Viime vuonna kirjoitin siitä, miten superrahastojen varat ovat salkussani kehittyneet. Tuolloin tilanne oli joitakin euroja miinuksella, mutta nyt puolentoista vuoden aikana tilanne on ollut suosiollisempi.
Tanskan osuuden hankintahinta on nyt 586 euroa. Olen säästänyt siihen kuukausittain 15 euroa 6/2015 alkaen. Vuoden 2017 alusta nosti summan 30 euroon ja siinä se on nyt tarkoitus jatkossa pitääkin vielä useamman vuoden ajan. Nyt osuuksien markkina-arvo on 665 euroa, joten nousua on 77 euroa. Nordnetin sivut näyttävät, että nousua on 13,22 %.
Ruotsin superrahastoon olen aloittanut sijoittamisen 7/2015 ja kuukausittain olen säästänyt samoin kuin Tanskankin superrahastoon. Hankintahinta on nyt 570 euroa ja markkina-arvo on 638 euroa eli voitolla ollaan 68 euroa. 11,97 % tuottoa.
Suomen ja Norjan superrahastoihin aloitin säästämään jo vähän aiemmin eli 11/2014. Näiden rahastojen hankintahinta on 719 euroa (Suomi) ja 702 euroa (Norja) . Nyt näiden rahastojen tilanne on parempi kuin Ruotsin ja Tanskan. Suomen superrahaston markkina-arvo on nyt 846 euroa (+154 euroa, 22,27 %) ja Norjan 825 euroa (+133 euroa, 19,27 %)
Pienistä rahoista näissä vielä keskustellaan, mutta ainakin tuottoa on nyt viime päivityksen jälkeen tullut. Kurssit ovat nousseet mukavasti, mutta ennustuksia kun kuuntelee, niin seuraavan puolentoista vuoden aikana kurssit voivatkin olla sitten laskusuunnassa. Tämän vuoden olen kuhunkin superrahastoon säästänyt kuukausittain 30 euroa /rahasto ja näin on tarkoitus jatkaa tästä eteenpäinkin. Omakotitalon rakennusprojekti vienee säästöön jäävät eurot pieniin, mutta tämän 120 euroa kuussa aion kaikesta huolimatta siirtää säästöön.
lauantai 21. lokakuuta 2017
keskiviikko 11. lokakuuta 2017
Rakentamislainan neuvottelua
Muuttovalmis-omakotitalo on enää aloittamista vaille valmis. Viime viikkoina (jo keväällä tein ensimmäiset yhteydenotot) olen ollut yhteydessä pankkeihin lainan sopimisesta. Laskeskelin, että rahaa tarvitsemme n. 240 000 euroa, joten sitä summaa lähdin hankkimaan. Tarkoituksena on antaa vakuudeksi rakennettava omakotitalo ja sen lisäksi puolison nimissä olevaa omaisuutta. Omarahoitusosuutta ei siten suoraan käteisenä ole tarkoitus käyttää tähän projektiin.
Ensin olin yhteydessä miehen pankkiin. Heidän tarjouksensa oli 1,1 + 12 kk euribor. Ei oikein saanut suutani hymyyn. Olin seuraavaksi yhteydessä omaan pankkiini, joka tarjosi aluksi 0,9 marginaalia, mutta lopulta laskivat sen melko helposti (joskin puolentoista kuukauden radiohiljaisuuden jälkeen, kun taas olin heihin yhteydessä) 0,68. Tällä tarjouksella olikin jo helpompi alkaa sopimaan muista lainaehdoista. Lainan toimitusmaksu olisi 600 euroa.
Lainan takaisinmaksusta sovittiin siten, että ensin on vuoden lyhennysvapaa, jolloin lainanlyhennykset eivät ala juosta ennen kuiin vuokra-asunto ollaan luovutettu takaisin. Tämän jälkeen laina maksettaisiin takaisin 24 vuodessa eli 10 000 euroa vuodessa. Olikohan se lyhennys tasalyhenteinen, mutta ainakin se menee niin, että lainaa lyhennetään joka kuukausi yhtä paljon koko laina-ajan ja sen lisäksi joka kuukausi maksetaan pääomalle kertynyt korko. Korko on aluksi tietenkin suurempi, koska pääomaa ei ole vielä lyhennetty lainkaan, mutta vähitellen koron osuus pienenee, kun pääomakin vähenee. Tämä tietenkin mikäli korot eivät tässä välillä pillastu.
Tässä vaiheessa neuvotteluja miehen pankki otti parin-kolmen kuukauden jälkeen uudelleen yhteyttä ja kyseli miten projektimme on edennyt. Kerroin lainakuvioista ja he näemmä halusivat pitää miehen asiakkuudesta kiinni ja tarjosivat marginaaliksi 0,62% ja toimitusmaksu 500 euroa. Oma pankkini ei enää lähtenyt laskemaan omaa tarjoustaan, joten neuvottelut jatkuivat tämän pankin kanssa. Samat lainan lyhennyskuviot sovittiin tietenkin heidän kanssaan.
