Vuoden 2020 menot ja säästöt

Vuonna 2019 julkaisin menoni kuukausittain tässä blogissa. Tänä vuonna jatkoin menojen kirjaamista ylös, mutta en enää nähnyt tärkeäksi julkaista niitä täällä. Teen kuitenkin yhteenvedon siitä, miten menot muuttuivat viime vuoteen verrattuna.

Asuntolainan lyhennys oli täysin sama kuin viime vuonnakin. Lyhensin lainaa 418,12 euroa jokaisena kuukautena, joten yhteensä lyhennykset olivat 5 017.44 euroa. Korkoa maksoin 642,03 euroa, eli noin 53,50 euroa. Tämä koron määrä vähän laski viime vuodesta, jolloin maksoin korkoa 671,78 euroa. Korkoa me maksamme 0,62%. Tämä prosenttimäärä pysyi samana, mutta pääoman lyhentyminen vähensi maksettavan koron määrää. Ensi vuonna maksamme korkoa taas tätä vuotta enemmän, koska nostamme loput asuntolainasta eli 20 000 euroa autotallin/varaston rakentamista varten. Tällöin lainan pääoma nousee taas alkupisteeseen.

Muita asumiseen liittyviä kuluja oli sähkö 578,94 € ja vesi 203,17 € sekä muut kulut sisältäen kiinteistöveron, jätehuollon, vakuutuksen ja tonttivuokran yhteensä 844,78 euroa. Näissä oli nousua vuoden takaiseen. Sähkön hinta nousi noin eurolla kuukaudessa, ja vesi noin kolmella eurolla kuukaudessa. Sähkön hinnannousu perustui siihen, että sähköyhtiö nosti perusmaksua eurolla vuoden alusta. Vesimaksua en ole niin tarkkaan seurannut, että onko siinä noussut hinta, mutta oletettavasti maksamme ennakkoa vähän viime vuotta enemmän. Viime vuonna maksoimme tavallista vähemmän vedestä, koska edellisenä vuotena maksoimme ennakkoa turhankin reilusti.
Muut asumiskulut nousivatkin sitten reilusti eli 522,80 euroa. Tämä selittyy 350 euron osalta sillä, että viime vuonna puoliso maksoi tontinvuokran omistaan ja nyt ne oli tuossa mukana. Tontinvuokra on vuodessa 699 ja edellä vain minun osuuteni tuosta vuokrasta. Kiinteistövero nousi 40 eurolla ja tämä selittynee asunnon valmistumisesta (?). Viime vuoden edellä mainituista asumiseen liittyvistä kuluista laskettu kuukausittainen yhtiövastike oli 87 euroa ja tänä vuonna se oli 135 euroa. Tämä siis vain minun osuuteni kyseisistä kuluista. Puoliso on maksanut samanmoisen osuuden menoista. Omakotitalomme yhtiövastike siis vuonna 2020 oli 270€

Autoiluun ja kulkemiseen on näin koronavuonna kulunut viime vuotta vähemmän rahaa.
Bensaan 1 056,98 € (88 €/kk, käytännössä 2 tankillista kuukaudessa) Viime vuonna bensaan meni 1513€ eli noin 3 tankillista kuukaudessa. Huhti- ja toukokuussa meni vain tankillinen kuukaudessa, joten etätyö ja lasten harrastusten tauko vaikutti selvästi ajoihin. Koronan jälkeenkin työpaikalla on tarkoitus lisätä etätyön määrää siten, että ilman erityistä syytä saa tehdä 3 päivää viikossa etänä. Tämä pitää bensakulut jatkossakin kurissa.
Auton muut kulut sis. vakuutus, huolto, vero 207,24€. Nämä olivat huomattavasti viime vuotta pienemmät (vuonna 2019: 657,59€), mutta syy taitaa olla se, että puoliso hoiti auton huollot, eivätkä nämä kulut näy minun kirjanpidossani. Kyse ei siis siten ole todellisesta säästöstä.

Ruokaa kului tänä vuonna enemmän rahaa kuin edellisenä ja tähänkin vaikuttanee niin korona kuin etätyö ja etäkoulukin.
Ruokakauppaan meni 6 197,96€ eli 516,49€/kk. Viime vuoden kulutus oli 393,34€/kk eli nousua reilu satanen kuussa. Ruokakauppaan on tämän lisäksi kulunut myös puolisolta 300-400€/kk, joten viisihenkisen ruokaostokset ovat olleet melko mammuttiset.
Ulkona syöminen on tänä vuonna vähän laskenut, mutta säästöä ei ole tullut niin paljoa kuin olisi voinut ajatella. Kulut tänä vuonna 698,35€, kun se viime vuonna oli 710,24€.
Työpaikkalounaat, etätyön ulkona syödyt lounaat 506,94€ kun se viime vuonna oli 833,61€. Toki tämä lasku selittää osittain nousseet ruokakauppamaksut, kun etätyö- ja etäkoululaiset ovat syöneet kotona.

Lasten vaatteet 1 603,43€. Tässä muutaman sadan pudotus viime vuodesta (vuonna 2019 1 839€), mutta kyse taitaa olla enemmän sattumasta, kuin todellisesta säästöstä.
Lasten harrastukset 2 560,59€. Lähes eurolleen viime vuoden tasoa, 2 546,59€.
Hoitomaksut ovat vihdoin jääneet historiaan. Niitä maksoin tänä vuonna 160€ (vuonna 2019 1020€)

Puhelimet ja Netflix kustansivat 816,28€ eli 68€/kk. Nämä kustannukset laskivat hitusen, vaikka kuopuskin sai keväällä oman puhelimen, joten maksanut nyt neljä puhelinlaskua. Viime vuonna 834€. Puhelimet on hankittu käteiskaupalla, joten laskut eivät sisällä puhelinten hankintakuluja.

Lomareissuihin kului rahaa tänä vuonna vain yhden Pyhän-laskettelumatkan ja Tampereen viikonloppupyrähdyksen verran eli 1 226,07€. Säästöä viime vuoteen 3 000 euroa. Tässä taitaa olla suurin koronan aiheuttama säästö. Ilman koronaa olisin käynyt keskimmäisen lapsen kanssa Pariisissa (tämä toteutuu, kun matkustaminen on taas turvallisempaa) ja varmaan marraskuun pimeyttä olisimme pakoillut viikon Teneriffalla.

Terveys- ja lääkekulut 555,03€. Tässä on ainakin rasvoja lasten ihoon, särkylääkkeitä, joditabletit ydinonnettomuuden varalle. (Ostin ne muuten päivää ennen Olkiluodon puffahdusta, joten olisimme olleet varautuneita, jos jotakin enemmänkin olisi tapahtunut.) Tässä on vielä kaksi lasten yksityislääkäreiden käyntiä, joista laskut tuli vasta noin vuoden lääkärissä käynnin jälkeen.

Kodinhankinnat 945,14€. Tässä on sekä Tokmannin pesuaine ym. hankintoja ja sitten puutarhaan kasveja, turvetta ym. Aika samat kuin viime vuonnakin (1 228€ vuonna 2019)

Liitot, lehdet, yhdistykset 181€. Lapsille tulee Aku Ankka ja minä kuulun yhteen yhdistykseen. Olen eronnut ammattiliitosta ja maksan vain kassan jäsenyydestä 53 €.

Omat henkilökohtaiset menot sis. kampaajan, vaatteet, esim. kahvit lasten jalkapallo- tai jääkiekko-otteluiden aikana, meikit ym. 414,68€. Tästä summasta joulun jälkeen kertyi 110 euroa, kun kävin monen vuoden tauon jälkeen kampaajalla. Viime vuoteen verrattuna elin koronavuonna nuukasti. Viime vuoden menot 1 03,19€.

Lahjat, lelut, muistamiset 2 462,81€. Tässä on nousua viime vuoteen 750 €. Tänä vuonna on ostettu lapsille pleikkalahjakortteja, googleplay -lahjakortteja ja synttärilahjoja. Joululahjoihin kului noin 1 000 ym. ym. 

Arvo-osuustilin kaupankäyntimaksut ja Nordnetin uusi ETF:ien ostomaksut yhteensä 15,75€. Lähes viime vuotta vastaava meno (vuonna 2019: 13,07€)

Muut menot 1 015,35€. Tässä kissan eläinlääkärimaksua 115€ ja sitten loput ovat vähän sellainen kaatoluokka. Vastaa viime vuotta, jolloin tätä nosti jäännösvero, jota ei tänä vuonna kuitenkaan ollut. Sain syyskuussa 308,8€ palautusta.

Vuoden 2020 menot siten yhteensä 27 909,96€ (2 325,83€/kk) ja näiden menojen lisäksi on jäänyt säästöön n. 21 000 euroa. Viime vuoden menot olivat yhteensä 31 877,71€ (2 656,47€/kk) ja säästöön n. 15 000 euroa. Kulut siis laskivat noin 3 970 €, vastaten tekemättömiä lomamatkoja. Koska säästöön jäi viime vuotta enemmän, tuloni nousivat noin 2 000 eurolla (kiitos palkankorotuksen, tarkemman veroprosentin laskennan ja isovanhempien).

Mistä sitä sitten voisi ensi vuonna säästää? Ruokalaskuista ja lahjoista sekä muistamisista. Käytännössä kaatoluokkakin on melko iso siihen nähden, etten edes tarkkaan muista mitä kaikkea siinä on. Ensi vuodelle voisi ottaa projektiksi herkkubudjetin pienentämisen. En ole sitä erikseen ruokaostoksista jaksanut erotella, mutta varmasti jätskiin, karkkeihin, limsaan ja sipseihin on mennyt pitkä penni.

