Yksi 3kk:n tavoite oli avata arvo-osuustili ja pankkitili Nordnettiin. En ole vielä sitä saanut tehdyksi, kun samalla laskeskelen, että onko se hyvä ratkaisu. Mulla kun noita pankkitilejä alkaa olemaan jo vähän siellä ja täällä. Ja niillekin tileille vielä hyvin mahtuisi.
Ensimmäinen tili mulle avattiin Syp:iin. Olin silloin reilu 10-vuotias ja muistan sen hyvin. Kävelimme silloin äidin kanssa kaupungille avaamaan mulle tiliä. Oli joko syksy tai kevät, kuitenkin ihan peruslämmin sää, joten lähdin ilman pipoa. Tuuli oli kuitenkin pureva ja sain kovan päänsäryn juuri ennen kuin pääsimme perille. Odotimme jonkin aikaa, ennen kuin meidän vuoro oli ja muistan, että pää oli tosi kipeä. Sain hienon pankkikirjan, joka oli hieman tavallista suurempi. Se oli hopean värinen ja siinä kannessa oli kolmiulotteinen kuva avaruudesta. Se oli ihan tosi magee. Pankkireissun jälkeen oli tarkoitus mennä kaupungille muutenkin, mutta päänsäryn vuoksi mentiinkin taksilla kotiin. Ehdin juuri vessaan, kun laatta lensi. Pankkireissun vaikeuksista huolimatta olen ollut uskollinen asiakas. Olen seurannut Sypistä, Meritaan ja sitten Nordeaan.
Seuraavan pankkitilini avasin S-pankkiin. Hankin jäsenosuuden "osamaksulla" eli maksoin siitä vain alkuun muistaakseni 20 euroa vai olikohan se 40 euroa ja loput kerrytin bonusten kautta. Ensin minulla oli vain käteiskortti, mutta sitten joskus v. 2008 paikkeilla hankin myös verkkotunnukset ja depit-kortinkin.
Asunnon oston tullessa ajankohtaiseksi päädyin ottamaan lainan Osuuspankista. Tällöin tietty sain verkkopankin, visan ja pankkikortin. Tämän jälkeen minulla olikin kolme pankkia, jossa asiointi oli säännöllistä ja toistuvaa. Enempää pankkitiliejä en luullut tarvitsevani. Mutta mitä vielä...
Lähes kaikki vakuutuksemme ovat Tapiolassa ja sitä kautta tuli hankittua verkkopankkitunnukset ja tilit myös Tapiolaan. Tämä tili ei juurikaan ole käytössä, ja tilille tulee varoja vain vakuutuskorvauksista, eli lasten lääkärikuluista. Säästämistä tämäkin, kun niitä ei heti ota käyttöön, vaan makselee niillä vakuutuskuluja mahdollisimman paljon. Vakuutusyhtiö on ainakin tähän asti onnistunut aina veloittamaan enemmän, kuin mitä me korvauksia saadaan.
Nyt sitten vielä Nordnetiin yhdet verkkopankkitunnukset... Tarviinko niitä oikeasti? Arvo-osuustili on siellä ilmainen, joten siksi se kannattaisi hankkia, mutta onko sitten vaan yhdet tunnukset lisää hukattavaksi ja yhdet tunnukset lisää muistettavaksi. Ei se arvo-osuustili nyttenkään mahdottomia maksa, mutta tarkoitus on tietty säästää nekin pennoset itselle. Avaanko vai en? Mitä mieltä te lukijat olette?
maanantai 21. lokakuuta 2013
lauantai 19. lokakuuta 2013
Pääsenkö tavoitteeseen?
Asetin itselleni syyskuussa tavoitteeksi säästää seuraavan kolmen kuukauden aikana 1500 euroa. Nyt on tuosta kolmesta kuukaudesta kulunut jo puolet ja tavoitteeseen on yhä matkaa.