Koska korot voivat kuitenkin tässä 25 vuoden aikana hyvin pillastua, kyselin samalla tarjousta 25 vuoden kiinteälle korolle. En oikein usko meidän asuvan tuossa talossa koko laina-aikaa, mutta nykyään kiinteän lainan ehdot mahdollistavat laina ennen aikaisen poismaksun ilman kuluja. Todennäköisesti talo kun myydään jo ennen laina-ajan päättymistä pois.
25 vuoden kiinteän lainan korko olisi 2,497 %. Tällä hetkellä joutuisi siis maksamaan korkoa n. 6 000 euroa vuodessa, kun yllä mainitussa tilanteessa vuosittainen korko on n 1 500 euroa. Aika paljon joutuisi nyt maksamaan extraa siitä varmuudesta, että rahat jatkossakin hyvin riittävät lainan lyhennyksiin. Koska emme ole niin turvallisuushakuisia emme päätyneet tähän ratkaisuun. Uskomme ja luotamme, että pystymme lyhentämään lainamme sovitusti. Jos korot lähtevät hillittömään laukkaan, toivomme ettei se tapahdu ihan vielä vaan vasta kun lainan määrä alkaisi ykkösellä. Tällöin pääomankin määrä olisi siten vähentynyt, että koron maksaminen onnistuisi helpommin. HOPPAS...
Nyt neuvottelut (sähköpostitse ja puhelimitse) on käyty ja laina-asiakirjat on allekirjoitettu sähköisesti. Lainaa ei vielä ole nostettu, vaan se odottaa siihen asti, että isompia maksueriä alkaa erääntymään. Kaikki meni kyllä tosi hienosti, nopeaa ja kätevää. Tämä pankki josta otimme lainan on siis OP ja kun keväällä kehuin Nordean verkkoneuvottelu/sähköistä allekirjoitusta, niin yhtä helppoa se oli tälläkin kertaa. Pisteet kummallekin.
Asuntolainan lisäksi miehen pankki teki tarjouksen sijoituslainastani, jota kilpailutin keväällä. Silloin päädyin Nordean 0,98 marginaaliin. Nyt OP tarjosi 0,75 ja asia olisi hoitunut samalla kun tuo rakentamislainakin. Laitoin kuitenkin verkkoviestiä Nordeaan ja kerroin OP:n tarjouksen. Tarjosivat heti vuorokauden sisään vastaamalla verkkoviestiini, että heidän tarjouksensa on 0,6. Kättelin kaupat heti, kun mitään palkkiotakaan eivät ottaneet. Keväällähän jouduin pulittamaan 100 euroa.
Nyt on lainojen kilpailutus taas ohi ja tähän aiheeseen en ehkä joudu muutamaan vuoteen palaamaan. Tuskin marginaaleilla on varaa enää juurikaan laskea, ennen kuin euriborit ovat taas plussalla, johon toivottavasti menisi nyt edes muutama vuosi.
Ensin olin yhteydessä miehen pankkiin. Heidän tarjouksensa oli 1,1 + 12 kk euribor. Ei oikein saanut suutani hymyyn. Olin seuraavaksi yhteydessä omaan pankkiini, joka tarjosi aluksi 0,9 marginaalia, mutta lopulta laskivat sen melko helposti (joskin puolentoista kuukauden radiohiljaisuuden jälkeen, kun taas olin heihin yhteydessä) 0,68. Tällä tarjouksella olikin jo helpompi alkaa sopimaan muista lainaehdoista. Lainan toimitusmaksu olisi 600 euroa.
Lainan takaisinmaksusta sovittiin siten, että ensin on vuoden lyhennysvapaa, jolloin lainanlyhennykset eivät ala juosta ennen kuiin vuokra-asunto ollaan luovutettu takaisin. Tämän jälkeen laina maksettaisiin takaisin 24 vuodessa eli 10 000 euroa vuodessa. Olikohan se lyhennys tasalyhenteinen, mutta ainakin se menee niin, että lainaa lyhennetään joka kuukausi yhtä paljon koko laina-ajan ja sen lisäksi joka kuukausi maksetaan pääomalle kertynyt korko. Korko on aluksi tietenkin suurempi, koska pääomaa ei ole vielä lyhennetty lainkaan, mutta vähitellen koron osuus pienenee, kun pääomakin vähenee. Tämä tietenkin mikäli korot eivät tässä välillä pillastu.