Nordnetin indeksirahastojeni tilanneseuranta 10/2020 part IV

Avasin asiakkuuden Nordnetiin marraskuussa 2013. En heti aloittanut säästämään superrahastoihin, koska olin äitiyslomalla ja tuntui, että rahaa ei ollut mahdollista sijoittaa kuukausittain. Säästöjä minulla oli, mutta riskinottohalua ei niinkään. Myöhemmin sitten aloitin kuukausisäästämisen, kun äitiysloma alkoi olla lopuillaan ja töihin paluu (lue: säännöllinen kuukausipalkka) alkoi siintämään lähitulevaisuudessa. Aloitin kuukausisäästön pienimmällä summalla ensin Suomen ja Norjan rahastoihin ja sitten myöhemmin myös Tanskan ja Ruotsin rahastoihin. 

Tarkoituksena oli lisätä säästösummaa, kun työt alkoivat. Tuplasinkin sitten myöhemmin säästösummaan 30 euroon tammikuussa 2017. Ehkä summaa olisi ollut mahdollista kasvattaa enemmänkin, mutta halusin pitää näiden rahastojen säästämisen niin pienenä, ettei se rasittaisi taloutta juurikaan ja että pystyisin jatkamaan sitä pitkään. Ajatuksena oli, että pystyisin tuon säästön tekemään myös mahdollisen työttömyyden iskiessä.

Kesäkuussa 2019 päädyin pienentämään säästettävää summaa. IShares Core S&P500 -ETF  (SXR8) alkoi paisua salkussa ja jotta voisin edes teoriassa joskus käyttää superluottoa, ei tuon ETF:n osuus saisi yltää 20 %:iin. Koska kuitenkin halusin kasvattaa Pohjois-Amerikan osuutta sijoituksissa, aloitin kuukausisäästämisen myös Handelsbankenin Usa indeksirahastoon. Myös muun Länsi-Euroopan osuus sijoitussalkussa oli jäänyt jälkeen, joten samalla myös Handelsbankenin Eurooppa indeksirahasto sai uuden kuukausisäästäjän. Tässä samassa yhteydessä pienensin pohjoismaisten indeksirahastojen säästösumman 20 euroon.

Indeksirahastojen ent. superrahastojen tilanne tällä hetkellä:

Indeksirahasto Tanskan hankintahinta on 1 456 euroa ja tämän hetkinen markkina-arvo 2 080 euroa. Rahaston arvo on siten noussut 42,88 % eli yhteensä 624 euroa. Säästämisen aloitin tähän rahastoon 6/2015 ja lopetin 8/2020 rahastoon asetetun 0,2% hallinnointipalkkion vuoksi. Säästämisen alkuvuosina rahaston arvo ei juurikaan noussut, mutta tällä hetkellä se on parhaiten tuottanut näistä indeksirahastoista. Vähän mietityttää, että oliko säästämisen lopettaminen hyvä vai huono päätös

Indeksirahasto Norjan hankintahinta 1 582 euroa. Tämän rahastosäästämisen aloitin 11/2014 ja se jatkuu vieläkin. Rahaston markkina-arvo on 1 493 euroa, joten se on tällä hetkellä tappiolla -5,64 % eli  -89 euroa. Tappio johtunee Norjan kruunun arvosta ja öljyn käytön vähentymisestä.

Indeksirahasto Suomen hankintahinta on aivan yhtä suuri kuin Norjan rahastolla eli 1 582 euroa, sillä olen säästänyt siihen yhtä kauan kuin Norjankin rahastoon. Markkina-arvo on puolestaan plussalla ja yhteensä 2 025 euroa. Nousua on siten tullut 28,02 % ja 443 euroa. 

Indeksirahasto Ruotsin hankintahinta puolestaan on 1 460 euroa ja markkina-arvo 1 854 euroa. Voittoa on siten kertynyt 27,01 %, 394 euroa eli prosentuaalisesti lähes yhtä paljon kuin Suomen rahastoonkin.

Ei voi muuta sanoa kuin että pienistä säästösummista muodostuu vuosiensaatossa ja ihan hyvän kokoiset summat. Tässä linkit aiempiin superrahastojen tilannekatsauksiin, joista erityisesti huomaa, miten kuukausisäästäminen on tuottanut tulosta vähän kerrallaan.

12.3.2019: Supereiden tilannekatsaus 3/2019
21.10.2017: Superrahastojen tilanneseuranta 10/2017 
20.5.2016: Superrahastojen toteutunut tuotto 5/2016

Vuosittaisten palkkioiden osuus rahastoissani

Olen miettinyt Tanskan indeksirahaston (ent. superrahaston) kohtaloa; myynkö vai en. Yksi myyntiin kannustava syy on rahaston hallinnointipalkkio. Rahaston pääomasta joutuu maksamaan vuosittain 0,2% hallinnointipalkkiota eli noin 4 euroa vuodessa tällä omistusmäärällä. Koska hallinnointipalkkio ei varsinaisesti ole kovin suuri, niin ajatus taitaa hiertää enemmänkin periaatteesta. Olenko kuitenkaan ollut ennen näin kulutietoinen ja ovatko muutkaan rahastoni niin kovin halpoja? 

Ei hallinnointipalkkiota
Muissa entisissä superrahastoissa ei ole hallinnointipalkkiota, joten näiden osalta palkkioiden määrä on 0 euroa vuodessa. Tällaisia rahastoja on kuitenkin harvassa, joten nautitaan näistä.
Nordnet Suomi indeksirahasto
Nordnet Ruotsi indeksirahasto
Nordnet Norja indeksirahasto

Hallinnointipalkkio enintään 0,10%
Alle 0,10% hallinnointipalkkioihin yltävät vain  ETF:t ja niistäkin vain pieni osa. Näiden rahastojen hankinta on monesti perusteltua, mikäli ne antavat salkkuun hyvän hajautuksen. Pääsääntöisesti minulla ei olisi tarvetta hankkia näitä yhtiötä suorina osakkeina, koska rahaston kautta niitä saa hankittua lähes ilman kuluja ja rahastojen osinkojen (osittainen?) verottomuus korreloi tämän palkkion. (Vai miten se rahastojen osinkojen verotus menikään?)
IShares Core S&P 500 ucits etf (SXR8), 0,07 %. Tämä on ihan paras tuote isohkosta kappalehinnasta huolimatta.
Xtrackers Euro STOXX 50 ucits etf (DXET), 0,09 %. Tässä hajautus on vähän vajaa, mutta eipä näitä poiskaan  kannata myydä, kun joskus on tullut hankittua.

Hallinnointipalkkio enintään 0,20%
Tässä luokassa on nyt tuo alkutekstissä mainittu Nordnet Indeksirahasto Tanska, jonka hallinnointipalkkio on siis 0,2% ja euroissa vuosittain n. 4 euroa. Edullisia ne ovat vielä nämäkin rahastot, eikä palkkioiden määrä vielä kurita liiaksi korkoa korolle ilmiötä.

Handelsbanken Eurooppa indeksi, 0,2 %
Handelsbanken USA indeksi, 0,2 %
iShares Core MSCI World ucits etf, (EUNL), 0,2 %
iShares Core MSCI EM IMI ucits etf (IS3N), 0,18 %
iShares Core MSCI Japan ucits etf (EUNN), 0,15 % 
iShares Core MSCI Europe ucits etf  (EUNK), 0,12 %

Nämä rahastot ovat tällä hetkellä kaikki Tanskan indeksirahastoa lukuun ottamatta aktiivisesti käytössä ja kuukausittaiset/kvartaalihankinnat pyörivät tasaisesti. Hyviä salkun hajauttamiseen ja peruspohjan rakentamiseen. Jatkoon siis!

Hallinnointipalkkio yli 0,20%
Näistä rahastoista pitäisi mielumminkin päästä eroon kuin Tanskan indeksirahastosta, mikäli niiden omistamiseen ei ole mitään erityistä syytä ja hyvää perustetta. 

Xtrackers MSCI World Swap (DBXW), 0,45%. Tätä rahastoa olen ostanut jo vuosia sitten ja sekin taisi aikanaan olla virhe liike. Sijoitettu pääoma on tähän joitakin satoja euroja ja tuottoa tästä on tullut reilu puolitoista sataa. Vuosittaisen hallinnointipalkkion suuruus on noin  2 euroa. Tämän rahaston pitämiseen ei taida löytyä mitään syytä, koska maailma-rahastoja on muitakin ja pienemmillä kuluilla, enkä enää ole jatkamassa säästämistä tähän rahastoon.

OP Amerikka Indeksi, 0,39 %. Joskus säästin kuukausittain myös tähän rahastoon. Sisältö vastannee riittävästi SXR8-etf:ää, joten tämän voisi hyvin vaihtaa siihen. Korkeampien kulujen maksamiselle ei taida löytyä juurikaan perusteluita. Tässä on pääomaa vajaa 2 400 euroa, josta tuottoa 800 euroa (+54%). Vuosittaiset kulut tämän rahasto osalta ovat reilu 9 euroa.

iShares MSCI World Small Cup (IUSN), 0,35 %. Pieniin yrityksiin sijoittavia rahastoja ei monia ole ja tämä taitaa olla tapaamistani se suosituin ja myös pienikuluisin. Sinällään tämä  rahasto ei ole pienikuluinen, mutta muutkaan eivät tätä korvaa, joten tähän säästäminen on perusteltua. Tämän rahaston painoarvoa voisi jatkossa korottaakin, koska nyt siihen on sijoitettu vain muutamia satasia.

