Tavoitteenani on, että sijoitussalkkuni on maantieteellisesti hajautettu. En ole vielä täysin päättänyt, mikä lopullinen ja sopiva hajautus olisi, mutta suunta on jo selvillä; suomalaisesta salkusta kohti kansainvälistä salkkua, jossa pääpaino kehittyneillä markkinoilla kehittyviä markkinoita unohtamatta.
Tämän hetkinen tavoitteeni on:
Pohjois-Amerikka 40-45 %
Länsi-Eurooppa 20-25 %
Suomi 15 %
Japani 5 % ja
muut maat (käytännössä kehittyvät maat) 15 %
Tällä hetkellä tilanne salkussani on seuraava:
Pohjois-Amerikka 39 % (6/2019 35 % ja 6/2018 30 %)
Länsi-Eurooppa 15 % (6/2019 14 % ja 6/2018 13 %)
Suomi 41 % (6/2019 46 % ja 6/2018 54 %)
Japani 1 % (6/2019 ja 6/2018 1 %)
Muut maat 5 % ( 6/2019 4 % ja 6/2018 3 %)
Suunta on viimeisen kahden vuoden aikana ollut oikea. Olen saanut suomalaisten osakkeiden osuutta vähennettyä. Pari vuotta sitten suomalaisten osakkeiden osuus oli yli puolet salkusta, mutta nyt niiden osuus on n. 40 %. Toki niiden osuus on vieläkin liian suuri, joten jatkossakin hajautusta pitää tehdä siten, ettei hanki juurikaan suomalaisia osakkeita. Toki nopeasti hajautusta voisi muokata niinkin, että myy noita suomalaisia osakkeita, mutta en vieläkään osaa luopua hankinnoistani, vaan jatkan Buy ja Hold -strategiaa.
Pohjois-Amerikkan osuus on noussut mukavasti. Olen kahtena syyskautena hankkinut etf-ää (SXR8), joka sijoittaa Pohjois-Amerikkaan ja siten näiden osuus on noussut kasvanut. Tänä syksynä taidan keskittyä Länsi-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin, jotta niidenkin osuus kasvaisi vähän nopeammin. Nyt niiden osuus on kasvanut hyvin hitaasti. Koska jatkossa ostan ETF:iä vain neljästi vuodessa, on nyt hyvin aikaa miettiä seuraavia hankintoja, jotka teen elokuussa ja marraskuussa.
Kehittyvien maiden osuus poikkeaa vielä paljon tavoitteesta. Tavoite on 15 % ja toteuma on tällä hetkellä 5 %. En oikeastaan ole kovasti huolissani tästä, koska tuntuu, että kehittyvillä mailla on kovasti toteutumatonta potentiaalia eikä se vaikuta toteutuvan koskaan. Ihan kokonaan ilman kehittyviä maita en taida uskaltaa olla, mutta tuo tavoite voi olla liiankin suuri, enkä koe tarpeelliseksi koskaan päästä siihen.
Tavoitteeni on myös, että sijoitussalkustani 60 % käsittää matala kuluisia indeksirahastoja ja ETF-rahastoja ja vain 40 % on sijoitettuna suoraan yksittäisiin osakkeisiin. Nyt tilanne tämän osalta on yhä osakkeiden voitoksi 55 % vs. 45 %. Tosin osakkeet tuntuvat taas kiinnostavan aina enemmän ja enemmän, Mietinnässä on ollut oman OMXH25-indeksin rakentaminen. Onko joku jo kokeillut sitä?