Tässä vaiheessa neuvotteluja miehen pankki otti parin-kolmen kuukauden jälkeen uudelleen yhteyttä ja kyseli miten projektimme on edennyt. Kerroin lainakuvioista ja he näemmä halusivat pitää miehen asiakkuudesta kiinni ja tarjosivat marginaaliksi 0,62% ja toimitusmaksu 500 euroa. Oma pankkini ei enää lähtenyt laskemaan omaa tarjoustaan, joten neuvottelut jatkuivat tämän pankin kanssa. Samat lainan lyhennyskuviot sovittiin tietenkin heidän kanssaan.
Koska korot voivat kuitenkin tässä 25 vuoden aikana hyvin pillastua, kyselin samalla tarjousta 25 vuoden kiinteälle korolle. En oikein usko meidän asuvan tuossa talossa koko laina-aikaa, mutta nykyään kiinteän lainan ehdot mahdollistavat laina ennen aikaisen poismaksun ilman kuluja. Todennäköisesti talo kun myydään jo ennen laina-ajan päättymistä pois.
25 vuoden kiinteän lainan korko olisi 2,497 %. Tällä hetkellä joutuisi siis maksamaan korkoa n. 6 000 euroa vuodessa, kun yllä mainitussa tilanteessa vuosittainen korko on n 1 500 euroa. Aika paljon joutuisi nyt maksamaan extraa siitä varmuudesta, että rahat jatkossakin hyvin riittävät lainan lyhennyksiin. Koska emme ole niin turvallisuushakuisia emme päätyneet tähän ratkaisuun. Uskomme ja luotamme, että pystymme lyhentämään lainamme sovitusti. Jos korot lähtevät hillittömään laukkaan, toivomme ettei se tapahdu ihan vielä vaan vasta kun lainan määrä alkaisi ykkösellä. Tällöin pääomankin määrä olisi siten vähentynyt, että koron maksaminen onnistuisi helpommin. HOPPAS...
Nyt neuvottelut (sähköpostitse ja puhelimitse) on käyty ja laina-asiakirjat on allekirjoitettu sähköisesti. Lainaa ei vielä ole nostettu, vaan se odottaa siihen asti, että isompia maksueriä alkaa erääntymään. Kaikki meni kyllä tosi hienosti, nopeaa ja kätevää. Tämä pankki josta otimme lainan on siis OP ja kun keväällä kehuin Nordean verkkoneuvottelu/sähköistä allekirjoitusta, niin yhtä helppoa se oli tälläkin kertaa. Pisteet kummallekin.
Asuntolainan lisäksi miehen pankki teki tarjouksen sijoituslainastani, jota kilpailutin keväällä. Silloin päädyin Nordean 0,98 marginaaliin. Nyt OP tarjosi 0,75 ja asia olisi hoitunut samalla kun tuo rakentamislainakin. Laitoin kuitenkin verkkoviestiä Nordeaan ja kerroin OP:n tarjouksen. Tarjosivat heti vuorokauden sisään vastaamalla verkkoviestiini, että heidän tarjouksensa on 0,6. Kättelin kaupat heti, kun mitään palkkiotakaan eivät ottaneet. Keväällähän jouduin pulittamaan 100 euroa.
Nyt on lainojen kilpailutus taas ohi ja tähän aiheeseen en ehkä joudu muutamaan vuoteen palaamaan. Tuskin marginaaleilla on varaa enää juurikaan laskea, ennen kuin euriborit ovat taas plussalla, johon toivottavasti menisi nyt edes muutama vuosi.
lauantai 9. syyskuuta 2017
Kohti syksyä
Kesä on taas lusittu ja kohti syksyä mennään. Säästäminen ei ole onnistunut ja tavoitteet ovat jääneet kauaksi. Säästötavoite oli haastava, eikä palkattomat vapaat kesäkuukausina helpottaneet sitä. Olen laittanut nyt lähes kaiken sijoittamisen jäähylle. Vain muutamat kuukausisäästöt enää ovat toiminnassa. Eli superrahastoihin 120 euroa ja 50 euroa niin eurooppalaiseen ETF:ään ja OP:n amerikan indeksirahastoon. Näillä mennään nyt toistaiseksi ja jatkossa mietin niidenkin kohtaloa. Superit toivottavasti jatkuvat, mutta muut voivat vuoden sisään loppua.
Syyskuun alussa pankkitileillä oli varoja yhteensä 7 100 euroa ja arvopapereissa 32 700 euroa. Viimeisen viiden kuukauden aikana sijoitussalkku on kasvanut vain noin tuhannella eurolla ja tili varat supistuneet lähes 3000 eurolla. Ei siis rehvasteltavaa säästämisen suhteen. Suuri hankintoja en ole oikeastaan tehnyt, vaan rahat ovat palaneet ihan päivittäisessä käytössä. Tulot ovat olleet n. 600 euroa kuussa tavanomaista pienemmät palkattomien lomien vuoksi. Nyt palkattomat vapaat on lusittu ja tulot palautuvat ennalleen.
