Koronakriisissä on nyt menty jo hyvän matkaa, mutta sijoitussalkun seuraaminen ei ole jaksanut kiinnostaa. Hyvässä nousukiidossa olevaa salkkua on mukava käydä kurkkaamassa lähes päivittäinen ja seurata jokaisen päivän parhaita nousijoita. Mutta laskumarkkinassa se ei jaksa enää kiinnostaa lähes lainkaan. Maaliskuussa ja huhtikuussa meni useita päiviä ja ehkä pari viikkoakin putkeen, että en jaksanut edes käydä katsomassa, mitä sijoituksille kuuluu. Punaista kuitenkin, joten mitäpä sitä katsoa.
Varmaan järkevä sijoittaja olisi toiminut toisin. Hän olisi onnistunut poistumaan ainakin osittain markkinoilta silloin, kun koronakriisin lähestyminen näytti jo lähes todennäköiseltä. Hän olisi seurannut päivittäin tilannetta ja huomannut muutamassa päivässä, että nyt tilanne alkaa parantumaan ainakin hetkellisesti ja tehnyt uusia ostoja, miettien niitä toimialoja, joissa korona ei vaikuta yhtä paljoa. Hän ei olisi painanut pulkkamäessä silmiä kiinni ja toivonut vain parasta, ettei pulkka mene suoraan päin puuta. Mutta kun ei vaan kiinnosta, eikä innosta. Antaa mennä vaan ja korjataan sitten vahingot myöhemmin. Kuukausittaiset talletukset tein normaalisti ja kuukausisäästäminen jatkui pulkkailusta huolimatta.
Salkkuni tähänastisesti synkin päivä oli 23.3.2020. Silloin sijoitukset olivat pahiten pohjalla. Nordnetin salkku oli alkuvuodesta hyvin nousussa ja siten helmikuussa All Time High oli 19.2.20, jolloin salkun arvo oli noin 58t € ja vuoden vaihteesta nousua 9,35 %. Elämä hymyili ja sijoitukset kehittyivät suotuisasti, vaikka korona jo kolkuttikin lähellä. Seuraavalla viikolla alkoikin sitten alamäki. Maanantaina laskettiin hyvällä vauhdilla, eikä tiistai jäänyt siitä huonommaksi. Keskiviikkona hengähdettiin välillä, mutta torstaina oli jo koko alkuvuoden nousu poltettu.
Maaliskuun eka viikko oli jo taas pientä nousua, mutta perjantainen lasku ennakoi seuraavan viikon pudotusta, joka vain jatkui ja jatkui. Salkkuni tämän kriisin pahimmat pohjat tähän asti nähtiin 23.3.2020, jolloin vuoden alun takaisista lukemista oltiin tultu alas 27,13 % eli reilut 14 500 euroa. Tuosta helmikuun lukemasta lasketeltiin lähes 33% eli lähes 20t €. En osaa sanoa näinkö lainkaan tuota pahinta päivää livenä salkusta, vai jätinkö salkun seuraamisen siltäkin päivältä väliin. Ehkä näin, mutta mitään suurempaa kriisitunnelmaa ei silloin itsellä ollut.
Nyt tilanne on tasaantunut noista pohjalukemista ja nousua on sen jälkeen tullut reilu 11t. Vuoden alun tilanteesta ollaan vielä jäljessä noin 7,5 % eli 3,5t euroa. Salkun koko vastaa siten suurin piirtein sitä, mikä tilanne oli lokakuussa 2019, joskin tuon lokakuun jälkeen olen tallettanut salkuun 5 000 euroa uutta rahaa. Tilanne ei ole siten täysin verrannollinen. Tilanne voisi olla tosin paljon huonompikin. Nyt on kyse muutamasta kuukaudesta, jotka pitää kiriä kiinni, mikäli toinen aalto ei notkauta salkkua vielä pahemmin.
