tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kirjanpitoa

Olen pitänyt kirjanpitoa tuloistani ja menoistani huhtikuun palkkapäivästä lähtien. Ja rahaa tuntuu palavan. Lähes kaikki menee mitä tuleekin.

Suurin menoerä minulla on perheen ruokakulut. Kesäkuun tilistä ruokakauppaan ja ulkona syömiseen kului 830 euroa ja toukokuun tilistä 690 euroa  (sis. pesuaineet ym.). Tämä on nyt se suurin kuluerä, joka pitäisi saada pienenemään. Nyt kesällä mä olen maksanut kaikki meidän ruokalaskut, eikä mies ole juurikaan osallistunut ruokakuluihin. Työaikana mies usein käy työmatkalla kaupassa ja ostaa ruuat, joten ne eivät näy minun kirjanpidossani. Tarkoituksena on jatkossa seurata tarkemmin myös sitä, mitä miehellä kuuluu ruokaan rahaa, jotta ruokamenoista oikeasti säästetään, eikä vain ne siirry miehen maksettavaksi.

Viisi henkinen perhe toki kuluttaakin jo jonkin verran, mutta toisaalta aika pieniä määriä lapset vielä syövät. Nuorin on rintaruokinnalla, joten hänen ruokakulunsa ovat välillisiä ja oikeastaan vain vaippakulut lihottavat kauppoja. En ole vielä seurannut kauppaostoksia niin tarkasti, että tietäisin mitä meillä ostetaan, mutta jatkossa otan sen projektiksi.

Uskon, että perheiltä kuluu hyvin vaihtelevasti rahaa ruokaostoksiin ja jonkun mielestä meillä menee rahaa ruokaa ihan hirmuisesti ja toisesta ihan kohtuullisesti. Ihan pihistämään en halua ryhtyä, mutta varmasti tuossa on säästämisen varaan. Olisikohan 600 euron kuukausitavoite kohtuullinen...

2 kommenttia:

  1. Parisuhteessa onkin hankalampi seurata ja säästää noista ruokakuluista, kun on kaksi ihmistä niistä päättämässä :). Minäkin olen jo pitkään kirjannut menojani, mutta vasta viime kuun ajan näpyttelin ne tarkkaan ihan exceliin ylös. Täytyy vielä kuukauden tai pari seurata niitä menoerittäin, etenkin noita ruokakauppalaskuja, niin sitten osaan itsekin sanoa paljonko meillä menee kuukaudessa ruokaan ja taidan tuonne blogiinikin laittaa asian ylös.

    VastaaPoista
  2. Tuota tarkempaa kirjanpitoa minunkin pitäisi tehdä. Nyt olen kirjannut vain sen, mitä kauppakuitin alarivin summa on ollut. Se tarkempi kirjaaminen on tuntunut vain niin työläältä, mutta ehkä siihen pitäisi ryhtyä, kuten jo tuolloin kesällä suunnittelin.

    VastaaPoista