Tästä pääset aiempiin hajauttamista koskeviin blogiteksteihin:
26.7.2019 Hajautuksen tilanne vuoden 2019 puolivälissä
8.1.2019 Sijoitussalkun jakauman kehittyminen
28.1.2018 Sijoitussalkkuni maantieteellinen hajautus
6.4.2016 Allokaation suunnittelua
lauantai 4. heinäkuuta 2020
torstai 21. toukokuuta 2020
Maaliskuun 23. päivä oli sijoitussalkkuni kannalta synkin päivä
Koronakriisissä on nyt menty jo hyvän matkaa, mutta sijoitussalkun seuraaminen ei ole jaksanut kiinnostaa. Hyvässä nousukiidossa olevaa salkkua on mukava käydä kurkkaamassa lähes päivittäinen ja seurata jokaisen päivän parhaita nousijoita. Mutta laskumarkkinassa se ei jaksa enää kiinnostaa lähes lainkaan. Maaliskuussa ja huhtikuussa meni useita päiviä ja ehkä pari viikkoakin putkeen, että en jaksanut edes käydä katsomassa, mitä sijoituksille kuuluu. Punaista kuitenkin, joten mitäpä sitä katsoa.
Varmaan järkevä sijoittaja olisi toiminut toisin. Hän olisi onnistunut poistumaan ainakin osittain markkinoilta silloin, kun koronakriisin lähestyminen näytti jo lähes todennäköiseltä. Hän olisi seurannut päivittäin tilannetta ja huomannut muutamassa päivässä, että nyt tilanne alkaa parantumaan ainakin hetkellisesti ja tehnyt uusia ostoja, miettien niitä toimialoja, joissa korona ei vaikuta yhtä paljoa. Hän ei olisi painanut pulkkamäessä silmiä kiinni ja toivonut vain parasta, ettei pulkka mene suoraan päin puuta. Mutta kun ei vaan kiinnosta, eikä innosta. Antaa mennä vaan ja korjataan sitten vahingot myöhemmin. Kuukausittaiset talletukset tein normaalisti ja kuukausisäästäminen jatkui pulkkailusta huolimatta.
Salkkuni tähänastisesti synkin päivä oli 23.3.2020. Silloin sijoitukset olivat pahiten pohjalla. Nordnetin salkku oli alkuvuodesta hyvin nousussa ja siten helmikuussa All Time High oli 19.2.20, jolloin salkun arvo oli noin 58t € ja vuoden vaihteesta nousua 9,35 %. Elämä hymyili ja sijoitukset kehittyivät suotuisasti, vaikka korona jo kolkuttikin lähellä. Seuraavalla viikolla alkoikin sitten alamäki. Maanantaina laskettiin hyvällä vauhdilla, eikä tiistai jäänyt siitä huonommaksi. Keskiviikkona hengähdettiin välillä, mutta torstaina oli jo koko alkuvuoden nousu poltettu.
Maaliskuun eka viikko oli jo taas pientä nousua, mutta perjantainen lasku ennakoi seuraavan viikon pudotusta, joka vain jatkui ja jatkui. Salkkuni tämän kriisin pahimmat pohjat tähän asti nähtiin 23.3.2020, jolloin vuoden alun takaisista lukemista oltiin tultu alas 27,13 % eli reilut 14 500 euroa. Tuosta helmikuun lukemasta lasketeltiin lähes 33% eli lähes 20t €. En osaa sanoa näinkö lainkaan tuota pahinta päivää livenä salkusta, vai jätinkö salkun seuraamisen siltäkin päivältä väliin. Ehkä näin, mutta mitään suurempaa kriisitunnelmaa ei silloin itsellä ollut.
Nyt tilanne on tasaantunut noista pohjalukemista ja nousua on sen jälkeen tullut reilu 11t. Vuoden alun tilanteesta ollaan vielä jäljessä noin 7,5 % eli 3,5t euroa. Salkun koko vastaa siten suurin piirtein sitä, mikä tilanne oli lokakuussa 2019, joskin tuon lokakuun jälkeen olen tallettanut salkuun 5 000 euroa uutta rahaa. Tilanne ei ole siten täysin verrannollinen. Tilanne voisi olla tosin paljon huonompikin. Nyt on kyse muutamasta kuukaudesta, jotka pitää kiriä kiinni, mikäli toinen aalto ei notkauta salkkua vielä pahemmin.
