sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Millaiseen työhuonevähennykseen olen oikeutettu?

Nyt kaipaisin teiltä muilta bloggareilta apua työhuonevähennyksen tekemisestä veroilmoitukseeni.

Minulla ja puolisollani on kummallakin oikeus tehdä vakituisesti etäpäiviä kotona. Yleensä teemme kumpikin yhden päivän viikossa (eri päivät), joskin satunnaisesti viikossa voi olla kaksikin etäpäivää, sillä etätyösopimuksen mukaan kummallakin on oikeus tehdä 2 päivää viikossa.

Alla mainitun ohjeen mukaan meillä on kummallakin oikeus siis tehdä työhuonevähennys, joka on yhteensä 630 euroa eli 315 euroa / henkilö. Onko tämä se kattosumma joka meillä on mahdollista vähentää? Vai voimmeko tämän lyhennyksen lisäksi tehdä muitakin työhuonevähennyksiä?

Minulla on myös ansioverotuloina verottettavia sivutuloja n. 2000 euroa. Puolisollani on maatalouden ja metsätalouden tuloja, joista hän on jo alkuvuonna tehnyt 420 euron vähennyksen. Omistamme yhdessä kaksi sijoitusasuntoa ja kummallakin on osakkeita ja osinkotuloja. Tämän lisäksi minulla on yritys, mutta olettaakseni sen verotusta en nyt joudu miettimään, vaan se on sitten ihan oma lukunsa. Yrityksestä en ole vielä nostamassa tuloja.

Onko tuo 630 euroa siis katto, josta puolisoni on jo käyttänyt 420 euroa, joten minulle jää käytettääksi enää 210 euroa? Vai voimmeko etätyöstä kumpikin tehdä 320 euron vähennyksen ansiotuloihin ja sen lisäksi vielä 420 (vai 210) euron vähennyksen pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseksi ja näiden lisäksi puoliso vielä tuon maatalouden ja metsätalouden poiston? Toki ultimate leikkurina olisi tuo 840 euroa/henkilö?

Miten te muut olette tätä puolisoiden yhteistilannetta miettineet? Mielestäni kummallakin pitäisi olla oikeus tehdä omien töiden ja tulojensa mukaiset vähennykset, eikä huomioida sitä, mitä puoliso on jo kenties vähentänyt.


Alla Verottajan vuoden 2017 yhtenäistämisohjeesta soveltuva kohta:

2.2.6 Työhuonevähennys

Jos selvitystä suuremmista kustannuksista ei esitetä, työhuonevähennyksenä myönnetään seuraavat määrät:
  1. niille verovelvollisille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi freelancer-toimittajille; 840 euroa/vuosi.
  2. niille verovelvollisille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi eri oppilaitosten opettajille ja sivutoimisille isännöitsijöille tai komitean sihteereille, 420 euroa/vuosi.
  3. sekä niille verovelvollisille, jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, 210 euroa/vuosi.
Jos molemmat aviopuolisot käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseksi, vähennyksen määrä on puolisoilla yhteensä 630 euroa/vuosi.
Työhuonevähennys voidaan myöntää myös kotona etätyötä tekevälle verovelvolliselle. Vähennyksen määrä riippuu näissä tilanteissa kotona tehtyjen työpäivien määrästä. Jos verovelvollisen etätyöpäivien lukumäärä verovuonna on enintään 50 % työpäivien kokonaismäärästä, voidaan hänelle myöntää työhuonevähennystä edellä mainitun kohdan 2 mukaan. Jos etätyöpäivien määrä on yli 50 % työpäivien kokonaismäärästä, voidaan vähennys myöntää kohdan 1 mukaan. Vähennys myönnetään täysimääräisenä, vaikka työnantaja olisi järjestänyt verovelvolliselle työhuoneen työpaikalle.
Työhuonevähennys voidaan tehdä kaikkien niiden tulolähteiden tulosta, joiden tulonhankintaan työhuonetta on käytetty. Esimerkiksi verovelvollisen käyttäessä työhuonetta maatalouden ja metsätalouden tulojen hankinnassa hänelle voidaan myöntää työhuonevähennys sekä maatalouden että henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä. Henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä työhuonevähennys voidaan puolestaan tehdä sekä ansio- että pääomatulosta, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin tulonhankintaan. Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten yhteismäärä voi olla enintään 840 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Vuoden tavoite vielä alkutekijöissään

Tämän vuoden tavoitteena on kasvattaa sijoitussalkku 50 000 euron arvoiseksi. Tammikuussa ja helmikuussa salkun arvo nousi suunnitelman mukaisesti, mutta sitten tuli maaliskuu ja romahdutti salkun vuodenvaihteen arvoonsa takaisin. Nyt siis tavoitteen saavuttamiseen onkin enää aikaa vain 10 kuukautta, joten ei hyvältä näytä.