Mitä tästä laskusta sitten pitäisi ottaa opiksi? Riskinä ei kohdallani taida olla se, että laittaisin sijoitukseni sileiksi kriisin hetkellä tai panikoisin niin, ettei uni tahtoisi tulla ollenkaan. Taidan olla enemmän jäniksenkaltainen, joka vain laittaa pään pensaaseen ja toivoo parasta. Osakkeissa minun ei ehkä jatkossakaan kannata hankkia sellaisia, joita pitäisi seurata aktiivisesti ja olla tekemässä muutoksia salkkuun nopealla aikataululla. Nopea reagointi markkinamyllerryksessä ei ole minun juttuni. Salkun pitää pärjätä omillaan ilman minun apuani. Vastaukseni kysymykseeni on siten: Jatka indeksisijoittamista ja unohda yksittäiset osakkeet!
torstai 21. toukokuuta 2020
maanantai 18. toukokuuta 2020
ETF strategiani jatkossa
Nyt kun ilmainen ETF-kuukausisäästäminen on historiaa, pitänee pähkiä, hankinko enää jatkossa ETF-osuuksia ainakaan Nordnetin kautta.
Tällä hetkellä säästän Nordnetin kautta seuraaviin rahastoihin:
Nordnetin kuluttomat indeksirahasto Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, á 20€/kk
Handelsbankenin indeksirahastot Usa ja Eurooppa, á 60€/kk, hallinnointipalkkio 0,20%.
Nordnetin kuluttomissa indeksirahastoissa on jokin Tanskan ja Norjan verotukseen liittyvä kulu näissä kahdessa rahastossa, mutta en nyt huomioi sitä. (Koska en tarkasti osaa sitä laskea.)
Olen asettanut alustavasti tavoitteeksi seuraavan hajautuksen:
Pohjois-Amerikka 45 % (tämä nyt noin 42 %)
Länsi-Eurooppa ilman Suomea 20 % (nyt noin 14 %)
Suomi 15 % (nyt noin 39 %)
Japani 5 % (nyt noin 1 %)
Muut maat 10 % (nyt noin 4 %)
Lisäyksiä on siis tarvetta erityisesti Länsi-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin maihin. Nyt Länsi-Eurooppaan sijoitan Handelsbankenin indeksirahaston kautta, mutta Japani ja kehittyviin maihin en tällä hetkellä sijoita lainkaan.
Yhtenä vaihtoehtona on SPP Fondierin vastuulliset indeksirahastot, joista yksi sijoittaa Japaniin ja yksi kehittyviin maihin.
SPP Aktiefond Japan A sijoittaa Japanin suuryhtiöihin. Rahasto on vasta perustettu ja siihen on 30.4.2020 sijoitettu n. 0,8 Meuroa. Rahasto hajauttaa sijoitukset 280 eri yhtiöön. Rahasto on vastuullinen eli sijoituskohteista on poistettu sellaiset yritykset, jotka eivät riittävästi huomioi eettisiä näkökohtia tai kestävää kehitystä. Sen hallinnointipalkkio on 0,21 %. Rahastoon sijoittamisesta ei Nordnetin kautta mene merkintä- tai lunastuskuluja. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 22,73 % rahastopääomasta
Suurimmat yksittäiset omistukset: Toyota 5,1 %, Sony 3 %, Softbank 2,5 %, Keyence 2,1 %, Takeda Pharmaceutical 1,9 % ja KDD 1,8 %.
IShares Core MSCI Japan -etf sijoittaa myös Japanin markkinoille, mutta hajautus tehdään n. 1200 yritykseen. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu n. 16 % rahastopääomasta. Vuosittainen hallinnointipalkkio on 0,20 % ja Nordnetin kautta ostettaessa 2,5€ kaupankäyntikulu. Lunastuskulut tulevat maksettavaksi myynnin yhteydessä.