Mitä tästä laskusta sitten pitäisi ottaa opiksi? Riskinä ei kohdallani taida olla se, että laittaisin sijoitukseni sileiksi kriisin hetkellä tai panikoisin niin, ettei uni tahtoisi tulla ollenkaan. Taidan olla enemmän jäniksenkaltainen, joka vain laittaa pään pensaaseen ja toivoo parasta. Osakkeissa minun ei ehkä jatkossakaan kannata hankkia sellaisia, joita pitäisi seurata aktiivisesti ja olla tekemässä muutoksia salkkuun nopealla aikataululla. Nopea reagointi markkinamyllerryksessä ei ole minun juttuni. Salkun pitää pärjätä omillaan ilman minun apuani. Vastaukseni kysymykseeni on siten: Jatka indeksisijoittamista ja unohda yksittäiset osakkeet!
Varmaan järkevä sijoittaja olisi toiminut toisin. Hän olisi onnistunut poistumaan ainakin osittain markkinoilta silloin, kun koronakriisin lähestyminen näytti jo lähes todennäköiseltä. Hän olisi seurannut päivittäin tilannetta ja huomannut muutamassa päivässä, että nyt tilanne alkaa parantumaan ainakin hetkellisesti ja tehnyt uusia ostoja, miettien niitä toimialoja, joissa korona ei vaikuta yhtä paljoa. Hän ei olisi painanut pulkkamäessä silmiä kiinni ja toivonut vain parasta, ettei pulkka mene suoraan päin puuta. Mutta kun ei vaan kiinnosta, eikä innosta. Antaa mennä vaan ja korjataan sitten vahingot myöhemmin. Kuukausittaiset talletukset tein normaalisti ja kuukausisäästäminen jatkui pulkkailusta huolimatta.
Salkkuni tähänastisesti synkin päivä oli 23.3.2020. Silloin sijoitukset olivat pahiten pohjalla. Nordnetin salkku oli alkuvuodesta hyvin nousussa ja siten helmikuussa All Time High oli 19.2.20, jolloin salkun arvo oli noin 58t € ja vuoden vaihteesta nousua 9,35 %. Elämä hymyili ja sijoitukset kehittyivät suotuisasti, vaikka korona jo kolkuttikin lähellä. Seuraavalla viikolla alkoikin sitten alamäki. Maanantaina laskettiin hyvällä vauhdilla, eikä tiistai jäänyt siitä huonommaksi. Keskiviikkona hengähdettiin välillä, mutta torstaina oli jo koko alkuvuoden nousu poltettu.
Maaliskuun eka viikko oli jo taas pientä nousua, mutta perjantainen lasku ennakoi seuraavan viikon pudotusta, joka vain jatkui ja jatkui. Salkkuni tämän kriisin pahimmat pohjat tähän asti nähtiin 23.3.2020, jolloin vuoden alun takaisista lukemista oltiin tultu alas 27,13 % eli reilut 14 500 euroa. Tuosta helmikuun lukemasta lasketeltiin lähes 33% eli lähes 20t €. En osaa sanoa näinkö lainkaan tuota pahinta päivää livenä salkusta, vai jätinkö salkun seuraamisen siltäkin päivältä väliin. Ehkä näin, mutta mitään suurempaa kriisitunnelmaa ei silloin itsellä ollut.
Nyt tilanne on tasaantunut noista pohjalukemista ja nousua on sen jälkeen tullut reilu 11t. Vuoden alun tilanteesta ollaan vielä jäljessä noin 7,5 % eli 3,5t euroa. Salkun koko vastaa siten suurin piirtein sitä, mikä tilanne oli lokakuussa 2019, joskin tuon lokakuun jälkeen olen tallettanut salkuun 5 000 euroa uutta rahaa. Tilanne ei ole siten täysin verrannollinen. Tilanne voisi olla tosin paljon huonompikin. Nyt on kyse muutamasta kuukaudesta, jotka pitää kiriä kiinni, mikäli toinen aalto ei notkauta salkkua vielä pahemmin.