Hankin itselleni S-kaupan osuusmaksuja 735 euron arvosta. Mikäli lasken tämän hankinnan kuluksi, niin tavoitteeseen pääseminen tulee olemaan hyvin haasteellista. Itse kuitenkin ajattelen niin, että kyseessä ei ole kulutusta, vaan määräaikaiseen tiliin verratava "sijoitus", jossa rahat ovat säästössä ja turvassa kulutukselta. Lisään siis rahavaroihin laskennallisesti nuo s-osuudet, kun arvioin sitä pääsenkö tavoitteeseeni. Sijoitus tosin ei sittenkään taida olla niin kovin hyvä, jos veromuutokset menevät läpi. Muutosehdotuksen mukaan osuusmaksun koron verottomuus tippuisi 1500 eurosta 100 euroon. http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/medialle/u/uutiset/ministerio-esittaa-kovia-veronkiristyksia-tuottajien-osuuskunnille
Tavoitteen asettamisen yhteydessä arvioin tulevia kuluja siten, että tulen hankkimaan keskimmäiselle lapselle talvihaalarin. Ostin tämän haalarin pari viikkoa sitten ja nyt haalari on ollut käytössäkin. Lisähankintoja tälle kolme kuukaudelle tulee vielä talvikengät ainakin esikoiselle ja varmaan vielä lenkkaritkin, vähän keleistä riippuen. Näitä kenkiä tarvitaan varmaankin tässä aika piankin, joten joulupukkin tuloon ei voida odottaa.
Joululahjojen hankinta ei ole edennyt vielä mitenkään. Jäänee siis marraskuulle. Sukkien kutominenkaan ei ole edistynyt, joten niidenkin kanssa tulee kiirettä. Koska tavaraa tuntuu olevan kaikissa lapsiperheissä ihan riittämiin, olen ajatellut, että tänä vuonna pukki tuo meidän perheeltä jotakin muuta kuin tavaraa (sukkien lisäksi tietenkin). Taitaa keväällä olla kaveriperheille luvassa teatteria, elokuvia, luistelua, ratsastusta, uimistä ym. meidän perheen kanssa. Toivottavasti on mieleen heillekin.
Mutta nyt sitten tavoitteen rahalliseen tilanteeseen. Laskin äsken rahavarani suurin toivein, olenhan elänyt varsin mallikkaasti ja mikä sitten olikaan tulos. Varmaan jo arvaattekin... Rahaa tileillä on tällä hetkellä 466 euroa v ä h e m m ä n kuin tuolloin syyskuun alussa. Tietenkään tilanne ei vaikuta kovin lupaavalta. Ainoa selitys jonka keksin tälle on, että viimeksi laskin rahavarat syyskuun alussa, jolloin tilit näyttivät paremmalta, koska elokuun tuloja en ollut vielä ehtinyt kovasti käyttää. Mulle tulee siis tulot suurimmaksi osaksi kuun lopulla ja ihan kuun ensimmäisinä päivinä. Nyt tuloja ei ole taas tullut muutamaan viikkoon ja syyskuun tulot alkavat olla käytettyinä. Tilanteeseen tulee korjausta jo ensi viikon perjantaina. Ehkä tästä siis vielä noustaan. Pitänee laskea tilanne uudestaan marraskuun alussa, jotta laskelma olisi paremmin vertailukelpoinen.
Hankin itselleni S-kaupan osuusmaksuja 735 euron arvosta. Mikäli lasken tämän hankinnan kuluksi, niin tavoitteeseen pääseminen tulee olemaan hyvin haasteellista. Itse kuitenkin ajattelen niin, että kyseessä ei ole kulutusta, vaan määräaikaiseen tiliin verratava "sijoitus", jossa rahat ovat säästössä ja turvassa kulutukselta. Lisään siis rahavaroihin laskennallisesti nuo s-osuudet, kun arvioin sitä pääsenkö tavoitteeseeni. Sijoitus tosin ei sittenkään taida olla niin kovin hyvä, jos veromuutokset menevät läpi. Muutosehdotuksen mukaan osuusmaksun koron verottomuus tippuisi 1500 eurosta 100 euroon. http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/medialle/u/uutiset/ministerio-esittaa-kovia-veronkiristyksia-tuottajien-osuuskunnille
Tavoitteen asettamisen yhteydessä arvioin tulevia kuluja siten, että tulen hankkimaan keskimmäiselle lapselle talvihaalarin. Ostin tämän haalarin pari viikkoa sitten ja nyt haalari on ollut käytössäkin. Lisähankintoja tälle kolme kuukaudelle tulee vielä talvikengät ainakin esikoiselle ja varmaan vielä lenkkaritkin, vähän keleistä riippuen. Näitä kenkiä tarvitaan varmaankin tässä aika piankin, joten joulupukkin tuloon ei voida odottaa.