Suurimmat yksittäiseet omistukset: Toyota 3,65 %, Sony 2,15 %, Keyence 1,81 %, Softbank 1,76 %, Takeda Pharmaceutical 1,38 % ja KDD 1,35 %
Kehittyville markkinoille sijoittaa SPP Emerging Markets SRI A. Sijoituksista 55,45 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan ja 27,09 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan 8,24 %, kehittyvään Eurooppaan 4,60 % ja Afrikkaan 4,06 %. Osakesijoituksia on 681 yritykseen ja 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 28,21 % rahastopääomasta. Vuosittaiset kulut ovat 0,47 %.
ETF, jonka kautta olen sijoittanut kehittyville markkinoille on IShares Core MSCI EM IMI. Sijoituksista 52,00 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan, 27,15 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan 7,7 %, kehittyvään Eurooppaan 4,78 %, Lähi-itään 4,06 % ja Afrikkaan 3,8 %. Vuosittaiset kulut 0,18 % + merkinnän yhteydessä Nordnetin 2,5 euron kaupankäyntimaksu. Lunastuksesta joutuu maksamaan lunastusmaksun.
Tarkoituksenani on sijoittaa sellaisia varoja, jotka saavat olla sijoituksissa useita vuosia. Ajatuksena ei ole, että tarvitsisin näitä rahoja ja siten joutuisin ne lunastamaan jollakin aikavälillä. Joskus ne ehkä lunastan, mutta toivottavasti en nyt seuraavaan vuosikymmeneen. Koska lunastusmaksut voivat silloin olla jotakin muuta kuin nyt, niin en arvioi niiden vaikutusta, koska en voi niitä tarkasti tietää.
Koska nämä sijoitukset on tarkoitus pitää pitkän aikaa, annan enemmän merkitystä vuosittaiselle hallinnointipalkkiolle, jota joudun maksamaan vuodesta toiseen ja jonka euromääräinen arvo kasvaa sijoituspääoman kasvun myötä. Merkintäkulut maksetaan vain kerran, eivätkä ne ainakaan tällä hetkellä nouse sijoitetun pääoman määrän suhteessa. Samalla kululla voi sijoittaa enemmän tai vähemmän. Tietenkin merkintäkulun suhteellinen osuus on sitä pienempi, mitä suuremman pääoman pystyy kerralla sijoittamaan. Jos merkintäpalkkion haluaa pitää alle 0,5 %:n, pitää sijoittavan summan olla yli 500 euroa.
Kehittyville markkinoille sijoitettaessa em. ETF voittaa SPP:n rahasto niin paljon, että asiasta ei ole epäselvyyttä. Palkkio on huomattavasti halvempi ja hajautus laajempi ETF:llä. Jatkan sijoittamista ETF:ään ja unohdan SPP:n kehittyviin markkinoille sijoittavan rahaston.
Japanin osalta tilanne on paljon tiukempi. Vuosittaiset hallinnointipalkkiot ovat melko samalla tasolla. ETF:n hallinnointipalkkio alittaa rahaston vuosittaisen kulun melko niukasti. Toisaalta ETF:ssä on kaupankäyntipalkkio ja lunastuskulut, joten sijoitusajasta ja sijoitetusta pääomasta riippuen kumpi tahansa voi lopulta tulla edullisemmaksi. Jos luotan siihen, että sijoitusaika on pitkä, eikä rahoja tarvitse lunastaa pois, niin sillloin ETF tulee edullisemmaksi. Toisaalta elämä on arvaamatonta ja jos muutoksia tms. koronahässäköitä tulee, niin silloin voi olla mahdollista, ettei sijoitusaika niin pitkä olekaan.