SPP Aktiefond Global A, 0,32 %. Tähän rahastoon sijoitan yrityksen kautta. Koska en ole hankkinut LEI-tunnusta, en voi yrityksen varoja  säästää etf:iin. Tällä yhdellä rahastolla sijoitan sekä kehittyviin että kehittyneisiin markkinoihin, joten tämän pidän jatkossakin mukana.

Mitä tämä vertailu sitten minulle kertoi... Ainakin sen, että Tanskan indeksirahaston hallinnointipalkkio ei ole tällä hetkellä mitenkään suurin ongelma salkussani. Tanska saa jäädä salkkuun ja kaksi muuta rahastoa Xtrackers World Swap ja OP-Amerikka indeksi saavat lähtöpassit. World Swap jo tänä vuonna kokonaan ja OP-Amerikka indeksi sitten seuraavien vuosien aikana. Koska kumpikin rahasto on plussalla, myyn vuosittain enintään 1 000 euron edestä, jolloin vältyn luovutusvoittoverolta. 

Teen siis pientä viilausta salkkuun, vaikka nappikauppaa nämä muutaman euron palkkiot ovatkin.

Nordnetin indeksirahasto Tanska; Jatkoon vai ei?

 Lokakuussa alkaa Nordnetin Tanskan indeksirahaston (Nordnet Indeksfond Danmark, ent. Superrahasto) hallinnointi maksamaan rahasto-osuuden omistajille vuosittain 0,20 % rahastoon sijoitusta pääomasta. Aiemmin nämä pohjoismaiset indeksirahastot ovat olleet sisäänheittotuotteita, eikä niistä ole mennyt hallinnointipalkkiota. Muut Nordnetin pohjoismaiset indeksirahastot (Suomi, Ruotsi ja Norja) säilyvät vielä ilman hallinnointipalkkiota, mutta Tanskaa koskevasta rahastosta hallinnointipalkkio alkaa siis juoksemaan.

Olen säästänyt kyseiseen Nordnetin Tanskan indeksirahastoon nyt kesäkuusta 2015 alkaen kuukausittain. Säästämisen aloittamisen aikana kuluttomuus oli tärkein syy, miksi aloin säästämään tähän rahastoon. Mikäli rahastossa oli ollut hallinnointipalkkio en olisi varmaankaan ottanut sitä salkkuuni. Nyt olen säästänyt siihen lähes 1 500 euroa ja rahasto on voitolla 495 euroa. Rahastoon sijoitettuna on siten yhteensä vajaa 2 000 euroa. Rahasto ei ole ollut välttämättä mitenkään erityisen tuottoisa, mutta nyt viime aikoina se on noussut korona-aallon pohjalta nopeasti ylös. Nyt se on tuottanut parhaiten muihin superrahastoihin verrattuna. Tuottoprosentti koko ajalle on 33,95. Ei siis mitenkään huono valinta. Mutta onhan tuohon aikaakin kulunut, joten vuosittainen prosentti ei kovin korkea ole.

Tanskan indeksirahasto on ollut muihin pohjoismaiden indeksirahastoihin verrattuna huonommassa asemassa verotuksen johdosta. Tanska verottaja perii rahaston omistamien osakkeiden saamasta osingosta veroa.  Nordnet maksoi tämän veron rahaston alkuaikoina, mutta päätyi luopumaan tuosta maksusta vuoden 2018 alussa, jonka jälkeen vero on maksettu rahaston varoista. Osingot siis maksetaan rahastoon tuolla verolla vähenettynä. Rahallisesti tällä seikalla on laskettu olevan suurempi vaikutus kuin nyt asetetulla hallinnointipalkkiolla.

Jatkanko rahastoon säästämistä vai en? Mikäli en jatka enää kuukausisäästämistä rahastoon, pidänkö hankkimani rahasto-osuudet vai myynkö ne pois?

Säästämisen lopettamisen puolesta puhuvat nousseet kustannukset. En olisi alunperinkään säästänyt rahastoon, jos siinä olisi ollut hallinnointipalkkio ja sitten vielä tuottoa laskee tuo osinkoverotus.

Toisaalta rahasto on osoittautunut ihan hyväksi kohteeksi. Olen aloittanut siihen säästämisen ja säästämisen lopettaminen on vaikeaa ja toisaalta jo hankittujen rahasto-osuuksien myyminen tuntuu vielä vaikeammalta. Mielessä on pelko siitä, mitä menetän, jos nyt luovun siitä. Ehkä se olisi tulevaisuuden top10 rahastoja. Nyt asetettava hallinnointipalkkio ei ole kovin suuri kuitenkaan. Saman suurinen maksu menee esim. Handelsbankenin Euroopan ja USAn indeksirahastoista, joissa kuitenkin hajautus on ihan toista luokkaa kuin tuossa Tanskan indeksirahastossa.

Handelsbankenin Eurooppaan sijoittavassa indeksirahastossa on mukana myös tanskalaisia osakkeita, mutta niiden osuus koko rahastosta on vain 3,2 %. Puolivuotiskatsauksen mukaan rahastossa on 16 tanskalaista eri osaketta ja ne kaikki sisältyvät OMXC25 -indeksiin, johon Nordnetin Tanskan indeksirahasto puolestaan  sijoittaa. Tanskan indeksirahastossa on siten suurempi hajautus, mutta suurta merkitystä tuolla ei taida olla. Handelsbankenin Euroopparahastoon saa sijoittaa yli 60 000 euroa, jotta Tanskan osuus olisi siinä 2 000 euron paikkeilla. Tämä tuskin tulee koskaan toteutumaan, joten mikäli päädyn lopettamaan Nordnetin Tanskan indeksirahastoon säästämisen ja vielä myymään jo hankitut rahasto-osuudet, tanskalaisten yritysten osuus pienenee selvästi ja hajautuskin vähän vähenee. Toisaalta omistamisani ETF-rahastoissa voi olla myös mukana tanskalaisia osakkeita.

Tanskalaisten osakkeiden ostaminen suoraan arvo-osuustilille ei myöskään houkuta, koska OMXC25 tutustuessa tuli selväksi, ettei siellä montaa tuttua yrityksen nimeä ollut. Vain Novo Nordisk, Danske Bank, Pandora, ISS ja SimCorp ovat etäisesti tuttuja, mutta niiden kannattavuus sijoituksena jää arvauksen varaan.

Mikäli päädyn myymään rahaston ja myyn sen yhdessä eräässä, menee myynnistä luovutusvoittoveroa n. 150 euroa (30 % voitosta). Koska en ole vielä myynyt tänä vuonna omistuksiani lainkaan, tulee halvemmaksi myydä puolet rahastosta tämän vuoden puolella ja loput sitten vuoden vaihteen jälkeen. Tällöin en joudu maksamaan luovutusvoittoveroa lainkaan, koska olen myynyt omaisuutta alle 1 000 euron arvosta ja säästän siten veroissa 150 euroa. Tosin melko pienikin kurssinousu voi keikauttaa rahaston arvon yli 2 000 euron, jolloin rahasto pitäisikin myydä kolmessa erässä kolmen eri kalenterivuoden aikana.

Rahaston säilyttämisen puolella ovat: 
- rahastoon rakastuminen, sillä mennään, mitä on tullut valittua eikä hötkyillä turhia Jostakin blogista/keskustelusta juuri luin, että kuolinpesien sijoitukset tuottavat parhaiten, kun ei ole omistaja muuttamassa kokoaikaa sijoituksia.
- ajatus siitä, että ehkä Tanska pärjää tulevaisuudessa ihan hyvin. 

Rahaston luopumisen puolella ovat:
- kustannusten nousu. Vähän harmittaa, että kustannuksia tuli ensin ETF-kuukausisäästämiseen ja nyt tähän Tanskan indeksirahastoon, Vähitellen Nordnetin tarjoamat palvelut kallistuvat ja ilman toimenpiteitä huomaat maksavasti entistä enemmän. Toisaalta jos lopetan vain säästämisen ja pidän rahasto-osuudet, hallinnnotipalkkio on vuodessa 4 euroa. Ei tuo summa nyt ihan karille venettä aja.
- Tanskan osuus tulee hoidettua muutenkin ja onko sittenkään mitään tarvetta ylipainottaa Tanskaa. Pidetään asiat simppelinä ja turhat rönsyt leikataan pois.
- Varsinaisia kovin hyviä plussia säästämisen jatkamiseksi ei oikein ole.

Osakeyhtiöni käteisvarojen sijoittaminen

Tavoitteeni Ultimate Goal 2035 toteuttaminen edellyttää, että sijoitan yritykseni varoja siten, että ne tuottavat seuraavien 15 vuoden aikana. Tavoitteenani on sijoittaa keskimäärin 400 euroa kuukaudessa tulevien vuosien aikana. Tällä hetkellä tavoite voi olla haasteellinen, mutta ainakin seuraavan 12 kuukauden säästöt on jo kasassa.