Omakotitalon rakennusprojekti on hyvällä mallilla. Sisäpinnat alkavat pääsääntöisesti olla valmiit. Kattopaneelit laitettu, seinät maalattu ja laminaatit ovat lattiassa. Suihkutila, wc:t, eteinen ja khh on kaakeloitu. Nyt odotellaan, että ensi viikolla tulee keittiön ja muiden huoneiden kaapistot. Vähitellen edistyy ja nyt jo voi alkaa suunnittelemaan sisutusta. Uusia huonekaluja kaivataan roppakaupalla, joten kesällä tuskin jää suuria säästöön ja vanhatkin säästöt voivat huveta olemattomiin. Salkun kehitys ei siten näytä mitenkään erityisen hyvältä.

Pienet kuukausittaiset säästöt superrahastoihin ja etf:iin jatkuvat normaalisti.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Sijoitussalkkuni maantieteellinen hajautus

Vähitellen sitä kuvittelee, että oma salkku on kohtuullisesti hajautettu sijoitanhan kuukausittain muutamaankin ETF:ään, superrahastoihin ym. Nyt kuitenkin yhtenä iltana laskin toteuman ja maantieteellinen hajautushan jää ihan vain kuvitelman varaan. Todellisuus näyttää seuraavalta:

51 % Suomi
31 % Yhdysvallat
11 % Eurooppa pl Suomi
7 % kehittyvät maat

Tämähän näyttää ihan tuulipukusijoittajan bulkkisalkulta - ja sitähän minä olen aina ollutkin. Suurin osa salkusta on sijoitettu Suomeen ja kuviteltu, että sillä saa jo vaikka kuinka kansainvälisen salkun, kun firmatkin kerran toimii kansainvälisesti. Yhteensä eurooppalaisiin yhtiöihin on sijoitettu 62 % ja pohjois-amerikkalaisiin vain 31%.

Suomalaisten osakkeiden osto on ollut henkisesti helpompaa. Yhdysvaltalaisia olen ostanut vain Nordnetin kamppanijoiden aikana, jolloin en ole joutunut maksamaan välityspalkkiota. 15 euron välityspalkkio kun ei oikein hotsita. Nordean salkkuun olen vähitellen keräämässä myös pienten ostosten avulla osakkeita, mutta valuutanvaihtokulu ei täälläkään suosi muita kuin suomalaisia osakkeita.

Kehittyviin osakkeisiin en varsinaisesti ole innostunut sijoittamaan. Nyt tosin puolet näistä sijoituksistani on sijoitettu OP-sijoitusvakuutuksen kautta, joka minun on tarkoitus lopettaa ja nostaa varat tämän vuoden puolella. Sen jälkeen kehittyviin ei juuri mitään jääkään. Näihin on ehkä varmuuden vuoksi hyvä panostaa edes vähän enemmän, jotta eivät ihan jää olemattomiksi.

Jatkosssa Suomi-osakkeiden määrää olisi hyvä saada tippumaan. Tuskin tulee tapahtumaan kovin suuressa määrin, mutta jospa tässä suhteessa tapahtuisi edes pientä edistymistä tänä vuonna.

Näiden havaitojen jälkeen olen vähän säätänyt taas Nordnetin kuukausisäästösuunnitelmaa. Kuukausisäästöihin menee jatkossa 120 euroa superrahastoihin (30€/rahasto) ja 180 euroa kolmeen ETF:ään (EUNL n. 45 €, IS3N n. 80 € ja DEXT n. 50 €). Eurooppa on tuossa yhä vielä yli edustettuna ja kehittyviin menee vain vajaa 100 euroa. Tuolla määrällä ei suurta muutosta vuodessa synny, mutta ainakin tällä pääsen alkuun.