Japanin osalta mietin myös tuota sijoitettavan pääomaan kokoa tai tarkemmin sanottuna pienuutta. Japanin historiallinen tuotto ei ole ollut kovin mairitteleva pitkällä aikavälillä, enkä ole niin varma tuleeko se jatkossakaan muuttumaan. Tarkoituksena on pitää Japanin osuus sijoitussalkussa pienenä, ehkä jopa marginaalisena. Sen puolesta kovin montaa eri instrumenttia ei kannata salkuun hankkia. Koska minulla on jo tuota ETF:ää, on ehkä kannattavampaa jatkaa siihen sijoittamista ja unohtaa rahasto tältä osuudelta. Nyt omistamani ETF:n rahallinen arvo on hyvin pieni, alle 200 euroa, joten senkään lunastaminen ja siirtyminen rahastoon ei ole kannattavaa, koska lunastuskulut olisivat suhteellisesti korkeat.
ETF:n puolesta puhuu myöskin laajempi hajautus. ETF:llä saa osuuksia 1200 yrityksestä, kun rahastossa tyydytään alle 300 yritykseen. Toki suurimmat sijoitukset ovat samat, mutta suhteellisissa osuuksissa on hieman vaihtelua.
Summa summarum: ETF voittaa rahaston myös Japanin osalta.
Seuraava kysymys sitten on se, että sijoittaisinko sittenkin ETF:t Nordean kautta. Samat ETF:t ovat sielläkin hankittavissa. Noin 750 euron etf-sijoituksesta menee kuluja noin 8 euroa. Jotta kaupankäyntikulut pysyvät alle 0,5%, tulee sijoitettavan pääoman olla Nordeassa 1 600 euroa eli pystyisin sijoittamaan arviolta 2 kertaa vuodessa, mikäli jatkan sijoittamista n. 250 euron kuukausisummalla. Tällöin ajallinen hajautus jää kuitenkin harvemmaksi kuin Nordnetin puolella.
Tällä perusteella päätän siis jatkaa ETF-kuukausisäästämisestä Nordnetissä. Olen sijoittanut ETF:iin noin 250 euroa kuukaudessa. Koska sijoitettava pääoma pitää olla kustannussyistä suurempi, enkä nyt koe minulla olevan varaa nostaa kuukausittaista sijoitussummaa, kuukausisijoittamisen sijaan aloitin kvartaalisijoittamisen. Tällöin voin sijoittaa yhdellä kerralla n. 750 euroa, jolloin kaupankäyntikulu on n. 0,33 %. Alan pelaamaan kuukausisäästösuunitelman kanssa siten, että aloitan sen aina kolmen kuukauden välein ja ostotoimeksiantojen toteuduttua lopetan kuukausisäästämisen. Ostot aion toteuttaa elokuussa, marraskuussa, helmikuussa ja toukokuussa. Tämä venkslaaminen on ainakin vielä mahdollista, mutta kuinkakohan kauan....
Tällä hetkellä säästän Nordnetin kautta seuraaviin rahastoihin:
Nordnetin kuluttomat indeksirahasto Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, á 20€/kk
Handelsbankenin indeksirahastot Usa ja Eurooppa, á 60€/kk, hallinnointipalkkio 0,20%.
Nordnetin kuluttomissa indeksirahastoissa on jokin Tanskan ja Norjan verotukseen liittyvä kulu näissä kahdessa rahastossa, mutta en nyt huomioi sitä. (Koska en tarkasti osaa sitä laskea.)
Olen asettanut alustavasti tavoitteeksi seuraavan hajautuksen:
Pohjois-Amerikka 45 % (tämä nyt noin 42 %)
Länsi-Eurooppa ilman Suomea 20 % (nyt noin 14 %)
Suomi 15 % (nyt noin 39 %)
Japani 5 % (nyt noin 1 %)
Muut maat 10 % (nyt noin 4 %)
Lisäyksiä on siis tarvetta erityisesti Länsi-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin maihin. Nyt Länsi-Eurooppaan sijoitan Handelsbankenin indeksirahaston kautta, mutta Japani ja kehittyviin maihin en tällä hetkellä sijoita lainkaan.