Yritykselläni on tili Holvissa, jonka kautta yrityksen rahaliikenne hoituu. Asiakkaat maksaa sinne tilille palveluistani ja tililtä  maksan menoni. Minulla on tilille kortti, mutta en ole sitä juurikaan tarvinnut. Aiemmin minulla oli tili Nordeassa, koska alkupääomaan maksamiseen silloin yritystä perustettaessa vaadittiin kivijalkapankki. Nykyään tällaista vaatimusta ei kai ole, mikäli pääomaa ei makseta yritykseen ollenkaan. Nordean kulut olivat kuitenkin pienelle yritykselle liikaa (oisko ollut 9 euroa + sitten maksut jokaisesta tilisiirrosta/maksusta) ja päädyin lopettamaan asioinnin Nordeassa.

Holvin kautta ei ole mahdollista sijoittaa rahastoihin tai muihinkaan  rahoitusinstrumentteihin, joten päätin avata asiakkuun yritykselle Nordnettiin. Holvissa ei  myöskään ole talletussuojaa, joten siksi en koe hyväksi pitää kyseisellä tilillä suurempaa summaa. Nordnetin tilillä on käsittääkseni talletussuoja, joka koskee myös yrityksen varoja. Nordetin asiakkuun avaamisen kimmokkeena toimi myös koronakriisi, joka ainakin osaltaan aiheutti sen, ettei Holvin myöntämät pankkikortit olleet muutamaan päivään käytössä. Vaikka se ei sinäänsä suoraan johtunut Holvin toiminnasta, päädyin siirtämään yrityksen tilitä 5 000 euroa talletussuojan piiriin.

Hain yritykselle asiakkuutta Nordnetiin. Mietin myös Seligsonia, mutta koska se on minulle vieraampi päädyin tuttuun Nordnettiin. Asiakkuun avaaminen onnistuu netissä. Syötin sinne yrityksen tietoja ja ostin PRH:n kautta ajantaisaisin kaupparekisteriotteen, jonka liitin tuohon hakemukseen. Alkutiedoissa pyydettiin lisäämään myös asiakirja, joka varmentaa tilille sijoittavien varojen alkuperän esim. tilinpäätöstiedot. Minulla ei ollut niitä juuri sillä hetkellä käsillä, joten en niitä myöskään hakemukseen liittänyt. En tosin oikein löytänyt sopivaa kohtaakaan niille. Tämä voi johtua myös siitä, että arvioni tallettavien varojen määrästä oli niin vähäinen (olisko ollut n. 5 000 euroa vuodessa) ja yhtiöni viimeiset tilinpäätöstiedot ovat kuitenkin prh:lta saatavissa. Nettisivuilla oli varoitus asiakaspalvevlun ruuhkautumisesta ja asiakkuuden avaamisen arvoitiin vievän jopa 6-8 viikkoa.

Vajaa kuukausi siinä kuitenkin sitten vain meni, kun näin Nordnetin vanhalla etusivun puolella, että yhden salkun sijasta näkymässä oli kaksi salkkua ja toinen oli nimetty yritykseni nimiin. Asiakkuus oli siis avattu. Seurasin vielä parina päivänä, että tuleeko Nordnetista mitään viestiä sähköpostiini asiakkuuden avaamisesta,  mutta ei tullut. Parin päivän mietinnän jälkeen päätin sitten siirtää kokeeksi tilille muutaman tonnin. Nyt onkin sitten aiheellista miettiä, miten näitä varoja alan sijoittamaan.

Koska kyseessä on pienet rahat ja yritän välttää mahdollisuuksien mukaan kuluja, en ainakaan vielä ole hankkinut yritykselleni LEI-tunnusta. Tämän LEI-tunnuksen puuttumisen johdosta en voi sijoittaa suoraan osakkeisiin enkä ETF:iin. Käytössäni on vain rahastot. Tarkotuksenani on siten yllätys yllätys kuukausisäästää rahastoon. Alustavasti olen valinnut nyt 400 euron kuukausisäästön kohteeksi SPP:n Globalin.

Elokuun 5. päivänä ensimmäinen sijoitus kyseiseen rahastoon on lähdössä, joten vielä ehdin sen vaihtamaan, jos jollakin on parempia ideoita. Tarkoituksena on saavuttaa laaja hajautus kulutietoisesti fyysiseen indeksirahastoon ja pitää rahastojen lukumäärä mahdollisimman pienenä. Toki niitä sentään voi enemmän olla kuin yksi. Ehdotuksia otetaan siis vastaan!

Tulevaisuuden suunnitelmani "Ultimate Goal 2035" - irti työelämästä

Mun on ollut vaikea asettaa tavoitteita tai ainakaan kertoa niistä "julkisesti". Siinä tulee asetettua omat tavoitteet ja ajatukset muiden arvioinnin kohteeksi. Samalla kun tulee paljastaneeksi omaa ajatusmaailmaansa.

Olen aina ajatellut, että en sovellu työelämään. Olisin mielummin kotona kotiäitinä lasten kanssa ja lasten kasvettua isoksi, olisin kotiäiti ilman lapsia. En oikeastaan usko kaipaavani työelämän haasteita, uraa tai muutakaan työelämästä. Mikäli menehtyisin nyt, niin  katuisin sitä, että en ehtinyt viettämään sapattivuotta tai ottamaan irtiottoa töistä. Olisin tuhlannut aikaani töissä ja se ottaisi pattiin. (Toki moni muukin asia, mutta tämä olisi yhtenä kivenä kengässä.)

Tämänhetkisen eläkelainsäädännön perusteella jäänen täysiaikaiselle eläkkeelle 70 vuotiaana. Työuraa on siten edessä vielä 28 vuotta. Uskomattoman paljon ja samalla vähän. En halua olla töissä seuraavaa 28 vuotta odottaen työuran loppumista ja toteamaan sitten, että terveys tms. ei enää annakaan mahdollisuutta nauttia elämästä työuran jälkeen. Eläkkeelle tekee mieli jäädä jo aikaisemmin. Olisikohan sellainen 57 vuoden ikä passeli... Siihen olisi aikaa vielä tai enää - katsonta tavasta riippuen - 15 vuotta (nyt siis ikävuosia 42, mikäli tätä lasket mielessäsi). Exit-suunnitelma pitää siis miettiä ja toteuttaa seuraavan 15 vuooden aikana. On siten aika rakentaa itselle suunitelma "Ultimate Goal 2035", miten palkkatyöstä irtautuminen voisi onnistua.

Olen pitänyt tarkasti kirjaa menostani ja uskoisin tarvitsevani rahaa kuukausittain noin 2 000 euroa eli vuodessa 24 000 euroa. Tällä summalla eläisin itselleni sopivaa elämään. Oletuksena olisi, että minulla olisi oma koti hankittuna ja laina maksettuna (nykyinen perheasunto vaihdettu pienempään kaupunkiasuntoon). Autonkin varmaan tarvitsen, joten uuden karhea pikkupirssi olisi pihalla (ei korjaushuolia, eikä vaihtoa näköpiirissä). Tilillä olisi säästöjä, jolla voisin välillä rahoittaa jotakin extraa (50 000 euroa säästötilillä olisi passeli). Lapset oletttavasti asuisivat jo omillaan, eikä heidän kuluistaa tarvitsisi enää huolehtia. Tosin nuorina aikuisina heillä olisi kyllä rahantarpeita, joihin toivoisivat vanhempien osallistuvan. Ultimate Goal 2035 on oma suunnitelmani, eikä se ota huomioon puolisoni taloudellista tilannetta, vaan on keskittynyt vain minun tilanteeseeni.

Osa-aikainen yrittäjyys

Miten sitten tuon 2 000 euroa saisin kokoon ilman palkkatyötä? En ehkä ilman mitään työtä, mutta pienemmällä työpanoksella kuitenkin. Suurin paino suunitelmassani on osa-aikainen yrittäjyys. Olen perustanut oman yrityksen vuoden 2017 aikaa ja se on siten ollut toiminnassa kaksi täyttä tilikautta. Liikevaihto ei ole vielä kovin kummoinen ollut, mutta toivottavasti se jatkossa kehittyy. Ensimmäisinä vuosina liikevaihto oli vain 2 000 euroa vuodessa, mutta tänä vuonna olen onnistunut sitä kasvattamaan siten, että olen laskuttanut 3 300 euroa ja vuotta on vielä lähes puolet jäljellä. Uskaltaisinko jo haaveilla 5 000 euron liikevaihdosta.... Jatkossa liikevaihto pitäisi kuitenkin kasvaa vuosittain siten, että tuolloin 15 vuoden päästä oltaisiin yli 10 000 eurossa. Kulut on tarkoitus pitää mahdollisimman alhaisena ja loput maksaisin palkkana itselleni.

Laskelmani mukaan yrityksestä pitäisi maksaa palkkaa minulle 14 000 euroa vuodessa. Ainakin tällä hetkellä käsitykseni mukaan tuosta summasta en joutuisi maksamaan ansiotuloveroa, vaan saisin sen puhtaana käteen. Yritys kuitenkin joutuu maksamaan kuluja tuosta palkanmaksusta, joiden suuruudesta minulla ei oikein ole käsitystä. Olen ajatellut, että yritys voi joutua maksamaan noin 20 000 euroa, jotta minä saan 14 000 euroa. (Onkohan laskelma liian optimistinen verorasitus kun tuskin on laskemaan päin?)

