lauantai 3. lokakuuta 2020

Nordnetin indeksirahastojeni tilanneseuranta 10/2020 part IV

Avasin asiakkuuden Nordnetiin marraskuussa 2013. En heti aloittanut säästämään superrahastoihin, koska olin äitiyslomalla ja tuntui, että rahaa ei ollut mahdollista sijoittaa kuukausittain. Säästöjä minulla oli, mutta riskinottohalua ei niinkään. Myöhemmin sitten aloitin kuukausisäästämisen, kun äitiysloma alkoi olla lopuillaan ja töihin paluu (lue: säännöllinen kuukausipalkka) alkoi siintämään lähitulevaisuudessa. Aloitin kuukausisäästön pienimmällä summalla ensin Suomen ja Norjan rahastoihin ja sitten myöhemmin myös Tanskan ja Ruotsin rahastoihin. 

Tarkoituksena oli lisätä säästösummaa, kun työt alkoivat. Tuplasinkin sitten myöhemmin säästösummaan 30 euroon tammikuussa 2017. Ehkä summaa olisi ollut mahdollista kasvattaa enemmänkin, mutta halusin pitää näiden rahastojen säästämisen niin pienenä, ettei se rasittaisi taloutta juurikaan ja että pystyisin jatkamaan sitä pitkään. Ajatuksena oli, että pystyisin tuon säästön tekemään myös mahdollisen työttömyyden iskiessä.

Kesäkuussa 2019 päädyin pienentämään säästettävää summaa. IShares Core S&P500 -ETF  (SXR8) alkoi paisua salkussa ja jotta voisin edes teoriassa joskus käyttää superluottoa, ei tuon ETF:n osuus saisi yltää 20 %:iin. Koska kuitenkin halusin kasvattaa Pohjois-Amerikan osuutta sijoituksissa, aloitin kuukausisäästämisen myös Handelsbankenin Usa indeksirahastoon. Myös muun Länsi-Euroopan osuus sijoitussalkussa oli jäänyt jälkeen, joten samalla myös Handelsbankenin Eurooppa indeksirahasto sai uuden kuukausisäästäjän. Tässä samassa yhteydessä pienensin pohjoismaisten indeksirahastojen säästösumman 20 euroon.

Indeksirahastojen ent. superrahastojen tilanne tällä hetkellä:

Indeksirahasto Tanskan hankintahinta on 1 456 euroa ja tämän hetkinen markkina-arvo 2 080 euroa. Rahaston arvo on siten noussut 42,88 % eli yhteensä 624 euroa. Säästämisen aloitin tähän rahastoon 6/2015 ja lopetin 8/2020 rahastoon asetetun 0,2% hallinnointipalkkion vuoksi. Säästämisen alkuvuosina rahaston arvo ei juurikaan noussut, mutta tällä hetkellä se on parhaiten tuottanut näistä indeksirahastoista. Vähän mietityttää, että oliko säästämisen lopettaminen hyvä vai huono päätös

Indeksirahasto Norjan hankintahinta 1 582 euroa. Tämän rahastosäästämisen aloitin 11/2014 ja se jatkuu vieläkin. Rahaston markkina-arvo on 1 493 euroa, joten se on tällä hetkellä tappiolla -5,64 % eli  -89 euroa. Tappio johtunee Norjan kruunun arvosta ja öljyn käytön vähentymisestä.

Indeksirahasto Suomen hankintahinta on aivan yhtä suuri kuin Norjan rahastolla eli 1 582 euroa, sillä olen säästänyt siihen yhtä kauan kuin Norjankin rahastoon. Markkina-arvo on puolestaan plussalla ja yhteensä 2 025 euroa. Nousua on siten tullut 28,02 % ja 443 euroa. 

Indeksirahasto Ruotsin hankintahinta puolestaan on 1 460 euroa ja markkina-arvo 1 854 euroa. Voittoa on siten kertynyt 27,01 %, 394 euroa eli prosentuaalisesti lähes yhtä paljon kuin Suomen rahastoonkin.

Ei voi muuta sanoa kuin että pienistä säästösummista muodostuu vuosiensaatossa ja ihan hyvän kokoiset summat. Tässä linkit aiempiin superrahastojen tilannekatsauksiin, joista erityisesti huomaa, miten kuukausisäästäminen on tuottanut tulosta vähän kerrallaan.