Mitä tästä laskusta sitten pitäisi ottaa opiksi? Riskinä ei kohdallani taida olla se, että laittaisin sijoitukseni sileiksi kriisin hetkellä tai panikoisin niin, ettei uni tahtoisi tulla ollenkaan. Taidan olla enemmän jäniksenkaltainen, joka vain laittaa pään pensaaseen ja toivoo parasta. Osakkeissa minun ei ehkä jatkossakaan kannata hankkia sellaisia, joita pitäisi seurata aktiivisesti ja olla tekemässä muutoksia salkkuun nopealla aikataululla. Nopea reagointi markkinamyllerryksessä ei ole minun juttuni. Salkun pitää pärjätä omillaan ilman minun apuani. Vastaukseni kysymykseeni on siten: Jatka indeksisijoittamista ja unohda yksittäiset osakkeet!
maanantai 18. toukokuuta 2020
ETF strategiani jatkossa
Nyt kun ilmainen ETF-kuukausisäästäminen on historiaa, pitänee pähkiä, hankinko enää jatkossa ETF-osuuksia ainakaan Nordnetin kautta.
Tällä hetkellä säästän Nordnetin kautta seuraaviin rahastoihin:
Nordnetin kuluttomat indeksirahasto Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, á 20€/kk
Handelsbankenin indeksirahastot Usa ja Eurooppa, á 60€/kk, hallinnointipalkkio 0,20%.
Nordnetin kuluttomissa indeksirahastoissa on jokin Tanskan ja Norjan verotukseen liittyvä kulu näissä kahdessa rahastossa, mutta en nyt huomioi sitä. (Koska en tarkasti osaa sitä laskea.)
Olen asettanut alustavasti tavoitteeksi seuraavan hajautuksen:
Pohjois-Amerikka 45 % (tämä nyt noin 42 %)
Länsi-Eurooppa ilman Suomea 20 % (nyt noin 14 %)
Suomi 15 % (nyt noin 39 %)
Japani 5 % (nyt noin 1 %)
Muut maat 10 % (nyt noin 4 %)
Lisäyksiä on siis tarvetta erityisesti Länsi-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin maihin. Nyt Länsi-Eurooppaan sijoitan Handelsbankenin indeksirahaston kautta, mutta Japani ja kehittyviin maihin en tällä hetkellä sijoita lainkaan.
Yhtenä vaihtoehtona on SPP Fondierin vastuulliset indeksirahastot, joista yksi sijoittaa Japaniin ja yksi kehittyviin maihin.
SPP Aktiefond Japan A sijoittaa Japanin suuryhtiöihin. Rahasto on vasta perustettu ja siihen on 30.4.2020 sijoitettu n. 0,8 Meuroa. Rahasto hajauttaa sijoitukset 280 eri yhtiöön. Rahasto on vastuullinen eli sijoituskohteista on poistettu sellaiset yritykset, jotka eivät riittävästi huomioi eettisiä näkökohtia tai kestävää kehitystä. Sen hallinnointipalkkio on 0,21 %. Rahastoon sijoittamisesta ei Nordnetin kautta mene merkintä- tai lunastuskuluja. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 22,73 % rahastopääomasta
Suurimmat yksittäiset omistukset: Toyota 5,1 %, Sony 3 %, Softbank 2,5 %, Keyence 2,1 %, Takeda Pharmaceutical 1,9 % ja KDD 1,8 %.
IShares Core MSCI Japan -etf sijoittaa myös Japanin markkinoille, mutta hajautus tehdään n. 1200 yritykseen. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu n. 16 % rahastopääomasta. Vuosittainen hallinnointipalkkio on 0,20 % ja Nordnetin kautta ostettaessa 2,5€ kaupankäyntikulu. Lunastuskulut tulevat maksettavaksi myynnin yhteydessä.
