tiistai 29. lokakuuta 2013

Pesämuna lapselle

Mulla on vähän huono omatunto siitä, että en ole säästänyt lapsilisiä lapsille, vaan ne ovat menneet vähitellen jokapäiväiseen elämiseen. Lapsilisät tulee mun tilille ja mä olen ne sitten käyttänyt. Mä ostan lapsille kaikki heidän tarvitsemansa vaatteet ja muut tarvikkeet, joten heidän hyväkseen ne ovat menneet, vaikka rahoja en heidän hankintoihinsa suoraan kohdennakaan. Nyt kun olen vanhempainvapaalla ja kohta kotihoidontuella, niin ne rahat tulevat kyllä tarpeeseen. Sitä vastoin töissä käydessä, mulle pitäisi ainakin teoriassa olla mahdollista ne myös säästää. Mutta näin siis en ole tehnyt.

Mulla on aika itsekäskin menettely, kun käytän nämä varat joko meidän perheen hyvinvointiin tai sitten oman varallisuuden kasvattamiseen. Olen siis onnistunut jonkinnäköisen puskurivarannon säästämään itselleni ja osittain siinä on ollut apuna nuo lapsilisät, rikkana rokassa. Mä olen turvannut niillä omaa elämääni, enkä ole säästänyt lapsille. Toisaalta mietin niin, että mikäli vanhemmat pärjäävät, niin silloin pärjää myös lapset ja koko perhe voi hyvin. Jos vanhemmat eivät pärjää taloudellisesti, niin lapsia ei silloin auta se, että heidän tilillään makaa rahaa odottamassa opiskeluaikoja tai oman asunnon hankintaa.

Toisaalta mietin sitä, että kun lapset täyttävät 18, niin he ovat vielä silloin lapsia, eivätkä he osaa käyttää rahaa vielä kovin järkevästi. Se kun on aikuisenakin vielä hankalaa. Jos liian nuorena saa liian paljon, niin siinä on riskinsä ja nuori voi ajatua väärille urille. Lapsilisät eivät ehkä ihan mahdottomasti ole. Ei heistä niiden avulla miljonäärejä vielä tulisi. Haluan varmaan vaan pitää ohjat käsissä silloinkin ja antaa heille varoja vasta, kun he sitä minunkin mielestäni tarvitsevat ja osaavat sitä käyttää.

Tämä asenne varmaan tulee osittain lapsuudesta. Mulle ei ole lapsilisä säästetty. Jollekin kaverille kylläkin. Tosin näistä asioista ei ole silloin mitenkään kovaäänisesti huudeltu. Kuitenkin mua on rahallisesti autettu, silloin kun apua olen tarvinnut. Opiskeluaikana sain asua vanhempien omistamassa asunnossa, eikä mun tarvinnut yhtiövastikkeesta piitata. Tätä kautta sain jo aika monen vuoden lapsilisiä vastaavan summan. Tällöin rahat menivät juuri siihen, mihin ne olivat tarkoitettukin ja samalla opintotuki jäi itselle kokonaan elämiseen. Kiitos vanhemmilleni siitä!

Dep T kertoi yhdessä kommentissa, että he ostavat lapsille rahasto-osuuksia. Pankista oli sanottu, että he voivat yhdessä tuumin lasten isän kanssa päättää siitä, että he eivät annakaan näitä, mikäli lapsi ei ole vielä täysi-ikäistyessään kypsä niitä hallinnoimaan. (Kommentin sanamuoto oli erilainen, mutta näin mä tuon ymmärsin.) Mä olen tuon pankin kanssa vähän erimieltä, tai sitten tässä on jotakin muuta, jota ei ole tullut esiin. Jos lapselle ostaa rahastoja lapsen omalle nimelle ja ne ovat silloin osa lapsen varallisuutta. Huoltajat voivat käyttää lapsen varoja ja siten myös rahastoja hänen hyväkseen, mutta kun lapsi täyttää 18 menettää huoltaja oikeuden päättää näistä varoista (tietenkin eri asia, jos lapsi on haettu edunvalvontaan ennen 18 v. esim. jonkin sairauden vuoksi.). Tällöin lapsi voi päättää, että mitä hän noille varoille tekee, eikä tarvitse enää vanhempien suostumusta toimilleen. Lapselle lahjoittaminen on kuitenkin pääpiirteiltään ihan samanlaista kuin aikuisellekin. Jos lahjoitan ystävälleni tuhat euroa, niin en voi hänellekään sanoa esim. 10 vuoden päästä, että ei vaineskaan, anna se takaisin.