10 000 euron vuosittaisen tuloksen lisäksi tavoitteena on maksaa yrityksen säästöistä toinen mokoma. Tällöin yritys maksaisi noin 20 000 euroa ja minulle käteen pitäisi jäädä 1 200 euroa kuukaudessa. Verotilanne ym. voi tässä vuosien varrella muuttua, joten toivottavasti laskelmassa on ainakin vähän pelivaraa ja vuosittainen tuotto olisi lähempänä 15 000 euroa ilman kokopäiväistä työpanosta.

Laskin, että jos yrityksellä olisi sijoituksissa 100 000 euroa, muodostuisi tästä 4 % tuotto-odotuksella tuottoa 4 000 euroa ja loput 6 000 euroa söisin yrityksen säästöistä. Tarkoituksena olisi yrityksen säästöjen käyttäminen viralliseen eläkeikään mennessä. Tuottoprosentin pysyessä samana vuosien varrella, mutta pääoman väheneminen toki vähentäisi säästöjä vuosien varrella, mutta varat toivon mukaan riittäisi vaaditut 13 vuotta, jolloin voisin jäädä viralliselle eläkkeelle.

Yrityksen alkupääoma on tällä hetkellä 5 000 euroa. 100 000 euron kerryttäminen 15 vuodessa vaatii 4 800 euron vuosittaisen säästön (400 €/kk), mikäli säästöille kertyisi vuotuoista tuottoa 5 %:n edestä. Tällöin pääomaa kertyisi yhteensä 114 000 euroa. Tuoton nostaminen/säästöjen realisoiminen aiheuttaisi taas veron maksua, joten siksi pääoman pitäisi olla vähän yli tuon vaaditun 100 000 euron.

Tässä on kyllä tuleville vuosille pähkinää purtavaksi, jotta tuotto saavuttaisi tuon 400 euroa kuukaudessa.

Omat säästöt

Tarkoituksena olisi saada itselle tuloa myös omasta sijoitussalkustani. Aika yleisesti FIRE-blogeissa lasketaan, että salkun pääomasta voisi "syödä" vuosittain 4 % ilman, että pääoma juurikaan vähenee. Sijoitussalkkuni on tällä hetkellä noin 70 000 euron suuruinen. Mikäli jatkan nykyistä 500 euron kuukausisäästämistä vuoteen 2035 ja saan pääomalla 5 % vuosittaisen tuoton, olisi sijoitussalkun koko 15 vuoden päästä 275 000 (tai ainakin 250 000 euroa).

250 000 euron sijoitussalkusta 4 % on 8 000 euroa, jos ajattelee, että nostetuista varoistaa menisi 20 % vero. Osa tuotosta olisi ehkä osinkoja, joiden veroaste on kovempi, mutta osa voisi olla sijoitusten realisointia, jonka verorasitukseen vaikuttaa se, paljonko realisoiduista varoista on tuottoa ja paljonko omaa säästöä. Toki tarkoituksena olisi nostaa sitä osuutta, jossa omaa sijoitusta olisi mahdollisimman paljon ja vähän tuottoa. (Pitäneekin pitää huoli, että tulee avattua uusia arvo-osuustilejä tai osakesäästötili, jotta vähemän tuottaneet/myöhemmin hankitut sijoitukset on mahdollista realisoida ensin). Edellä mainitulla perusteella voisin siten käyttää sijoitussalkustani 8 000 euroa vuodessa lopun elämäni ja lapsillekin jäisi jotakin minun jälkeeni.

Sijoitusasunnot

Minulla on puolisoni kanssa kaksi sijoitusasuntoa. Tällä hetkellä saan niistä nettona 3 780 euroa vuodessa. Toki tällä hetkellä minulla on niistä lainaa, mutta nämä kaksi lainaa olisi maksettu takaisin vuoteen 2035 mennessä, joten saisin tuon vuokratuoton omaan käyttööni. Kolmas sijoitusasunto on ollut mietinnässä jo jonkin aikaa ja idea aina välillä nostaa päätään. Hyvinkin voi olla niin, että kolmas asunto hankintaan seuraavan viiden vuoden sisällä ja toivottavasti siitä olisi laina jo pitkälti maksettu ennen vuotta 2035. Tämä antaisi laskelmiin lisää pelivaraa, sillä vuokratuottokin muuttunee vuosien varrella.

Tuloni koostuisi siten vuoden 2035 jälkeen:
Yrityksen maksama palkka 14 000 euroa
Sijoitussalkun tulo 8 000 euroa
Sijoitusasuntopuolikkaiden osuus 3 780 euroa 
YHTEENSÄ siten 25 780 euroa vuodessa eli 2 150 euroa kuukaudessa.

Elämään kuuluu yllätykset, eikä asiat aina mene niin kuin on suunnitellut. Toisaalta ilman tavoitteitakaan asiat tuskin toteutuvat, joten tätä kohden on hyvä mennä. Mikäli kaikki ei toteudukaan suunnitelmien mukaan, niin tilanne toivottavasti on kuitenkin parempi kuin ilman tavoitetta.

Suurin haaste tulee olemaan tuon yrityksen toiminnan kehittäminen ja liikevaihdon ja samalla tuoton kasvattaminen. Tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että Ultimate Goal 2035 on tällä hetkellä ainakin teoriassa mahdollinen. Olen sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa minun on mahdollista - vaikkakin vain ajatuksen tasolla - miettiä irtiottoa työarjesta, vaikkei heti taikka ei edes vuonna 2035, niin ainakin ennen 70 vuoden ikää.

Vararahaston kerryttäminen tökkii

Vararahaston säästäminen on minulla ollut työn alla jo vuosia. Olen blogissakin kirjoittanut sen  kerryttämisestä jo lähes blogin alusta asti, mutta asia ei ole toteutunut toiminnaksi asti. Hyvien kurssinousuvuosien aikana on ollut henkisesti helpompaa säästää kuukausittain rahastoihin ja ETF:iin kuin jättää rahoja lojumaan säästötilille. Olen viime vuosina pyrkinyt maksimoimaan sijoituksiin siirtyvät varat, eikä vararahastoon ole juurikaan jäänyt mitään.

Nyt koronakuukausien aikana on mediassakin puhuttu vararahaston tärkeydestä, jotta elämä jatkuu kohtuullisesti mahdollisesta tulojen tippumisesta huolimatta. Vaikka korona ei ole varsinaisesti minun tuloihini (ainakaan vielä) iskenytkään, on vararahaston tärkeys tullut itsellekin ajankohtaiseksi. Korona-aikana on käteisvaroja säästynyt ehkä tavallista enemmän ja palkkapäivää ei ole joutunut odottamaan yhtä innokkaasti kuin normiarjessa. Toisaalta jos tulot olisivat tippuneet ja niitä olisi joutunut kompensoimaan sijoituksia myymällä, olisi tilanne ollut  kovin toinen kurssilaskun vuoksi. Tällöin myyntii olisi voinut sattua juuri pahimpaan notkahdukseen.

Vararahasto on minulla ollut vuosien aikana noin 2 000- 5 000 euron välillä. Nämä varat eivät ole millään yksittaisellä tilillä vaan rippuina eri käyttö- ja säästötileillä. En oikeastaan ole tarvinnut vararahastoa tässä vuosien varrella, vaikka olenkin varoja päätynyt käyttämään esim. lomamatkojen yhteydessä. Tarpeen vaatiessa olen onnistunut ottamaan tarvittavat rahat kuluvan kuukauden palkasta tai luottokortilla siten, että olen saanut sen maksettua pois ilman korkoja. Olen maksanut luottokortin seuraavana kuukautena pois ja mikäli käytetty luotto oli suurempi kuin siinä kuussa oli varaa lyhentää, olen käyttänyt luottokorttia sen kuun pakollisiin menoihin ja maksanut sitten kyseisen luoton ilman korkomenoja taas pois. Luottokortilla pelaamisella ei säästöön ole mennyt mitään, mutta enpä ole joutunut olemattomaan vararahastoonkaan koskemaan.

Olen miettinyt, että sopiva vararahasto voisi olla noin 3 kuukauden menoja vastaava summa. Tämä voisi aina löytyä tililtä, mikäli jotakin shokeeraavaa tapahtuisi (sairastuminen, lomautus, työttömyys jne). Koska pidän tarkkaa kirjaa menoista, oli vuoden 2019 menot kuukaudessa keskimäärin 2 800 euroa. Tässä ei ole mukana säästöön tai sijoituksiin siirtyneitä varoja eikä yhden lainan lyhennystä (Nordealla joustovaraa, jolloin muutaman kuukauden voi jättää luottoa lyhentämättä). Nyt olen aloittanut vararahaston kerryttämisen  yhdelle tietylle tilille ja aion vähitellen saada sinne 3 kuukautta vastaavan summan säästöön eli 8 400 euroa. Nyt tilillä on yhteensä 4 000 euroa eli reilu puolet puuttuu. Tavoitteena mulla on säästää vararahastoon 300 euroa kuukaudessa, joten varat olisivat kasassa vuoden päästä elokuussa 2021. Se olkoon nyt tämän hetkinen tavoitteeni.

Salkun allokaatio 6/2020

Tavoitteenani on, että sijoitussalkkuni on maantieteellisesti hajautettu. En ole vielä täysin päättänyt, mikä lopullinen ja sopiva hajautus olisi, mutta suunta on jo selvillä; suomalaisesta salkusta kohti kansainvälistä salkkua, jossa pääpaino kehittyneillä markkinoilla kehittyviä markkinoita unohtamatta.