Yhtenä vaihtoehtona on SPP Fondierin vastuulliset indeksirahastot, joista yksi sijoittaa Japaniin ja yksi kehittyviin maihin.
SPP Aktiefond Japan A sijoittaa Japanin suuryhtiöihin. Rahasto on vasta perustettu ja siihen on 30.4.2020 sijoitettu n. 0,8 Meuroa. Rahasto hajauttaa sijoitukset 280 eri yhtiöön. Rahasto on vastuullinen eli sijoituskohteista on poistettu sellaiset yritykset, jotka eivät riittävästi huomioi eettisiä näkökohtia tai kestävää kehitystä. Sen hallinnointipalkkio on 0,21 %. Rahastoon sijoittamisesta ei Nordnetin kautta mene merkintä- tai lunastuskuluja. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 22,73 % rahastopääomasta
Suurimmat yksittäiset omistukset: Toyota 5,1 %, Sony 3 %, Softbank 2,5 %, Keyence 2,1 %, Takeda Pharmaceutical 1,9 % ja KDD 1,8 %.
IShares Core MSCI Japan -etf sijoittaa myös Japanin markkinoille, mutta hajautus tehdään n. 1200 yritykseen. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu n. 16 % rahastopääomasta. Vuosittainen hallinnointipalkkio on 0,20 % ja Nordnetin kautta ostettaessa 2,5€ kaupankäyntikulu. Lunastuskulut tulevat maksettavaksi myynnin yhteydessä.
Suurimmat yksittäiseet omistukset: Toyota 3,65 %, Sony 2,15 %, Keyence 1,81 %, Softbank 1,76 %, Takeda Pharmaceutical 1,38 % ja KDD 1,35 %
Kehittyville markkinoille sijoittaa SPP Emerging Markets SRI A. Sijoituksista 55,45 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan ja 27,09 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan 8,24 %, kehittyvään Eurooppaan 4,60 % ja Afrikkaan 4,06 %. Osakesijoituksia on 681 yritykseen ja 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 28,21 % rahastopääomasta. Vuosittaiset kulut ovat 0,47 %.
ETF, jonka kautta olen sijoittanut kehittyville markkinoille on IShares Core MSCI EM IMI. Sijoituksista 52,00 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan, 27,15 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan 7,7 %, kehittyvään Eurooppaan 4,78 %, Lähi-itään 4,06 % ja Afrikkaan 3,8 %. Vuosittaiset kulut 0,18 % + merkinnän yhteydessä Nordnetin 2,5 euron kaupankäyntimaksu. Lunastuksesta joutuu maksamaan lunastusmaksun.
Tarkoituksenani on sijoittaa sellaisia varoja, jotka saavat olla sijoituksissa useita vuosia. Ajatuksena ei ole, että tarvitsisin näitä rahoja ja siten joutuisin ne lunastamaan jollakin aikavälillä. Joskus ne ehkä lunastan, mutta toivottavasti en nyt seuraavaan vuosikymmeneen. Koska lunastusmaksut voivat silloin olla jotakin muuta kuin nyt, niin en arvioi niiden vaikutusta, koska en voi niitä tarkasti tietää.
Koska nämä sijoitukset on tarkoitus pitää pitkän aikaa, annan enemmän merkitystä vuosittaiselle hallinnointipalkkiolle, jota joudun maksamaan vuodesta toiseen ja jonka euromääräinen arvo kasvaa sijoituspääoman kasvun myötä. Merkintäkulut maksetaan vain kerran, eivätkä ne ainakaan tällä hetkellä nouse sijoitetun pääoman määrän suhteessa. Samalla kululla voi sijoittaa enemmän tai vähemmän. Tietenkin merkintäkulun suhteellinen osuus on sitä pienempi, mitä suuremman pääoman pystyy kerralla sijoittamaan. Jos merkintäpalkkion haluaa pitää alle 0,5 %:n, pitää sijoittavan summan olla yli 500 euroa.
