaa pääomaan niin paljoa, että sillä saisi juurikaan muutosta tilanteeseen tai sitten kurssit ovat muuttuneet siten, että ovat vähentäneet uusien ostojen vaikutusta.

Viimeisen vuoden aikana olen yrittänyt keskittyä L-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin markkinoihin. L-Eurooppa on vuodessa noussut 9 600 eurosta vajaaseen 16 000 euroon, Japanin osuus 600 eurosta 1 600 euroon ja kehittyvien osuus 3 200 eurosta 4 700 euroon. Toki on syytä huomata, että vuosi sitten osakkeiden arvot olivat huomattavasti alemmalla tasolla koronakriisin johdosta kuin mitä ne ovat nyt. Olen hankkinut EUNK (eurooppalaiset osakkeet), EUNN (japanilaiset) ja IS3N (kehittyvät) -etf:iä ja Handelsbankenin Eurooppaa sekä entisiä superrahastoja pl Tanska. Näiden lisäksi olen myös hankkinut myös EUNL (koko kehittynyt maailma) ja Handelsbankenin Usa rahastoa. Nämä hankinnat ovat osaltaan kasvattaneet USA:aa, joka ei välttämättä hajautuksen kannalta ole ensisijaista. Toisaalta senkin osuutta on tarkoitus vielä vahvistaa.

Ehkä en ole tarpeeksi sitoutunut tuohon hajautuksen muokkaamiseen. Vaikkei historia ole tae tulevasta, niin mututuntumalla L-Eurooppa, Japani ja kehittyvät ovat kaikki kehittyneet melko verkkaisesti ja siksi parhaan tuloksen on aiemmin saanut sijoittamalla Usaan. Ei suomalainenkaan markkina ole ollut mitenkään huono, mutta en oikeastaan usko juurikaan siihen, että siihen sijoittamalla saisi jatkossa parasta tuottoa. Suomalaisesta salkusta on siis päästävä vähitellen kansainväliseen salkkuun, mutta kun ei ne muutkaan maat niin valtaisesti innosta.

Tavoitteeni on myös, että sijoitussalkustani 60 % käsittää matala kuluisia indeksirahastoja ja ETF-rahastoja ja vain 40 % on sijoitettuna suoraan yksittäisiin osakkeisiin. Nyt tilanne tämän osalta on yhä osakkeiden voitoksi 55 % vs. 45 %. Tilanne siis aivan sama kuin vuosi sitten. Vaikka kuukausittain olen sijoittanut etfiin ja rahastoihin, olen kuitenkin myös hankkinut suoria osakkeita. Vuoden lopulla ostin Nordnetin kampanjapäivänä täydennystä usalaisiin osakkeisiin: Apple, Deere, PG, Coca-Cola, Wallmart, Pfizer, Netflix ym. Myös suomalaisia osakkeita olen hankkinut, tosin vain pieniä määriä Nordean kautta säilyttääkseni ilmaisen arvopaperisäilytyksen. Syksystä alkaen pienet amerikkalaisten osakkeiden ostot eivät olekaan enää edullisia Nordeassa. Pitänee ehkä vielä muutama hankinta tehdä ennen hinnanmuutosta.

Ensivuoden aikanakaan uusilla ostoilla en saane suurta muutosta hajautuksessa aikaan. Aiemmin olen siirtänyt kuukausittain 500 euroa Nordnettiin säännöllisiä ostoja varten, mutta nyt ole pienentänyt sen 200 euroon kesän ajaksi ja syksyllä nostan sitä vain satasella 300 euroon.  Olen viime vuonna käyttänyt suurimman osan puskuristani, eikä ensi vuodesta tule varmaan taloudellisesti helpompi. Tämän vuoden alkupuolella vaihdoimme autoni uuteen ja siihen käytin puskurista 3 000 euroa. Samalla toisessa sijoitusasunnossamme alkoi putkiremppa. Aikaisempi vuokralainen lähti vuoden vaihteessa ja uusi muutti sisään juhannuksen tienoilla. Emme saaneet siis vuokratuloa lähes puoleen vuoteen. Remontin yhteydessä päivitimme samalla tapetit ja kattojen maalipinnan. Tämän teki ulkopuolinen yritys, joten tästäkin tuli jonkin verran laskua. Vuokratuottoa ei tästä vuodesta juurikaan tuosta asunnosta tule.

Syksyllä remontit alkavat toisessa sijoitusasunnossamme. Siinä remontti on laajempi ja putkirempan lisäksi vaihtoon menee julkisivu ja lämmitysjärjestelmä vaihtuu maalämpöön. Tämä remontti alkaa julkisivun piikkauksella jo ennen talvea, joten oletettavaa on, että vuokralainen lähtenee jo tässä kesän päättyessä. Vielä hän ei ole irtisanonut asuntoa, joten ainakin elokuun on vielä asunnossa. Meidän asunnon osalta varsinainen putkiremontti ja ns. haitta-aika alkaa tammikuussa ja päättyy maaliskuussa, mutta saman rapun muut putkiremontit ja piikkaukset jatkuvat vielä kesään asti. Voi olla haasteellista vuokrata asuntoa ennen kuin koko remontti alkaa olla ohitse, koska melu- ja pölyhaitta on merkittävä, vaikka oma asunto olisikin jo ns. valmis. Pahimmillaan menetämme koko vuoden vuokratulon, mutta menot tietenkin säilyvät samana tästä huolimatta. Aiemmin olemme vuokratuloilla maksaneet oman asuntolainamme, mutta nyt olemme joutuneet maksamaan sitä osittain ansiotuloistamme ja näin taitaa tilanne olla taas syksyllä.

Mikäli haluat seurata salkun hajautuksen kehittymistä aiempina vuosina, pääset tätä käsitteleviin blogiteksteihin näistä linkeistä:

4.7.2020 Salkun allokaatio 6/20
26.7.2019 Hajautuksen tilanne vuoden 2019 puolivälissä
8.1.2019 Sijoitussalkun jakauman kehittyminen
28.1.2018 Sijoitussalkkuni maantieteellinen hajautus
6.4.2016 Allokaation suunnittelua