Suurimmat yksittäiseet omistukset: Toyota 3,65 %, Sony 2,15 %, Keyence 1,81 %, Softbank 1,76 %, Takeda Pharmaceutical 1,38 % ja KDD 1,35 %
Kehittyville markkinoille sijoittaa SPP Emerging Markets SRI A. Sijoituksista 55,45 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan ja 27,09 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan 8,24 %, kehittyvään Eurooppaan 4,60 % ja Afrikkaan 4,06 %. Osakesijoituksia on 681 yritykseen ja 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 28,21 % rahastopääomasta. Vuosittaiset kulut ovat 0,47 %.
ETF, jonka kautta olen sijoittanut kehittyville markkinoille on IShares Core MSCI EM IMI. Sijoituksista 52,00 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan, 27,15 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan 7,7 %, kehittyvään Eurooppaan 4,78 %, Lähi-itään 4,06 % ja Afrikkaan 3,8 %. Vuosittaiset kulut 0,18 % + merkinnän yhteydessä Nordnetin 2,5 euron kaupankäyntimaksu. Lunastuksesta joutuu maksamaan lunastusmaksun.
Tarkoituksenani on sijoittaa sellaisia varoja, jotka saavat olla sijoituksissa useita vuosia. Ajatuksena ei ole, että tarvitsisin näitä rahoja ja siten joutuisin ne lunastamaan jollakin aikavälillä. Joskus ne ehkä lunastan, mutta toivottavasti en nyt seuraavaan vuosikymmeneen. Koska lunastusmaksut voivat silloin olla jotakin muuta kuin nyt, niin en arvioi niiden vaikutusta, koska en voi niitä tarkasti tietää.
Koska nämä sijoitukset on tarkoitus pitää pitkän aikaa, annan enemmän merkitystä vuosittaiselle hallinnointipalkkiolle, jota joudun maksamaan vuodesta toiseen ja jonka euromääräinen arvo kasvaa sijoituspääoman kasvun myötä. Merkintäkulut maksetaan vain kerran, eivätkä ne ainakaan tällä hetkellä nouse sijoitetun pääoman määrän suhteessa. Samalla kululla voi sijoittaa enemmän tai vähemmän. Tietenkin merkintäkulun suhteellinen osuus on sitä pienempi, mitä suuremman pääoman pystyy kerralla sijoittamaan. Jos merkintäpalkkion haluaa pitää alle 0,5 %:n, pitää sijoittavan summan olla yli 500 euroa.
Kehittyville markkinoille sijoitettaessa em. ETF voittaa SPP:n rahasto niin paljon, että asiasta ei ole epäselvyyttä. Palkkio on huomattavasti halvempi ja hajautus laajempi ETF:llä. Jatkan sijoittamista ETF:ään ja unohdan SPP:n kehittyviin markkinoille sijoittavan rahaston.
Japanin osalta tilanne on paljon tiukempi. Vuosittaiset hallinnointipalkkiot ovat melko samalla tasolla. ETF:n hallinnointipalkkio alittaa rahaston vuosittaisen kulun melko niukasti. Toisaalta ETF:ssä on kaupankäyntipalkkio ja lunastuskulut, joten sijoitusajasta ja sijoitetusta pääomasta riippuen kumpi tahansa voi lopulta tulla edullisemmaksi. Jos luotan siihen, että sijoitusaika on pitkä, eikä rahoja tarvitse lunastaa pois, niin sillloin ETF tulee edullisemmaksi. Toisaalta elämä on arvaamatonta ja jos muutoksia tms. koronahässäköitä tulee, niin silloin voi olla mahdollista, ettei sijoitusaika niin pitkä olekaan.
Japanin osalta mietin myös tuota sijoitettavan pääomaan kokoa tai tarkemmin sanottuna pienuutta. Japanin historiallinen tuotto ei ole ollut kovin mairitteleva pitkällä aikavälillä, enkä ole niin varma tuleeko se jatkossakaan muuttumaan. Tarkoituksena on pitää Japanin osuus sijoitussalkussa pienenä, ehkä jopa marginaalisena. Sen puolesta kovin montaa eri instrumenttia ei kannata salkuun hankkia. Koska minulla on jo tuota ETF:ää, on ehkä kannattavampaa jatkaa siihen sijoittamista ja unohtaa rahasto tältä osuudelta. Nyt omistamani ETF:n rahallinen arvo on hyvin pieni, alle 200 euroa, joten senkään lunastaminen ja siirtyminen rahastoon ei ole kannattavaa, koska lunastuskulut olisivat suhteellisesti korkeat.