Tämän hetkinen tavoitteeni on:

Pohjois-Amerikka 40-45 %
Länsi-Eurooppa 20-25 %
Suomi 15 %
Japani 5 % ja
muut maat (käytännössä kehittyvät  maat) 15 %

Tällä hetkellä tilanne salkussani on seuraava:

Pohjois-Amerikka 39 % (6/2019 35 % ja 6/2018 30 %)
Länsi-Eurooppa 15 % (6/2019 14 % ja 6/2018 13 %)
Suomi 41 % (6/2019 46 % ja 6/2018 54 %)
Japani 1 % (6/2019 ja 6/2018 1 %)
Muut maat 5 % ( 6/2019 4 % ja 6/2018 3 %)

Suunta on viimeisen kahden vuoden aikana ollut oikea. Olen saanut suomalaisten osakkeiden osuutta vähennettyä. Pari vuotta sitten suomalaisten osakkeiden osuus oli yli puolet salkusta, mutta nyt niiden osuus on n. 40 %. Toki niiden osuus on vieläkin liian suuri, joten jatkossakin hajautusta pitää tehdä siten, ettei hanki juurikaan suomalaisia osakkeita. Toki nopeasti hajautusta voisi muokata niinkin, että myy noita suomalaisia osakkeita, mutta en vieläkään osaa luopua hankinnoistani, vaan jatkan Buy ja Hold -strategiaa.

Pohjois-Amerikkan osuus on noussut mukavasti. Olen kahtena syyskautena hankkinut etf-ää (SXR8), joka sijoittaa Pohjois-Amerikkaan ja siten näiden osuus on noussut kasvanut. Tänä syksynä taidan keskittyä Länsi-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin, jotta niidenkin osuus kasvaisi vähän nopeammin. Nyt niiden osuus on kasvanut hyvin hitaasti. Koska jatkossa ostan ETF:iä vain neljästi vuodessa, on nyt hyvin aikaa miettiä seuraavia hankintoja, jotka teen elokuussa ja marraskuussa.

Kehittyvien maiden osuus poikkeaa vielä paljon tavoitteesta. Tavoite on 15 % ja toteuma on tällä hetkellä 5 %. En oikeastaan ole kovasti huolissani tästä, koska tuntuu, että kehittyvillä mailla on kovasti toteutumatonta potentiaalia eikä se vaikuta toteutuvan koskaan. Ihan kokonaan ilman kehittyviä maita en taida uskaltaa olla, mutta tuo tavoite voi olla liiankin suuri, enkä koe tarpeelliseksi koskaan päästä siihen.

Tavoitteeni on myös, että sijoitussalkustani 60 % käsittää matala kuluisia indeksirahastoja ja ETF-rahastoja ja vain 40 % on sijoitettuna suoraan yksittäisiin osakkeisiin. Nyt tilanne tämän osalta on yhä osakkeiden voitoksi 55 % vs. 45 %. Tosin osakkeet tuntuvat taas kiinnostavan aina enemmän ja enemmän, Mietinnässä on ollut oman OMXH25-indeksin rakentaminen. Onko joku jo kokeillut sitä?


Tästä pääset aiempiin hajauttamista koskeviin blogiteksteihin:

26.7.2019 Hajautuksen tilanne vuoden 2019 puolivälissä
8.1.2019 Sijoitussalkun jakauman kehittyminen
28.1.2018 Sijoitussalkkuni maantieteellinen hajautus
6.4.2016 Allokaation suunnittelua

Maaliskuun 23. päivä oli sijoitussalkkuni kannalta synkin päivä

Koronakriisissä on nyt menty jo hyvän matkaa, mutta sijoitussalkun seuraaminen ei ole jaksanut kiinnostaa. Hyvässä nousukiidossa olevaa salkkua on mukava käydä kurkkaamassa lähes päivittäinen ja seurata jokaisen päivän parhaita nousijoita. Mutta laskumarkkinassa se ei jaksa enää kiinnostaa lähes lainkaan. Maaliskuussa ja huhtikuussa meni useita päiviä ja ehkä pari viikkoakin putkeen, että en jaksanut edes käydä katsomassa, mitä sijoituksille kuuluu. Punaista kuitenkin, joten mitäpä sitä katsoa.

Varmaan järkevä sijoittaja olisi toiminut toisin. Hän olisi onnistunut poistumaan ainakin osittain markkinoilta silloin, kun koronakriisin lähestyminen näytti jo lähes todennäköiseltä. Hän olisi seurannut päivittäin tilannetta ja huomannut muutamassa päivässä, että nyt tilanne alkaa parantumaan ainakin hetkellisesti ja tehnyt uusia ostoja, miettien niitä toimialoja, joissa korona ei vaikuta yhtä paljoa. Hän ei olisi painanut pulkkamäessä silmiä kiinni ja toivonut vain parasta, ettei pulkka mene suoraan päin puuta. Mutta kun ei vaan kiinnosta, eikä innosta. Antaa mennä vaan ja korjataan sitten vahingot myöhemmin. Kuukausittaiset talletukset tein normaalisti ja kuukausisäästäminen jatkui pulkkailusta huolimatta.

Salkkuni tähänastisesti synkin päivä oli 23.3.2020. Silloin sijoitukset olivat pahiten pohjalla. Nordnetin salkku oli alkuvuodesta hyvin nousussa ja siten helmikuussa All Time High oli 19.2.20, jolloin salkun arvo oli noin 58t € ja vuoden vaihteesta nousua 9,35 %. Elämä hymyili ja sijoitukset kehittyivät suotuisasti, vaikka korona jo kolkuttikin lähellä. Seuraavalla viikolla alkoikin sitten alamäki. Maanantaina laskettiin hyvällä vauhdilla, eikä tiistai jäänyt siitä huonommaksi. Keskiviikkona hengähdettiin välillä, mutta torstaina oli jo koko alkuvuoden nousu poltettu.

Maaliskuun eka viikko oli jo taas pientä nousua, mutta perjantainen lasku ennakoi seuraavan viikon pudotusta, joka vain jatkui ja jatkui. Salkkuni tämän kriisin pahimmat pohjat tähän asti nähtiin 23.3.2020, jolloin vuoden alun takaisista lukemista oltiin tultu alas 27,13 % eli reilut 14 500 euroa. Tuosta helmikuun lukemasta lasketeltiin lähes 33% eli lähes 20t €. En osaa sanoa näinkö lainkaan tuota pahinta päivää livenä salkusta, vai jätinkö salkun seuraamisen siltäkin päivältä väliin. Ehkä näin, mutta mitään suurempaa kriisitunnelmaa ei silloin itsellä ollut.

Nyt tilanne on tasaantunut noista pohjalukemista ja nousua on sen jälkeen tullut reilu 11t. Vuoden alun tilanteesta ollaan vielä jäljessä noin 7,5 % eli 3,5t euroa. Salkun koko vastaa siten suurin piirtein sitä, mikä tilanne oli lokakuussa 2019, joskin tuon lokakuun jälkeen olen tallettanut salkuun 5 000 euroa uutta rahaa. Tilanne ei ole siten täysin verrannollinen. Tilanne voisi olla tosin paljon huonompikin. Nyt on kyse muutamasta kuukaudesta, jotka pitää kiriä kiinni, mikäli toinen aalto ei notkauta salkkua vielä pahemmin.

Mitä tästä laskusta sitten pitäisi ottaa opiksi? Riskinä ei kohdallani taida olla se, että laittaisin sijoitukseni sileiksi kriisin hetkellä tai panikoisin niin, ettei uni tahtoisi tulla ollenkaan. Taidan olla enemmän jäniksenkaltainen, joka vain laittaa pään pensaaseen ja toivoo parasta. Osakkeissa minun ei ehkä jatkossakaan kannata hankkia sellaisia, joita pitäisi seurata aktiivisesti ja olla tekemässä muutoksia salkkuun nopealla aikataululla. Nopea reagointi markkinamyllerryksessä ei ole minun juttuni. Salkun pitää pärjätä omillaan ilman minun apuani. Vastaukseni kysymykseeni on siten: Jatka indeksisijoittamista ja unohda yksittäiset osakkeet!

ETF strategiani jatkossa

Nyt kun ilmainen ETF-kuukausisäästäminen on historiaa, pitänee pähkiä, hankinko enää jatkossa ETF-osuuksia ainakaan Nordnetin kautta.

Tällä hetkellä säästän Nordnetin kautta seuraaviin rahastoihin:
Nordnetin kuluttomat indeksirahasto Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, á 20€/kk
Handelsbankenin indeksirahastot Usa ja Eurooppa, á 60€/kk, hallinnointipalkkio 0,20%.
Nordnetin kuluttomissa indeksirahastoissa on jokin Tanskan ja Norjan verotukseen liittyvä kulu näissä kahdessa rahastossa, mutta en nyt huomioi sitä. (Koska en tarkasti osaa sitä laskea.)

Olen asettanut alustavasti tavoitteeksi seuraavan hajautuksen:

Pohjois-Amerikka 45 % (tämä nyt noin 42 %)
Länsi-Eurooppa ilman Suomea 20 % (nyt noin 14 %)
Suomi 15 % (nyt noin 39 %)
Japani 5 % (nyt noin 1 %)
Muut maat 10 % (nyt noin 4 %)

Lisäyksiä on siis tarvetta erityisesti Länsi-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin maihin. Nyt Länsi-Eurooppaan sijoitan Handelsbankenin indeksirahaston kautta, mutta Japani ja kehittyviin maihin en tällä hetkellä sijoita lainkaan.