12.3.2019: Supereiden tilannekatsaus 3/2019
21.10.2017: Superrahastojen tilanneseuranta 10/2017 
20.5.2016: Superrahastojen toteutunut tuotto 5/2016


tiistai 1. syyskuuta 2020

Vuosittaisten palkkioiden osuus rahastoissani

Olen miettinyt Tanskan indeksirahaston (ent. superrahaston) kohtaloa; myynkö vai en. Yksi myyntiin kannustava syy on rahaston hallinnointipalkkio. Rahaston pääomasta joutuu maksamaan vuosittain 0,2% hallinnointipalkkiota eli noin 4 euroa vuodessa tällä omistusmäärällä. Koska hallinnointipalkkio ei varsinaisesti ole kovin suuri, niin ajatus taitaa hiertää enemmänkin periaatteesta. Olenko kuitenkaan ollut ennen näin kulutietoinen ja ovatko muutkaan rahastoni niin kovin halpoja? 

Ei hallinnointipalkkiota
Muissa entisissä superrahastoissa ei ole hallinnointipalkkiota, joten näiden osalta palkkioiden määrä on 0 euroa vuodessa. Tällaisia rahastoja on kuitenkin harvassa, joten nautitaan näistä.
Nordnet Suomi indeksirahasto
Nordnet Ruotsi indeksirahasto
Nordnet Norja indeksirahasto

Hallinnointipalkkio enintään 0,10%
Alle 0,10% hallinnointipalkkioihin yltävät vain  ETF:t ja niistäkin vain pieni osa. Näiden rahastojen hankinta on monesti perusteltua, mikäli ne antavat salkkuun hyvän hajautuksen. Pääsääntöisesti minulla ei olisi tarvetta hankkia näitä yhtiötä suorina osakkeina, koska rahaston kautta niitä saa hankittua lähes ilman kuluja ja rahastojen osinkojen (osittainen?) verottomuus korreloi tämän palkkion. (Vai miten se rahastojen osinkojen verotus menikään?)
IShares Core S&P 500 ucits etf (SXR8), 0,07 %. Tämä on ihan paras tuote isohkosta kappalehinnasta huolimatta.
Xtrackers Euro STOXX 50 ucits etf (DXET), 0,09 %. Tässä hajautus on vähän vajaa, mutta eipä näitä poiskaan  kannata myydä, kun joskus on tullut hankittua.

Hallinnointipalkkio enintään 0,20%
Tässä luokassa on nyt tuo alkutekstissä mainittu Nordnet Indeksirahasto Tanska, jonka hallinnointipalkkio on siis 0,2% ja euroissa vuosittain n. 4 euroa. Edullisia ne ovat vielä nämäkin rahastot, eikä palkkioiden määrä vielä kurita liiaksi korkoa korolle ilmiötä.

Handelsbanken Eurooppa indeksi, 0,2 %
Handelsbanken USA indeksi, 0,2 %
iShares Core MSCI World ucits etf, (EUNL), 0,2 %
iShares Core MSCI EM IMI ucits etf (IS3N), 0,18 %
iShares Core MSCI Japan ucits etf (EUNN), 0,15 % 
iShares Core MSCI Europe ucits etf  (EUNK), 0,12 %

Nämä rahastot ovat tällä hetkellä kaikki Tanskan indeksirahastoa lukuun ottamatta aktiivisesti käytössä ja kuukausittaiset/kvartaalihankinnat pyörivät tasaisesti. Hyviä salkun hajauttamiseen ja peruspohjan rakentamiseen. Jatkoon siis!

Hallinnointipalkkio yli 0,20%
Näistä rahastoista pitäisi mielumminkin päästä eroon kuin Tanskan indeksirahastosta, mikäli niiden omistamiseen ei ole mitään erityistä syytä ja hyvää perustetta. 

Xtrackers MSCI World Swap (DBXW), 0,45%. Tätä rahastoa olen ostanut jo vuosia sitten ja sekin taisi aikanaan olla virhe liike. Sijoitettu pääoma on tähän joitakin satoja euroja ja tuottoa tästä on tullut reilu puolitoista sataa. Vuosittaisen hallinnointipalkkion suuruus on noin  2 euroa. Tämän rahaston pitämiseen ei taida löytyä mitään syytä, koska maailma-rahastoja on muitakin ja pienemmillä kuluilla, enkä enää ole jatkamassa säästämistä tähän rahastoon.