Joululahjojen hankinta ei ole edennyt vielä mitenkään. Jäänee siis marraskuulle. Sukkien kutominenkaan ei ole edistynyt, joten niidenkin kanssa tulee kiirettä. Koska tavaraa tuntuu olevan kaikissa lapsiperheissä ihan riittämiin, olen ajatellut, että tänä vuonna pukki tuo meidän perheeltä jotakin muuta kuin tavaraa (sukkien lisäksi tietenkin). Taitaa keväällä olla kaveriperheille luvassa teatteria, elokuvia, luistelua, ratsastusta, uimistä ym. meidän perheen kanssa. Toivottavasti on mieleen heillekin.
Mutta nyt sitten tavoitteen rahalliseen tilanteeseen. Laskin äsken rahavarani suurin toivein, olenhan elänyt varsin mallikkaasti ja mikä sitten olikaan tulos. Varmaan jo arvaattekin... Rahaa tileillä on tällä hetkellä 466 euroa v ä h e m m ä n kuin tuolloin syyskuun alussa. Tietenkään tilanne ei vaikuta kovin lupaavalta. Ainoa selitys jonka keksin tälle on, että viimeksi laskin rahavarat syyskuun alussa, jolloin tilit näyttivät paremmalta, koska elokuun tuloja en ollut vielä ehtinyt kovasti käyttää. Mulle tulee siis tulot suurimmaksi osaksi kuun lopulla ja ihan kuun ensimmäisinä päivinä. Nyt tuloja ei ole taas tullut muutamaan viikkoon ja syyskuun tulot alkavat olla käytettyinä. Tilanteeseen tulee korjausta jo ensi viikon perjantaina. Ehkä tästä siis vielä noustaan. Pitänee laskea tilanne uudestaan marraskuun alussa, jotta laskelma olisi paremmin vertailukelpoinen.
lauantai 12. lokakuuta 2013
Taloustaidon oppimista
Tuhluriprinsessaa, Kukkaronherraa ja Himoshoppailijoita seuratessa on tullut mieleen se, kuinka tärkeää on opettaa omalle jälkikasvulle rahan käyttöä. Erityisesti tuossa kanadalaisessa Tuhluriprinsessa on aika pihalla olevia ihmisiä. Rahat katoavat jo ennen kuin niitä on tullutkaan. Tuossa sarjassa tosin tuhluria rahoittaa suurimmaksi osaksi vanhemmat, joilla taitaa olla aikamoiset tulot, kun pystyvät lastaan rahoittamaan kymmenillä tuhansilla dollareilla vuodessa. Sitä riskiä ei ainakaan meidän perheessä ole.
Lapseni ovat vielä niin pieniä, että viikkoraha ei ole vielä kovin ajankohtainen. Heidän ostospäätöksensä ovat vielä vanhempien tahdon alla. Kouluiän kynnyksellä tuo viikkorahakin tullee ajankohtaiseksi. Ainakin tässä vaiheessa se voisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Itse en tosin ole koskaan saanut viikkorahaa, enkä oikein kuukausirahaakaan, vaan rahaa olen vanhemmiltani saanut sitä tarvitessa. En ole itse aikanaan viikkorahaa oikein kaivannutkaan. Joskus se systeemi oli jonkin aikaa käytössä, mutta sitten se unohtui ja rahat jäi antamatta/saamatta.
Uusimmassa Veronmaksajan taloustaito -lehdessä (Veronmaksajain keskusliiton jäsenlehti) oli juttu nuorten rahankäytöstä, joka perustui Danske Bankin keväällä 2013 teettämään tutkimukseen. Lehtijutun mukaan nuoret saavat keskimäärin 118 euroa kuukausirahaa. Kuten jutussa mainittiin, niin tutkimuksesta ei käynyt ilmi, että mitä nuorten pitää tuosta rahasta itselleen rahoittaa ja kuinka paljon saa pistää taivaan tuuliin. Itse en kyllä ole tuollaista summaa saanut nuorena, en edes 100 markkaa kuukaudessa. Toisaalta minun ei tarvinnut saamallani rahalla ostaa itselleni vaatteita tai maksaa harrastusmaksujakaan (tosin en juuri mitään harrastanutkaan, mihin olisi rahaa mennyt), vaan ne sain käyttää ihan vain huvitteluun.
Tällä hetkellä mietin niin, että lapset voisivat alkaa saada viikkorahaa, kun he menevät kouluun. Summa voisi olla joku 5 euron luokkaa. Tämä viikkorahan saamiseen ei olisi mitään edellytyksiä ja sen saisi käyttää miten itse haluaisi. Myöhemmin sitten suuremman viikkorahan saamisen eteen pitäisi kyllä tehdä kotitöitä ja ainakin osa viikkorahasta pitäisi säästää myöhempää tarvetta varten.