Yhtenä vaihtoehtona on SPP  Fondierin vastuulliset indeksirahastot, joista yksi sijoittaa Japaniin ja yksi kehittyviin maihin.

SPP Aktiefond Japan A sijoittaa Japanin suuryhtiöihin. Rahasto on vasta perustettu ja siihen on 30.4.2020 sijoitettu n. 0,8 Meuroa. Rahasto hajauttaa sijoitukset 280 eri yhtiöön. Rahasto on vastuullinen eli sijoituskohteista on poistettu sellaiset yritykset, jotka eivät riittävästi huomioi eettisiä näkökohtia tai kestävää kehitystä. Sen hallinnointipalkkio on 0,21 %. Rahastoon sijoittamisesta ei Nordnetin kautta mene merkintä- tai lunastuskuluja. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 22,73 % rahastopääomasta
Suurimmat yksittäiset omistukset: Toyota 5,1 %, Sony 3 %, Softbank 2,5 %, Keyence 2,1 %, Takeda Pharmaceutical 1,9 % ja KDD 1,8 %.

IShares Core MSCI Japan -etf sijoittaa myös Japanin markkinoille, mutta hajautus tehdään n. 1200 yritykseen. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu n. 16 % rahastopääomasta. Vuosittainen hallinnointipalkkio on 0,20 % ja Nordnetin kautta ostettaessa 2,5€ kaupankäyntikulu. Lunastuskulut tulevat maksettavaksi myynnin yhteydessä.
Suurimmat yksittäiseet omistukset: Toyota 3,65 %, Sony 2,15 %, Keyence 1,81 %, Softbank 1,76 %, Takeda Pharmaceutical 1,38 % ja KDD 1,35 %

Kehittyville markkinoille sijoittaa SPP Emerging Markets SRI A. Sijoituksista 55,45 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan ja 27,09 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan 8,24 %, kehittyvään Eurooppaan 4,60 % ja Afrikkaan 4,06 %. Osakesijoituksia on 681 yritykseen ja 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 28,21 % rahastopääomasta. Vuosittaiset kulut ovat 0,47 %.

ETF, jonka kautta olen sijoittanut kehittyville markkinoille on IShares Core MSCI EM IMI. Sijoituksista 52,00 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan,  27,15 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan  7,7 %, kehittyvään Eurooppaan 4,78 %, Lähi-itään 4,06 % ja Afrikkaan 3,8 %. Vuosittaiset kulut 0,18 % + merkinnän yhteydessä Nordnetin 2,5 euron kaupankäyntimaksu. Lunastuksesta joutuu maksamaan lunastusmaksun.

Tarkoituksenani on sijoittaa sellaisia varoja, jotka saavat olla sijoituksissa useita vuosia. Ajatuksena ei ole, että tarvitsisin näitä rahoja ja siten joutuisin ne lunastamaan jollakin aikavälillä. Joskus ne ehkä lunastan, mutta toivottavasti en nyt seuraavaan vuosikymmeneen. Koska lunastusmaksut voivat silloin olla jotakin muuta kuin nyt, niin en arvioi niiden vaikutusta, koska en voi niitä tarkasti tietää.

Koska nämä sijoitukset on tarkoitus pitää pitkän aikaa, annan enemmän merkitystä vuosittaiselle hallinnointipalkkiolle, jota joudun maksamaan vuodesta toiseen ja jonka euromääräinen arvo kasvaa sijoituspääoman kasvun myötä. Merkintäkulut maksetaan vain kerran, eivätkä ne ainakaan tällä hetkellä nouse sijoitetun pääoman määrän suhteessa. Samalla kululla voi sijoittaa enemmän tai vähemmän. Tietenkin merkintäkulun suhteellinen osuus on sitä pienempi, mitä suuremman pääoman pystyy kerralla sijoittamaan. Jos merkintäpalkkion haluaa pitää alle 0,5 %:n, pitää sijoittavan summan olla yli 500 euroa.

Kehittyville markkinoille sijoitettaessa em. ETF voittaa SPP:n rahasto niin paljon, että asiasta ei ole epäselvyyttä. Palkkio on huomattavasti halvempi ja hajautus laajempi ETF:llä. Jatkan sijoittamista ETF:ään ja unohdan SPP:n kehittyviin markkinoille sijoittavan rahaston.

Japanin osalta tilanne on paljon tiukempi. Vuosittaiset hallinnointipalkkiot ovat melko samalla tasolla. ETF:n hallinnointipalkkio alittaa rahaston vuosittaisen kulun melko niukasti. Toisaalta ETF:ssä on kaupankäyntipalkkio ja lunastuskulut, joten sijoitusajasta ja sijoitetusta pääomasta riippuen kumpi tahansa voi lopulta tulla edullisemmaksi. Jos luotan siihen, että sijoitusaika on pitkä, eikä rahoja tarvitse lunastaa pois, niin sillloin ETF tulee edullisemmaksi. Toisaalta elämä on arvaamatonta ja jos muutoksia tms. koronahässäköitä tulee, niin silloin voi olla mahdollista, ettei sijoitusaika niin pitkä olekaan.

Japanin osalta mietin myös tuota sijoitettavan pääomaan kokoa tai tarkemmin sanottuna pienuutta. Japanin historiallinen tuotto ei ole ollut kovin mairitteleva pitkällä aikavälillä, enkä ole niin varma tuleeko se jatkossakaan muuttumaan. Tarkoituksena on pitää Japanin osuus sijoitussalkussa pienenä, ehkä jopa marginaalisena. Sen puolesta kovin montaa eri instrumenttia ei kannata salkuun hankkia. Koska minulla on jo tuota ETF:ää, on ehkä kannattavampaa jatkaa siihen sijoittamista ja unohtaa rahasto tältä osuudelta. Nyt omistamani ETF:n rahallinen arvo on hyvin pieni, alle 200 euroa, joten senkään lunastaminen ja siirtyminen rahastoon ei ole kannattavaa, koska lunastuskulut olisivat suhteellisesti korkeat.

ETF:n puolesta puhuu myöskin laajempi hajautus. ETF:llä saa osuuksia 1200 yrityksestä, kun rahastossa tyydytään alle 300 yritykseen. Toki suurimmat sijoitukset ovat samat, mutta suhteellisissa osuuksissa on hieman vaihtelua.

Summa summarum: ETF voittaa rahaston myös Japanin osalta.

Seuraava kysymys sitten on se, että sijoittaisinko sittenkin ETF:t Nordean kautta. Samat ETF:t ovat sielläkin hankittavissa. Noin 750 euron etf-sijoituksesta menee kuluja noin 8 euroa. Jotta kaupankäyntikulut pysyvät alle 0,5%, tulee sijoitettavan pääoman olla Nordeassa 1 600 euroa eli pystyisin sijoittamaan arviolta 2 kertaa vuodessa, mikäli jatkan sijoittamista n. 250 euron kuukausisummalla. Tällöin ajallinen hajautus jää kuitenkin harvemmaksi kuin Nordnetin puolella.

Tällä perusteella päätän siis jatkaa ETF-kuukausisäästämisestä Nordnetissä. Olen sijoittanut ETF:iin noin 250 euroa kuukaudessa. Koska sijoitettava pääoma pitää olla kustannussyistä suurempi, enkä nyt koe minulla olevan varaa nostaa kuukausittaista sijoitussummaa, kuukausisijoittamisen sijaan aloitin kvartaalisijoittamisen. Tällöin voin sijoittaa yhdellä kerralla n. 750 euroa, jolloin kaupankäyntikulu on n. 0,33 %. Alan pelaamaan kuukausisäästösuunitelman kanssa siten, että aloitan sen aina kolmen kuukauden välein ja ostotoimeksiantojen toteuduttua lopetan kuukausisäästämisen. Ostot aion toteuttaa elokuussa, marraskuussa, helmikuussa ja toukokuussa. Tämä venkslaaminen on ainakin vielä mahdollista, mutta kuinkakohan kauan....

Nordnetin uuden kuukausimaksun välttäminen ja riskien alentaminen

Nordnet päätti viime kuussa asettaa 2,5 euron kuukausimaksun aiemmin ilmaiseen ETF-kuukausisäästämiseen. Maksu menee ensimmäisen kerran kesäkuun ostojen jälkeen. Ajattelin ottaa itseni tuumaustauon ja lopettaa ETF-kuukausisäästämisen ainakin väliaikaisesti. Odotin, että nämä toukokuun kuukausisäätöt on suoritettu ja sitten tänään kävin Nordnetin sivuilta lopettamassa kuukausisäästämisen ETF:iin. Rahastosijoitukseni saavat jatkua samanlaisena kuin ennenkin eli superrahastot ja HB-indeksirahastot.

Nyt kesän aikana onkin sitten tarpeen miettiä, jatkanko ETF-kuukausisäästämistä kuukausittain, kolmen kuukauden välein tai siirränkö ne kokonaan Nordean puolelle tai ostanko niitä enää lainkaan. Vaihtoehtona voisi olla myös uusien rahastojen lisääminen kuukausisäästöön ja näiden valinta. Toivottavasti blogimaailmassa riittää vielä kirjoitusintoa näistä eri vaihtoehdoista, jotta tiedän, miten muut ovat päättäneet toimia.