Kehittyville markkinoille sijoitettaessa em. ETF voittaa SPP:n rahasto niin paljon, että asiasta ei ole epäselvyyttä. Palkkio on huomattavasti halvempi ja hajautus laajempi ETF:llä. Jatkan sijoittamista ETF:ään ja unohdan SPP:n kehittyviin markkinoille sijoittavan rahaston.
Japanin osalta tilanne on paljon tiukempi. Vuosittaiset hallinnointipalkkiot ovat melko samalla tasolla. ETF:n hallinnointipalkkio alittaa rahaston vuosittaisen kulun melko niukasti. Toisaalta ETF:ssä on kaupankäyntipalkkio ja lunastuskulut, joten sijoitusajasta ja sijoitetusta pääomasta riippuen kumpi tahansa voi lopulta tulla edullisemmaksi. Jos luotan siihen, että sijoitusaika on pitkä, eikä rahoja tarvitse lunastaa pois, niin sillloin ETF tulee edullisemmaksi. Toisaalta elämä on arvaamatonta ja jos muutoksia tms. koronahässäköitä tulee, niin silloin voi olla mahdollista, ettei sijoitusaika niin pitkä olekaan.
Japanin osalta mietin myös tuota sijoitettavan pääomaan kokoa tai tarkemmin sanottuna pienuutta. Japanin historiallinen tuotto ei ole ollut kovin mairitteleva pitkällä aikavälillä, enkä ole niin varma tuleeko se jatkossakaan muuttumaan. Tarkoituksena on pitää Japanin osuus sijoitussalkussa pienenä, ehkä jopa marginaalisena. Sen puolesta kovin montaa eri instrumenttia ei kannata salkuun hankkia. Koska minulla on jo tuota ETF:ää, on ehkä kannattavampaa jatkaa siihen sijoittamista ja unohtaa rahasto tältä osuudelta. Nyt omistamani ETF:n rahallinen arvo on hyvin pieni, alle 200 euroa, joten senkään lunastaminen ja siirtyminen rahastoon ei ole kannattavaa, koska lunastuskulut olisivat suhteellisesti korkeat.
ETF:n puolesta puhuu myöskin laajempi hajautus. ETF:llä saa osuuksia 1200 yrityksestä, kun rahastossa tyydytään alle 300 yritykseen. Toki suurimmat sijoitukset ovat samat, mutta suhteellisissa osuuksissa on hieman vaihtelua.
Summa summarum: ETF voittaa rahaston myös Japanin osalta.
Seuraava kysymys sitten on se, että sijoittaisinko sittenkin ETF:t Nordean kautta. Samat ETF:t ovat sielläkin hankittavissa. Noin 750 euron etf-sijoituksesta menee kuluja noin 8 euroa. Jotta kaupankäyntikulut pysyvät alle 0,5%, tulee sijoitettavan pääoman olla Nordeassa 1 600 euroa eli pystyisin sijoittamaan arviolta 2 kertaa vuodessa, mikäli jatkan sijoittamista n. 250 euron kuukausisummalla. Tällöin ajallinen hajautus jää kuitenkin harvemmaksi kuin Nordnetin puolella.
Tällä perusteella päätän siis jatkaa ETF-kuukausisäästämisestä Nordnetissä. Olen sijoittanut ETF:iin noin 250 euroa kuukaudessa. Koska sijoitettava pääoma pitää olla kustannussyistä suurempi, enkä nyt koe minulla olevan varaa nostaa kuukausittaista sijoitussummaa, kuukausisijoittamisen sijaan aloitin kvartaalisijoittamisen. Tällöin voin sijoittaa yhdellä kerralla n. 750 euroa, jolloin kaupankäyntikulu on n. 0,33 %. Alan pelaamaan kuukausisäästösuunitelman kanssa siten, että aloitan sen aina kolmen kuukauden välein ja ostotoimeksiantojen toteuduttua lopetan kuukausisäästämisen. Ostot aion toteuttaa elokuussa, marraskuussa, helmikuussa ja toukokuussa. Tämä venkslaaminen on ainakin vielä mahdollista, mutta kuinkakohan kauan....