OP Amerikka Indeksi, 0,39 %. Joskus säästin kuukausittain myös tähän rahastoon. Sisältö vastannee riittävästi SXR8-etf:ää, joten tämän voisi hyvin vaihtaa siihen. Korkeampien kulujen maksamiselle ei taida löytyä juurikaan perusteluita. Tässä on pääomaa vajaa 2 400 euroa, josta tuottoa 800 euroa (+54%). Vuosittaiset kulut tämän rahasto osalta ovat reilu 9 euroa.

iShares MSCI World Small Cup (IUSN), 0,35 %. Pieniin yrityksiin sijoittavia rahastoja ei monia ole ja tämä taitaa olla tapaamistani se suosituin ja myös pienikuluisin. Sinällään tämä  rahasto ei ole pienikuluinen, mutta muutkaan eivät tätä korvaa, joten tähän säästäminen on perusteltua. Tämän rahaston painoarvoa voisi jatkossa korottaakin, koska nyt siihen on sijoitettu vain muutamia satasia.

SPP Aktiefond Global A, 0,32 %. Tähän rahastoon sijoitan yrityksen kautta. Koska en ole hankkinut LEI-tunnusta, en voi yrityksen varoja  säästää etf:iin. Tällä yhdellä rahastolla sijoitan sekä kehittyviin että kehittyneisiin markkinoihin, joten tämän pidän jatkossakin mukana.

Mitä tämä vertailu sitten minulle kertoi... Ainakin sen, että Tanskan indeksirahaston hallinnointipalkkio ei ole tällä hetkellä mitenkään suurin ongelma salkussani. Tanska saa jäädä salkkuun ja kaksi muuta rahastoa Xtrackers World Swap ja OP-Amerikka indeksi saavat lähtöpassit. World Swap jo tänä vuonna kokonaan ja OP-Amerikka indeksi sitten seuraavien vuosien aikana. Koska kumpikin rahasto on plussalla, myyn vuosittain enintään 1 000 euron edestä, jolloin vältyn luovutusvoittoverolta. 

Teen siis pientä viilausta salkkuun, vaikka nappikauppaa nämä muutaman euron palkkiot ovatkin.

torstai 13. elokuuta 2020

Nordnetin indeksirahasto Tanska; Jatkoon vai ei?

 Lokakuussa alkaa Nordnetin Tanskan indeksirahaston (Nordnet Indeksfond Danmark, ent. Superrahasto) hallinnointi maksamaan rahasto-osuuden omistajille vuosittain 0,20 % rahastoon sijoitusta pääomasta. Aiemmin nämä pohjoismaiset indeksirahastot ovat olleet sisäänheittotuotteita, eikä niistä ole mennyt hallinnointipalkkiota. Muut Nordnetin pohjoismaiset indeksirahastot (Suomi, Ruotsi ja Norja) säilyvät vielä ilman hallinnointipalkkiota, mutta Tanskaa koskevasta rahastosta hallinnointipalkkio alkaa siis juoksemaan.

Olen säästänyt kyseiseen Nordnetin Tanskan indeksirahastoon nyt kesäkuusta 2015 alkaen kuukausittain. Säästämisen aloittamisen aikana kuluttomuus oli tärkein syy, miksi aloin säästämään tähän rahastoon. Mikäli rahastossa oli ollut hallinnointipalkkio en olisi varmaankaan ottanut sitä salkkuuni. Nyt olen säästänyt siihen lähes 1 500 euroa ja rahasto on voitolla 495 euroa. Rahastoon sijoitettuna on siten yhteensä vajaa 2 000 euroa. Rahasto ei ole ollut välttämättä mitenkään erityisen tuottoisa, mutta nyt viime aikoina se on noussut korona-aallon pohjalta nopeasti ylös. Nyt se on tuottanut parhaiten muihin superrahastoihin verrattuna. Tuottoprosentti koko ajalle on 33,95. Ei siis mitenkään huono valinta. Mutta onhan tuohon aikaakin kulunut, joten vuosittainen prosentti ei kovin korkea ole.

Tanskan indeksirahasto on ollut muihin pohjoismaiden indeksirahastoihin verrattuna huonommassa asemassa verotuksen johdosta. Tanska verottaja perii rahaston omistamien osakkeiden saamasta osingosta veroa.  Nordnet maksoi tämän veron rahaston alkuaikoina, mutta päätyi luopumaan tuosta maksusta vuoden 2018 alussa, jonka jälkeen vero on maksettu rahaston varoista. Osingot siis maksetaan rahastoon tuolla verolla vähenettynä. Rahallisesti tällä seikalla on laskettu olevan suurempi vaikutus kuin nyt asetetulla hallinnointipalkkiolla.

Jatkanko rahastoon säästämistä vai en? Mikäli en jatka enää kuukausisäästämistä rahastoon, pidänkö hankkimani rahasto-osuudet vai myynkö ne pois?