ETF:n puolesta puhuu myöskin laajempi hajautus. ETF:llä saa osuuksia 1200 yrityksestä, kun rahastossa tyydytään alle 300 yritykseen. Toki suurimmat sijoitukset ovat samat, mutta suhteellisissa osuuksissa on hieman vaihtelua.
Summa summarum: ETF voittaa rahaston myös Japanin osalta.
Seuraava kysymys sitten on se, että sijoittaisinko sittenkin ETF:t Nordean kautta. Samat ETF:t ovat sielläkin hankittavissa. Noin 750 euron etf-sijoituksesta menee kuluja noin 8 euroa. Jotta kaupankäyntikulut pysyvät alle 0,5%, tulee sijoitettavan pääoman olla Nordeassa 1 600 euroa eli pystyisin sijoittamaan arviolta 2 kertaa vuodessa, mikäli jatkan sijoittamista n. 250 euron kuukausisummalla. Tällöin ajallinen hajautus jää kuitenkin harvemmaksi kuin Nordnetin puolella.
Tällä perusteella päätän siis jatkaa ETF-kuukausisäästämisestä Nordnetissä. Olen sijoittanut ETF:iin noin 250 euroa kuukaudessa. Koska sijoitettava pääoma pitää olla kustannussyistä suurempi, enkä nyt koe minulla olevan varaa nostaa kuukausittaista sijoitussummaa, kuukausisijoittamisen sijaan aloitin kvartaalisijoittamisen. Tällöin voin sijoittaa yhdellä kerralla n. 750 euroa, jolloin kaupankäyntikulu on n. 0,33 %. Alan pelaamaan kuukausisäästösuunitelman kanssa siten, että aloitan sen aina kolmen kuukauden välein ja ostotoimeksiantojen toteuduttua lopetan kuukausisäästämisen. Ostot aion toteuttaa elokuussa, marraskuussa, helmikuussa ja toukokuussa. Tämä venkslaaminen on ainakin vielä mahdollista, mutta kuinkakohan kauan....
Tällä hetkellä säästän Nordnetin kautta seuraaviin rahastoihin:
Nordnetin kuluttomat indeksirahasto Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, á 20€/kk
Handelsbankenin indeksirahastot Usa ja Eurooppa, á 60€/kk, hallinnointipalkkio 0,20%.
Nordnetin kuluttomissa indeksirahastoissa on jokin Tanskan ja Norjan verotukseen liittyvä kulu näissä kahdessa rahastossa, mutta en nyt huomioi sitä. (Koska en tarkasti osaa sitä laskea.)
Olen asettanut alustavasti tavoitteeksi seuraavan hajautuksen:
Pohjois-Amerikka 45 % (tämä nyt noin 42 %)
Länsi-Eurooppa ilman Suomea 20 % (nyt noin 14 %)
Suomi 15 % (nyt noin 39 %)
Japani 5 % (nyt noin 1 %)
Muut maat 10 % (nyt noin 4 %)
Lisäyksiä on siis tarvetta erityisesti Länsi-Eurooppaan, Japaniin ja kehittyviin maihin. Nyt Länsi-Eurooppaan sijoitan Handelsbankenin indeksirahaston kautta, mutta Japani ja kehittyviin maihin en tällä hetkellä sijoita lainkaan.
Yhtenä vaihtoehtona on SPP Fondierin vastuulliset indeksirahastot, joista yksi sijoittaa Japaniin ja yksi kehittyviin maihin.