Lainojen ottaminen taitaa olla niin tätä yhteiskuntaa, että myös tuossa kyselyssä nousi esiin se, että teinit (15-17 v.) lainaavat keskenään rahojaan. Kaksi kolmesta oli lainannut rahaa kaverilleen. Kyse oli pienistä "vipeistä", joille ei makseta korkoa, vaan esim. jos joltakin puuttuu pari euroa jonkun hankinnan tekemiseen, niin mukana ollut kaveri oli tämän voinut lainata. Joillekin oli sitten tullut myöhemmin yllätyksenä, että normaalit lainat ovatkin korollisia, kun oli näitä "kaverilainoja" vain käyttänyt.
Kun itse olen kiinnostunut rahankäytöstä ja taloudesta, niin jotenkin se kiinnostus pitäisi siirtää myös lapsille, jotta heidän raha-asiansa eivät menisi ihan solmuun heti nuorena. Aika vaikea on kuitenkin keksiä, miten mielenkiinnon heissä herättää, mikäli se ei luotaisesti heitä kiinnosta.
Lapseni ovat vielä niin pieniä, että viikkoraha ei ole vielä kovin ajankohtainen. Heidän ostospäätöksensä ovat vielä vanhempien tahdon alla. Kouluiän kynnyksellä tuo viikkorahakin tullee ajankohtaiseksi. Ainakin tässä vaiheessa se voisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Itse en tosin ole koskaan saanut viikkorahaa, enkä oikein kuukausirahaakaan, vaan rahaa olen vanhemmiltani saanut sitä tarvitessa. En ole itse aikanaan viikkorahaa oikein kaivannutkaan. Joskus se systeemi oli jonkin aikaa käytössä, mutta sitten se unohtui ja rahat jäi antamatta/saamatta.
Uusimmassa Veronmaksajan taloustaito -lehdessä (Veronmaksajain keskusliiton jäsenlehti) oli juttu nuorten rahankäytöstä, joka perustui Danske Bankin keväällä 2013 teettämään tutkimukseen. Lehtijutun mukaan nuoret saavat keskimäärin 118 euroa kuukausirahaa. Kuten jutussa mainittiin, niin tutkimuksesta ei käynyt ilmi, että mitä nuorten pitää tuosta rahasta itselleen rahoittaa ja kuinka paljon saa pistää taivaan tuuliin. Itse en kyllä ole tuollaista summaa saanut nuorena, en edes 100 markkaa kuukaudessa. Toisaalta minun ei tarvinnut saamallani rahalla ostaa itselleni vaatteita tai maksaa harrastusmaksujakaan (tosin en juuri mitään harrastanutkaan, mihin olisi rahaa mennyt), vaan ne sain käyttää ihan vain huvitteluun.
Tällä hetkellä mietin niin, että lapset voisivat alkaa saada viikkorahaa, kun he menevät kouluun. Summa voisi olla joku 5 euron luokkaa. Tämä viikkorahan saamiseen ei olisi mitään edellytyksiä ja sen saisi käyttää miten itse haluaisi. Myöhemmin sitten suuremman viikkorahan saamisen eteen pitäisi kyllä tehdä kotitöitä ja ainakin osa viikkorahasta pitäisi säästää myöhempää tarvetta varten.
Lainojen ottaminen taitaa olla niin tätä yhteiskuntaa, että myös tuossa kyselyssä nousi esiin se, että teinit (15-17 v.) lainaavat keskenään rahojaan. Kaksi kolmesta oli lainannut rahaa kaverilleen. Kyse oli pienistä "vipeistä", joille ei makseta korkoa, vaan esim. jos joltakin puuttuu pari euroa jonkun hankinnan tekemiseen, niin mukana ollut kaveri oli tämän voinut lainata. Joillekin oli sitten tullut myöhemmin yllätyksenä, että normaalit lainat ovatkin korollisia, kun oli näitä "kaverilainoja" vain käyttänyt.
Kun itse olen kiinnostunut rahankäytöstä ja taloudesta, niin jotenkin se kiinnostus pitäisi siirtää myös lapsille, jotta heidän raha-asiansa eivät menisi ihan solmuun heti nuorena. Aika vaikea on kuitenkin keksiä, miten mielenkiinnon heissä herättää, mikäli se ei luotaisesti heitä kiinnosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)