maanantai 11. toukokuuta 2020
Nordnetin uuden kuukausimaksun välttäminen ja riskien alentaminen
Nordnet päätti viime kuussa asettaa 2,5 euron kuukausimaksun aiemmin ilmaiseen ETF-kuukausisäästämiseen. Maksu menee ensimmäisen kerran kesäkuun ostojen jälkeen. Ajattelin ottaa itseni tuumaustauon ja lopettaa ETF-kuukausisäästämisen ainakin väliaikaisesti. Odotin, että nämä toukokuun kuukausisäätöt on suoritettu ja sitten tänään kävin Nordnetin sivuilta lopettamassa kuukausisäästämisen ETF:iin. Rahastosijoitukseni saavat jatkua samanlaisena kuin ennenkin eli superrahastot ja HB-indeksirahastot.
Nyt kesän aikana onkin sitten tarpeen miettiä, jatkanko ETF-kuukausisäästämistä kuukausittain, kolmen kuukauden välein tai siirränkö ne kokonaan Nordean puolelle tai ostanko niitä enää lainkaan. Vaihtoehtona voisi olla myös uusien rahastojen lisääminen kuukausisäästöön ja näiden valinta. Toivottavasti blogimaailmassa riittää vielä kirjoitusintoa näistä eri vaihtoehdoista, jotta tiedän, miten muut ovat päättäneet toimia.
Kyllä tämä kulu vähän harmittaa, vaikka melko pieni onkin eli 2,5€ kk eli 30€ vuodessa. Mikäli tekisin vain neljä ostosta vuodessa eli 3 kuukauden välein pienenee maksu 10 euroon. Se voisi olla jo sellainen, että sen voisi maksaakin, kun se on kuitenkin vain kertaluonteinen maksu, eikä siitä ainakaan näillä näkyminen tule jatkuva maksu. Harmittaa myös se, että olen juuri auttanut yhtä läheistäni tekemään tällaiset ETF-säästösopimukset hänen lapsilleen. Hänelle tulee ajankohtaiseksi miettiä, jatkaako näitäkään säästösopimuksia.
Toisaalta ymmärrän kyllä, että yhtiö varmaan halunnee lisää tuloja itselleen. Mä olen ehkä esimerkki niistä asiakkaista, joista ei juuri Nordnetille tule tuloja. Ostan vain kuukausisäästämisen kautta ETF:iä ja rahastoja. Hankin osakkeita vain kampanjapäivinä, jolloin kaupankäyntipalkkiota ei ole tai se on tavallista pienempi. Suomalaiset osakkeet olen hankkinut heti asiakkuuden avattua, jolloin kaupankäyntihinnat olivat uudelle asiakkaalle alhaisempia. Muutaman myynnin olen tehnyt ja näistä olen joutunut maksamaan täyden hinnan. Montaakaan euroa en ole siten kaupankäyntipalkkioita maksanut.
Koronan aiheuttamaan riskiä vähensin siten, että siirsin lähes kaikki säästöni Norwegian Bankista takaisin kivijalkapankkiin. Summa siellä ei ollut suuren suuri, vain vähän yli 1 000 euroa. En sitten kutenkaan halunnut ottaa sitä riskiä, että pankkiin talletetut varat jäävät sinne kaniin, mikäli pankin vakavaraisuus heikkenee. Olen tietoinen, että pankki ei ole samassa tilanteessa samannimisen lentoyhtön kanssa, mutta pankki on tavallista pankkia riskisempi sen myöntämien riskiluottojen takia. Mikäli näiden luottojen takaisinmaksu syystä tai toisesta kokee vastaiskua, voi tilanne muuttua ja usein vielä sen verran nopeasti, ettei reagointiin jää juuri aikaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)