Kesällä teimme kuitenkin yhden hankinnan, joka tulee vaikuttamaan säästämiseseen vahvasti seuraavan vuoden ajan ja senkin jälkeen vielä pitkään. Teimme hankintasopimuksen muuttovalmiista omakotitalosta. Projekti on tarkoitus rahoittaa mahdollisimman pitkälti lainalla, jotta säästöjä ei joutuisi siihen käyttämään. Tosin todellisuus voi olla jotain ihan muuta ja varmaan onkin. Projektista tulee varmaan aiheutumaan kaikennäköistä pienempääkin kuluerää ja niitä varmaan maksetaan ihan palkkatileiltäkin. Kesällä kun päästään muuttamaan, tulee hankittavaksi uusia huonekaluja, verhoja, mattoja ym, joten näidenkin hankitojen rajoittaminen tapahtunee palkkatileiltä.
Seuraavana vuotena 9/17-8/18 ei tule olemaan säästämisen kannalta juhlakulkua. Tarkoituksena on jatkaa vain superrahastojen kuukausisäästämistä ja joitakin pieni osakeostoja Nordean kautta, jotta säilytysmaksua ei mene. Todennäköisesti tulen lunastamaan Op:n sijoitusvakuutukseni (varoja reilu 1000 ja tappiolla hankintahintaan verrattuna) ja kaksi Op:n aktiivista rahastoa sekä kaksi s-rahastoa. Näiden rahastojen lunastuksen teen vasta ensi vuoden puolella. Rahastojen arvot ovat yhteensä alle 1000 euroa, joten vältyn tällöin luovutusvoittoverolta. En ole varma lasketaanko tuo sijoitusvakuutuksen lunastus yhteen noiden rahaston lunastusten kanssa, mikäli teen ne samana vuotena, joten siksi pelaan varman päälle. Lunastusten tarkoituksena on keskittää säästäminen enemmän pelkästään Nordeaan ja Nordnettiin.
Syyskuun alussa pankkitileillä oli varoja yhteensä 7 100 euroa ja arvopapereissa 32 700 euroa. Viimeisen viiden kuukauden aikana sijoitussalkku on kasvanut vain noin tuhannella eurolla ja tili varat supistuneet lähes 3000 eurolla. Ei siis rehvasteltavaa säästämisen suhteen. Suuri hankintoja en ole oikeastaan tehnyt, vaan rahat ovat palaneet ihan päivittäisessä käytössä. Tulot ovat olleet n. 600 euroa kuussa tavanomaista pienemmät palkattomien lomien vuoksi. Nyt palkattomat vapaat on lusittu ja tulot palautuvat ennalleen.
Kesällä teimme kuitenkin yhden hankinnan, joka tulee vaikuttamaan säästämiseseen vahvasti seuraavan vuoden ajan ja senkin jälkeen vielä pitkään. Teimme hankintasopimuksen muuttovalmiista omakotitalosta. Projekti on tarkoitus rahoittaa mahdollisimman pitkälti lainalla, jotta säästöjä ei joutuisi siihen käyttämään. Tosin todellisuus voi olla jotain ihan muuta ja varmaan onkin. Projektista tulee varmaan aiheutumaan kaikennäköistä pienempääkin kuluerää ja niitä varmaan maksetaan ihan palkkatileiltäkin. Kesällä kun päästään muuttamaan, tulee hankittavaksi uusia huonekaluja, verhoja, mattoja ym, joten näidenkin hankitojen rajoittaminen tapahtunee palkkatileiltä.
Seuraavana vuotena 9/17-8/18 ei tule olemaan säästämisen kannalta juhlakulkua. Tarkoituksena on jatkaa vain superrahastojen kuukausisäästämistä ja joitakin pieni osakeostoja Nordean kautta, jotta säilytysmaksua ei mene. Todennäköisesti tulen lunastamaan Op:n sijoitusvakuutukseni (varoja reilu 1000 ja tappiolla hankintahintaan verrattuna) ja kaksi Op:n aktiivista rahastoa sekä kaksi s-rahastoa. Näiden rahastojen lunastuksen teen vasta ensi vuoden puolella. Rahastojen arvot ovat yhteensä alle 1000 euroa, joten vältyn tällöin luovutusvoittoverolta. En ole varma lasketaanko tuo sijoitusvakuutuksen lunastus yhteen noiden rahaston lunastusten kanssa, mikäli teen ne samana vuotena, joten siksi pelaan varman päälle. Lunastusten tarkoituksena on keskittää säästäminen enemmän pelkästään Nordeaan ja Nordnettiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)