Kyllä tämä kulu vähän harmittaa, vaikka melko pieni onkin eli 2,5€ kk eli 30€ vuodessa. Mikäli tekisin vain neljä ostosta vuodessa eli 3 kuukauden välein pienenee maksu 10 euroon. Se voisi olla jo sellainen, että sen voisi maksaakin, kun se on kuitenkin vain kertaluonteinen maksu, eikä siitä ainakaan näillä näkyminen tule jatkuva maksu. Harmittaa myös se, että olen juuri auttanut yhtä läheistäni tekemään tällaiset ETF-säästösopimukset hänen lapsilleen. Hänelle tulee ajankohtaiseksi miettiä, jatkaako näitäkään säästösopimuksia. 

Toisaalta ymmärrän kyllä, että yhtiö varmaan halunnee lisää tuloja itselleen. Mä olen ehkä esimerkki niistä asiakkaista, joista ei juuri Nordnetille tule tuloja. Ostan vain kuukausisäästämisen kautta ETF:iä ja rahastoja. Hankin osakkeita vain kampanjapäivinä, jolloin kaupankäyntipalkkiota ei ole tai se on tavallista pienempi. Suomalaiset osakkeet olen hankkinut heti asiakkuuden avattua, jolloin kaupankäyntihinnat olivat uudelle asiakkaalle alhaisempia. Muutaman myynnin olen tehnyt ja näistä olen joutunut maksamaan täyden hinnan. Montaakaan euroa en ole siten kaupankäyntipalkkioita maksanut.

Koronan aiheuttamaan riskiä vähensin siten, että siirsin lähes kaikki säästöni Norwegian Bankista takaisin kivijalkapankkiin. Summa siellä ei ollut suuren suuri, vain vähän yli 1 000 euroa. En sitten kutenkaan halunnut ottaa sitä riskiä, että pankkiin talletetut varat jäävät sinne kaniin, mikäli pankin vakavaraisuus heikkenee. Olen tietoinen, että pankki ei ole samassa tilanteessa samannimisen lentoyhtön kanssa, mutta pankki on tavallista pankkia riskisempi sen myöntämien riskiluottojen takia. Mikäli näiden luottojen takaisinmaksu syystä tai toisesta kokee vastaiskua, voi tilanne muuttua ja usein vielä sen verran nopeasti, ettei reagointiin jää juuri aikaa.

Ilmoitusten tekoa; veroilmoitus ja edunsaajien ilmoittaminen

Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin pitää tarkistaa veroilmoitus ja täydentää ilmoitusta tarvittaessa. Muokkaukseni ovat vuosittain melko pieniä. Toimin kaupanvahvistajana ja näitä vahvistuksia teen muutamia vuodessa. Nämä tulot ilmoitetaan muina ansiotuloina. Kuluja niihin ei sitten juuri kohdistukaan.

Omistan puolisoni kanssa kaksi sijoitusasuntoa, joten niiden tulot, vastikkeet ja muut mahdolliset kulut joudun erikseen ilmoittamaan. Ilmoitukseen pitää vuosittain ilmoittaa myös vuokralaisten nimet ja hetut. Tällä kertaa minulla ei ollut käsillä vuokrasopimuksia ilmoitusta tehdessäni, joten en ilmoittanut hetuja ollenkaan. Mahtaako veroilmoitus ponnahtaa takaisin tuota pikaa. Vuokralaiset eivät kuitenkaan ole vaihtuneet viime vuodesta, joten viime vuonna ne olen ilmoittanut. Tiedot siis tarvittaessa löytyy verottajalta, mutta ehkä niitä kysytään uudelleen.

Rahanpesulaissa edellytetään, että lähes kaikki osakeyhtiöt (ei pörssiyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt tai keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt) tekevät 1.7.2020 mennessä ilmoituksen kaupparekisteriin tosiasiallisista edunsaajistaan. Tämä ilmoitusvelvollisuus olisi varmasti minulta mennyt ohi, jollei yhtiöni kirjanpitäjä olisi siitä vinkannut. Kävin tekemässä ilmoituksen PRH:n sivuilla, jolta löytyikin yksityiskohtaista tietoa ilmoituksen tekemisestä, edunsaajasta ym.

Edunsaajailmoitus tehtiin sähköisesti ja hyväksyttiin pankkitunnuksilla. Koska olen yhtiöni ainoa osakkeenomistaja, oli osuus helppo ilmoittaa. Ilmoituksessa oli melko monta kohtaa, jotka piti täyttää (yhteystiedot, nimi, osoitteet, sähköpostiosoite, puhelinnumero ym) ja siirryttiin melko monta kertaa seuraavalle sivulle jatkamaan tietojen syöttöä. Kokonaisuudessaan ilmoitus oli helppo tehdä, eikä vienyt montaakaan hetkeä, mutta ehkä tietojärjestelmä oli vähän kankea.

Aiemmin uutisoitiin jonkin verran siitä, että aloittaville yrittäjille tulee paljon puheluita puhelinmyyjiltä. Puhelinmyyjät keräävät usein näitä puhelinnumeroita kaupparekisteristä ja ohjeeksi annettiin, ettei sinne ole välttämätöntä antaa omaa puhelinnumeroaan. En olekaan sinne koskaan tuota numeroa ilmoittanut, en edes tuohon edunsaajailmoitukseen. Eikä minulle siten ole tullut yhtään soittoa puhelinmyyjiltä. Yksin postitse lähetetty mainoskynä löysi sentään perille ja sehän onkin sitten "kultaakin arvokkaampi".

Kuukausisäästäminen jatkuu tänäkin vuonna

Viime kesänä tarkastelin salkkuni hajautusta ja jo silloin päätin, että vuodenvaihteen jälkeen siirtyy painopiste Pohjois-Amerikasta muualle maapalloa. Syksyllä säästin taas tuohon SXR8 (IShares Core S&P 500) etfään 6/2019-12/2019, mutta nyt on aika muuttaa suunnitelmaa kevääksi.

ETF-säästäminen jatkuu nyt laajemmin siten, että säästösuunnitelmassa on mukana IS3N (Em Imi), EUNL (World), EUNN (Japani) ja EUNK (Europe). Näihin on tarkoitus kuukausittain säästää n. 260 euroa. Kumpaankin Handelsbankkenin indeksirahastoon - HB Usa ja Europe - 60 euroa ja kuhunkin superrahastoon 20 euroa.

Samalla kuukausisäästämisen tarkoituksena on muokata salkkua kohti kustannustehokasta ja hajautettua indeksisäästämistä. Tarkoituksenani on, että yli puolet salkustani olisi hajautettu näiden indeksirahastojen kautta ja pienempi osuus olisi sitten yksittäin valittuja osakkeita. Samalla tosin ei osinkojen määrä juurikaan lisäänny, mikä kyllä vähän harmittaa, joten yksittäisiä osakeostoja tapahtunee edellä mainitusta suunnitelmastani huolimatta.

Tällä hetkellä osakkeet vastaan indeksit -taistelu menee osakkeiden johdolla 56 v. 44.
Pohjois-Amerikan osuus salkusta on nyt saavuttanut Suomen ja tilanne on 40 % ja 40 %. Eurooppa on seuraavana 14 %:lla ja muut maat ovat 4 %:ssa. Japani on hännänhuippuna 1%:lla.

Osingot vuonna 2019

Nyt on tämän vuoden osingot maksettu tilille ja on aika katsastaa paljonko niitä tällä kertaa tuli. Vuoden 2018 lopussa tehdyt osakemyynnit vaikuttivat selvästi ainakin Osuuspankin arvo-osuustilille maksettujen osinkojen määrään (myynnit Nordea 100 kpl ja Orion 24 kpl). Vuoden 2018 tehdyt muutamat osakehankinnat ovat vaikuttaneet kasvattavasti tämän vuoden osinkoihin ja vastaavasti nyt marraskuussa tehdyt hankinnat nostavat hieman summaa ensivuodelle.

Tässä osinkokertymä viime vuosilta:

Vuosi 2014: 180,67 euroa (n. 15 euroa/kk)
Vuosi 2015: 191,77 euroa (n. 16 euroa/kk)
Vuosi 2016: 343,96 euroa (n. 29 euroa/kk)
Vuosi 2017: 483,69 euroa (n. 40 euroa/kk)
Vuosi 2018: 669,45 euroa (n. 56 euroa/kk)
Vuosi 2019: 734,16 euroa (n. 61 euroa/kk)

Viime vuonna sanoin olevani tyytyväinen osinkojen kasvuprosenttiin. Nyt ei kyllä samalta tunnu. Vuodesta toiseen kyse on niin pienistä rahoista, joita tuolta saan. Nelinumeroiseen summaan olisi jo ollut aikaa sitten halu siirtyä. Mutta ehkä halu ei yksin riitä, vaan osakeostoja pitää myös tehdä. Nyt olen vain hankkinut kuukausittain ETF:iä tai rahastoja, joista ei osinkoja kerry.

Vuoden 2020 suunnitelmana on jatkaa passiivisten indeksirahastojen/ETF:ien ostamista, joten todennäköisyys, että osingot vuonna 2020 ylittäisivät 1000 euron rajan on aika pieni. Jollei suunnitelma sitten tämän johdosta päivity uuteen uskoon.

Tulevaisuuden tavoite on ollut siis jo pitkään saada osinkoja 500€/kk, mutta tämä tavoite pitää pilkkoa helpommin saavutettaviin osiin, joista siis 1000 euron vuosiosingot nyt kiikarissa.