Periaatteessahan vanhemmat voivat tyhjentää lapsen tilit ym. ennen kun tämä täyttää 18. Tätä ei varmaan kukaan valvo, jos lapsen varallisuus ei ylitä yli 20 000 euroa. Tyhjentäminen tai varojen käyttö vanhempien hyväksi ei tosin varmaan laillista ole, mutta kyllä siitä rangaistuksen voi saada, jos jäisi siitä kiinni. Kiinnijääminen on varmaan aika teoriaa. Tosin jos lapsen varat on yli tuon 20 000 euroa, niin sittenhän maistraatti valvoo lapsen etua ja rahojen väärinkäyttö on vaikeampaa tai ainakin siitä jää helpommin kiinni.

Lahjaverolta kyllä säästyisi jos nyt säästäisi lapsille vähitellen. Ilman veroahan voi antaa lapselle alle 4000 euroa kolmessa vuodessa kumpikin vanhempi erikseen. Tämähän ei lapsilisällä pääse ylittymään, jos lahjoittajiksi ajatellaan molemmat vanhemmat. Sitten jos lahjoittaakin lapselle vasta kun tämä on täysi-ikäinen, niin useamman vuoden säästetty pesämuna voi hyvinkin ylittää verorajan ja sitten lapsi joutuu maksamaan siitä veroa. Ehkä siis kannattaa lahjoittaa joko vähemmän, jotta veroa ei mene tai sitten niin huomattava summa, että veron maksu ei niin paljoa enää kirpaisekaan.

No meidän lasten varallisuus tuskin tulee ihan piakkoin nousemaan sellaisiin lukemiin, että verottaja tai maistraatti alkaisi niistä kiinnostumaan. Jokaisella lapsella on toki oma tilinsä ja sinne olemme tallettaneet kaikki heidän lahjaksi saamansa rahat. Meillä on myös säästöpossuja, joihin säästämme kolikkoja. Lapset saavat niihin laittaa myös itse löytämänsä (joskus luvallsesti myös äidin/isän kukkarosta "löydetyt") ja kodissa pyörivät kolikot. Näistä ei hurjia summia ole tullut, mutta hieman kuitenkin. Kahdelle vanhemmalle lapselle on kertynyt sen verran rahaa, että olemme ostaneet kummallekin kerran osakkeita 500 eurolla. Myös vauvalla on jo arvo-osuustili, mutta osakehankintoja ei ole vieltä tehty. Ehkä kohta ostetaan taas toinen erä osakkeita, niin vauvakin pääsee osakkeenomistajaksi :)

8 kommenttia:

  1. Minäkään en ole saanut mitään pohjavarallisuutta täysi-ikäisyyden kyynyksellä. Ajokortista puolet meille luvattiin. Asumisessa avustivat opiskeluajan. Siitä olen sinun laillasi kiitollinen. En itse ajattele, että lapsella pitäisi olla varallisuutta täyttäessään 18. Missään nimessä. Varallisuuden kanssa tehdyt valinnat luultavasti vain kaduttaisivat. Liikaa olen kuullut tarinoita siitä, että vanhemmat ovat ihmeissään kun lapsi on dokannut, matkustellut tai ostanut konsoleita/korkkareita koko rahalla. 18 -vuotias ei ole riittävän kypsä sellaisiin harkintoihin, eikä ole tarpeen ollakaan. On siis minusta turhaa sellaista kyvykkyyttä lapselta odottaakaan. Sellaisia säästöjä on mahdollista muodostaa, että 20 vuotiaana saa varat käyttöönsä, jos ne sijoittaa 5v suunnitelmaan ennen sitä, on varat käytössä vasta 25 vuotiaana. Joku kaverini on joskus sillätavalla saanut rahastojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, ja sitten on tietty rahallekin määräaikainen tili. Ei muuta kuin viiden tai kymmenen vuoden määräaikainen tili, josta ei rahoja saa ulos, paitsi koron menettämällä. Sekin voisi tietty tulla kyseeseen tuossa täysi-ikäistymisen kynnyksellä.
      Mahdollista olisi tietty myös tehdä aina lahjakirja ja siinä asettaa ehdoksi, että pääoman ja tuoton hallinnan vasta esim. 25 v ja siihen asti ne olisivat vanhempien hallinnassa (tai tuotto jo 18 v ja pääoma vasta 25v). Tämä siis jos ongelmana olisi liiallinen raha. Tosin kuukausittainen lahjoittaminen ei kovasti innosta mihinkään lahjakirjojen vääntöön kuukausittain.

      Poista
  2. Mielenkiintoisia ajatuksia. Mekin on tuota lapsilisäjuttua pohdittu muttei vielä mitään konkreettista ole tehty. Ajan mittaan lahjoittaminen on veromielessä kyllä järkevää. Täytyykin itse myös tätä miettiä vähän tarkemmin, kyllä 18 vuodessa jo ihan kunnon potti tuosta kertyy. Varsinkin jos pääsee hyötymään korkoa korolle - efektistäkin ajan mittaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuosta sellainen potti tulee, ettei sitä juuri tilillä kannattaisi makuuttaa, vaan kokeilla, josko saisi tuloja onnella/taidolla.

      Poista
  3. Hei, minun mielestä lapsilisät on tarkoitettukin juuri elämisen kuluihin, koko perheen. Minä ainakin lasken ne osaksi kokonaisuutta, silloin ne kuluvat ruokaan, vuokraan, lasten vaatteisiin ym mitä tahansa menoja perheessä tuleekaan. Ei mun ole mitenkään mahdollista lapsille noita lisiä säästellä, eikä se mielestäni ole lapsilisän tarkoituskaan.

    Kirjoitin tosiaan aiemmin lasten rahastoista ja siitä voiko niiden luovutusta lapsille lykätä, jos lapsi 18 v onkin vielä ihan törppöilyvaiheessa. Hatusta vedettynä esimerkkinä huumeidenkäyttö. Tietysti lähtökohta on että tehdään parhaamme että lapsista kasvaa kunnon kansalaisia. :D Pankista sanottiin, että kyllä se onnistuu molempien vanhempien suostumuksella. Mutta loppujen lopuksi ihan sama mitä sitten tekevät rahoillaan, omiapa ovat. Ainakin on yritetty turvata itsenäisen elämän alku. Jos päättävät tärvätä rahat, niin sittenpä ei ole pesämunaa asuntoon tai ajokorttiin.

    VastaaPoista
  4. Se tietty meilläkin toiveissa, että siellä päässä olisi edes muutama aivosolu elossa, kun kahdeksantoista rajapyykki on saavutettu :)

    VastaaPoista
  5. Tämä kommentti tulee vähän myöhässä, kun nyt aloin lukea tätä blogia ihan alusta saakka :) Lapsilisä on valtion vanhemmalle maksama tuki nimenomaa kattamaan lapsesta aiheutuvia kustannuksia. (Taustaidea on ollut myös kannustaa lastenhankintaan ja lisätä syntyvyyttä sodan jälkeen). Se ei ole lapsen rahaa eikä minusta kenenkään tarvitsisi tuntea huonoa omaatuntoa, jos sitä ei säästä lapselle, kun se ei tuen tarkoitus olekaan.

    VastaaPoista
  6. Näinhän se varmaan on. Tosin kun haluaisi lapsilleen tarjota parasta, niin tästäkin asiasta saa huonon omantunnon. Olisinko voinut tehdä enemmän...

    VastaaPoista