Säästämisen lopettamisen puolesta puhuvat nousseet kustannukset. En olisi alunperinkään säästänyt rahastoon, jos siinä olisi ollut hallinnointipalkkio ja sitten vielä tuottoa laskee tuo osinkoverotus.

Toisaalta rahasto on osoittautunut ihan hyväksi kohteeksi. Olen aloittanut siihen säästämisen ja säästämisen lopettaminen on vaikeaa ja toisaalta jo hankittujen rahasto-osuuksien myyminen tuntuu vielä vaikeammalta. Mielessä on pelko siitä, mitä menetän, jos nyt luovun siitä. Ehkä se olisi tulevaisuuden top10 rahastoja. Nyt asetettava hallinnointipalkkio ei ole kovin suuri kuitenkaan. Saman suurinen maksu menee esim. Handelsbankenin Euroopan ja USAn indeksirahastoista, joissa kuitenkin hajautus on ihan toista luokkaa kuin tuossa Tanskan indeksirahastossa.

Handelsbankenin Eurooppaan sijoittavassa indeksirahastossa on mukana myös tanskalaisia osakkeita, mutta niiden osuus koko rahastosta on vain 3,2 %. Puolivuotiskatsauksen mukaan rahastossa on 16 tanskalaista eri osaketta ja ne kaikki sisältyvät OMXC25 -indeksiin, johon Nordnetin Tanskan indeksirahasto puolestaan  sijoittaa. Tanskan indeksirahastossa on siten suurempi hajautus, mutta suurta merkitystä tuolla ei taida olla. Handelsbankenin Euroopparahastoon saa sijoittaa yli 60 000 euroa, jotta Tanskan osuus olisi siinä 2 000 euron paikkeilla. Tämä tuskin tulee koskaan toteutumaan, joten mikäli päädyn lopettamaan Nordnetin Tanskan indeksirahastoon säästämisen ja vielä myymään jo hankitut rahasto-osuudet, tanskalaisten yritysten osuus pienenee selvästi ja hajautuskin vähän vähenee. Toisaalta omistamisani ETF-rahastoissa voi olla myös mukana tanskalaisia osakkeita.

Tanskalaisten osakkeiden ostaminen suoraan arvo-osuustilille ei myöskään houkuta, koska OMXC25 tutustuessa tuli selväksi, ettei siellä montaa tuttua yrityksen nimeä ollut. Vain Novo Nordisk, Danske Bank, Pandora, ISS ja SimCorp ovat etäisesti tuttuja, mutta niiden kannattavuus sijoituksena jää arvauksen varaan.

Mikäli päädyn myymään rahaston ja myyn sen yhdessä eräässä, menee myynnistä luovutusvoittoveroa n. 150 euroa (30 % voitosta). Koska en ole vielä myynyt tänä vuonna omistuksiani lainkaan, tulee halvemmaksi myydä puolet rahastosta tämän vuoden puolella ja loput sitten vuoden vaihteen jälkeen. Tällöin en joudu maksamaan luovutusvoittoveroa lainkaan, koska olen myynyt omaisuutta alle 1 000 euron arvosta ja säästän siten veroissa 150 euroa. Tosin melko pienikin kurssinousu voi keikauttaa rahaston arvon yli 2 000 euron, jolloin rahasto pitäisikin myydä kolmessa erässä kolmen eri kalenterivuoden aikana.

Rahaston säilyttämisen puolella ovat: 
- rahastoon rakastuminen, sillä mennään, mitä on tullut valittua eikä hötkyillä turhia Jostakin blogista/keskustelusta juuri luin, että kuolinpesien sijoitukset tuottavat parhaiten, kun ei ole omistaja muuttamassa kokoaikaa sijoituksia.
- ajatus siitä, että ehkä Tanska pärjää tulevaisuudessa ihan hyvin. 

Rahaston luopumisen puolella ovat:
- kustannusten nousu. Vähän harmittaa, että kustannuksia tuli ensin ETF-kuukausisäästämiseen ja nyt tähän Tanskan indeksirahastoon, Vähitellen Nordnetin tarjoamat palvelut kallistuvat ja ilman toimenpiteitä huomaat maksavasti entistä enemmän. Toisaalta jos lopetan vain säästämisen ja pidän rahasto-osuudet, hallinnnotipalkkio on vuodessa 4 euroa. Ei tuo summa nyt ihan karille venettä aja.
- Tanskan osuus tulee hoidettua muutenkin ja onko sittenkään mitään tarvetta ylipainottaa Tanskaa. Pidetään asiat simppelinä ja turhat rönsyt leikataan pois.
- Varsinaisia kovin hyviä plussia säästämisen jatkamiseksi ei oikein ole.