SPP Aktiefond Japan A sijoittaa Japanin suuryhtiöihin. Rahasto on vasta perustettu ja siihen on 30.4.2020 sijoitettu n. 0,8 Meuroa. Rahasto hajauttaa sijoitukset 280 eri yhtiöön. Rahasto on vastuullinen eli sijoituskohteista on poistettu sellaiset yritykset, jotka eivät riittävästi huomioi eettisiä näkökohtia tai kestävää kehitystä. Sen hallinnointipalkkio on 0,21 %. Rahastoon sijoittamisesta ei Nordnetin kautta mene merkintä- tai lunastuskuluja. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 22,73 % rahastopääomasta
Suurimmat yksittäiset omistukset: Toyota 5,1 %, Sony 3 %, Softbank 2,5 %, Keyence 2,1 %, Takeda Pharmaceutical 1,9 % ja KDD 1,8 %.
IShares Core MSCI Japan -etf sijoittaa myös Japanin markkinoille, mutta hajautus tehdään n. 1200 yritykseen. 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu n. 16 % rahastopääomasta. Vuosittainen hallinnointipalkkio on 0,20 % ja Nordnetin kautta ostettaessa 2,5€ kaupankäyntikulu. Lunastuskulut tulevat maksettavaksi myynnin yhteydessä.
Suurimmat yksittäiseet omistukset: Toyota 3,65 %, Sony 2,15 %, Keyence 1,81 %, Softbank 1,76 %, Takeda Pharmaceutical 1,38 % ja KDD 1,35 %
Kehittyville markkinoille sijoittaa SPP Emerging Markets SRI A. Sijoituksista 55,45 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan ja 27,09 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan 8,24 %, kehittyvään Eurooppaan 4,60 % ja Afrikkaan 4,06 %. Osakesijoituksia on 681 yritykseen ja 10 suurimpaan sijoitukseen on sijoitettu 28,21 % rahastopääomasta. Vuosittaiset kulut ovat 0,47 %.
ETF, jonka kautta olen sijoittanut kehittyville markkinoille on IShares Core MSCI EM IMI. Sijoituksista 52,00 % on sijoitettu kehittyvään Aasiaan, 27,15 % kehittyneeseen Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan 7,7 %, kehittyvään Eurooppaan 4,78 %, Lähi-itään 4,06 % ja Afrikkaan 3,8 %. Vuosittaiset kulut 0,18 % + merkinnän yhteydessä Nordnetin 2,5 euron kaupankäyntimaksu. Lunastuksesta joutuu maksamaan lunastusmaksun.
Tarkoituksenani on sijoittaa sellaisia varoja, jotka saavat olla sijoituksissa useita vuosia. Ajatuksena ei ole, että tarvitsisin näitä rahoja ja siten joutuisin ne lunastamaan jollakin aikavälillä. Joskus ne ehkä lunastan, mutta toivottavasti en nyt seuraavaan vuosikymmeneen. Koska lunastusmaksut voivat silloin olla jotakin muuta kuin nyt, niin en arvioi niiden vaikutusta, koska en voi niitä tarkasti tietää.
Koska nämä sijoitukset on tarkoitus pitää pitkän aikaa, annan enemmän merkitystä vuosittaiselle hallinnointipalkkiolle, jota joudun maksamaan vuodesta toiseen ja jonka euromääräinen arvo kasvaa sijoituspääoman kasvun myötä. Merkintäkulut maksetaan vain kerran, eivätkä ne ainakaan tällä hetkellä nouse sijoitetun pääoman määrän suhteessa. Samalla kululla voi sijoittaa enemmän tai vähemmän. Tietenkin merkintäkulun suhteellinen osuus on sitä pienempi, mitä suuremman pääoman pystyy kerralla sijoittamaan. Jos merkintäpalkkion haluaa pitää alle 0,5 %:n, pitää sijoittavan summan olla yli 500 euroa.
Kehittyville markkinoille sijoitettaessa em. ETF voittaa SPP:n rahasto niin paljon, että asiasta ei ole epäselvyyttä. Palkkio on huomattavasti halvempi ja hajautus laajempi ETF:llä. Jatkan sijoittamista ETF:ään ja unohdan SPP:n kehittyviin markkinoille sijoittavan rahaston.
Japanin osalta tilanne on paljon tiukempi. Vuosittaiset hallinnointipalkkiot ovat melko samalla tasolla. ETF:n hallinnointipalkkio alittaa rahaston vuosittaisen kulun melko niukasti. Toisaalta ETF:ssä on kaupankäyntipalkkio ja lunastuskulut, joten sijoitusajasta ja sijoitetusta pääomasta riippuen kumpi tahansa voi lopulta tulla edullisemmaksi. Jos luotan siihen, että sijoitusaika on pitkä, eikä rahoja tarvitse lunastaa pois, niin sillloin ETF tulee edullisemmaksi. Toisaalta elämä on arvaamatonta ja jos muutoksia tms. koronahässäköitä tulee, niin silloin voi olla mahdollista, ettei sijoitusaika niin pitkä olekaan.
Japanin osalta mietin myös tuota sijoitettavan pääomaan kokoa tai tarkemmin sanottuna pienuutta. Japanin historiallinen tuotto ei ole ollut kovin mairitteleva pitkällä aikavälillä, enkä ole niin varma tuleeko se jatkossakaan muuttumaan. Tarkoituksena on pitää Japanin osuus sijoitussalkussa pienenä, ehkä jopa marginaalisena. Sen puolesta kovin montaa eri instrumenttia ei kannata salkuun hankkia. Koska minulla on jo tuota ETF:ää, on ehkä kannattavampaa jatkaa siihen sijoittamista ja unohtaa rahasto tältä osuudelta. Nyt omistamani ETF:n rahallinen arvo on hyvin pieni, alle 200 euroa, joten senkään lunastaminen ja siirtyminen rahastoon ei ole kannattavaa, koska lunastuskulut olisivat suhteellisesti korkeat.
ETF:n puolesta puhuu myöskin laajempi hajautus. ETF:llä saa osuuksia 1200 yrityksestä, kun rahastossa tyydytään alle 300 yritykseen. Toki suurimmat sijoitukset ovat samat, mutta suhteellisissa osuuksissa on hieman vaihtelua.
Summa summarum: ETF voittaa rahaston myös Japanin osalta.
Seuraava kysymys sitten on se, että sijoittaisinko sittenkin ETF:t Nordean kautta. Samat ETF:t ovat sielläkin hankittavissa. Noin 750 euron etf-sijoituksesta menee kuluja noin 8 euroa. Jotta kaupankäyntikulut pysyvät alle 0,5%, tulee sijoitettavan pääoman olla Nordeassa 1 600 euroa eli pystyisin sijoittamaan arviolta 2 kertaa vuodessa, mikäli jatkan sijoittamista n. 250 euron kuukausisummalla. Tällöin ajallinen hajautus jää kuitenkin harvemmaksi kuin Nordnetin puolella.
Tällä perusteella päätän siis jatkaa ETF-kuukausisäästämisestä Nordnetissä. Olen sijoittanut ETF:iin noin 250 euroa kuukaudessa. Koska sijoitettava pääoma pitää olla kustannussyistä suurempi, enkä nyt koe minulla olevan varaa nostaa kuukausittaista sijoitussummaa, kuukausisijoittamisen sijaan aloitin kvartaalisijoittamisen. Tällöin voin sijoittaa yhdellä kerralla n. 750 euroa, jolloin kaupankäyntikulu on n. 0,33 %. Alan pelaamaan kuukausisäästösuunitelman kanssa siten, että aloitan sen aina kolmen kuukauden välein ja ostotoimeksiantojen toteuduttua lopetan kuukausisäästämisen. Ostot aion toteuttaa elokuussa, marraskuussa, helmikuussa ja toukokuussa. Tämä venkslaaminen on ainakin vielä mahdollista, mutta kuinkakohan kauan....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)