perjantai 18. syyskuuta 2026

Tekoälyn analyysi kirjoituksistani

Joku kommentoija oli tehnyt Glendoran blogista tekoälyllä analyysin. Koska olen itsekin seurannut blogia pitkän aikaa, oli kiva lukea analyysiä. Tein tekoälyllä omasta blogistanikin sellaisen. Mielestäni siitä tuli ihan kuvaava. Analyysistä välittyy monia minulle tärkeitä asioita ja ehkä toimintatapanikin on ollut analyysissa kuvatun laista, ylämäkineen ja alamäkineen. Vai mitä te muut olette mieltä?


Kävin blogia läpi sekä uusimpien kirjoitusten että pidemmän historian kautta. Blogi on itse asiassa kiinnostava juuri siksi, että siitä muodostuva kuva ei perustu yhteen kirjoitukseen: kirjoittaja on dokumentoinut talouttaan vuodesta 2013 lähtien, ja teksteissä näkyy yli kymmenen vuoden ajalta sekä tavoitteiden asettamista että niiden toteutumista, epäonnistumisia ja suunnitelmien muuttumista.

1. Mistä blogissa pohjimmiltaan on kyse?

Pintatasolla kyse on säästämis-, sijoittamis- ja taloudenhallintablogista. Sen keskeinen kysymys on ollut alusta lähtien suunnilleen: miten palkkatuloista saadaan rakennettua riittävä varallisuus, jotta riippuvuus palkkatyöstä joskus loppuu?

Kirjoittaja ei kuitenkaan kirjoita ensisijaisesti sijoitusneuvoja tai markkina-analyysejä. Hän käyttää blogia enemmänkin oman taloudellisen elämänsä päiväkirjana. Tämä näkyy hyvin jo vuonna 2013: hän seurasi tulojaan ja menojaan varsin konkreettisesti ja pohti esimerkiksi perheen ruokamenoja.  Myöhemmin mukaan tulevat sijoitukset, sijoitusasunnot, asunnon rakentaminen, autot, remontit, perhe-elämä, palkattomat vapaat, työtilanteen muutokset ja yrittäjyys.

Eli blogin todellinen aihe on laajemmin: taloudellisen itsenäisyyden rakentaminen tavallisen perhe-elämän keskellä.


2. Kirjoittajasta muodostuva ehkä vahvin vaikutelma: hyvin tavoitteellinen, mutta ei erityisen kurinalainen suorittaja

Tämä on mielestäni blogin kiinnostavimpia piirteitä. Kirjoittaja asettaa itselleen jatkuvasti hyvin konkreettisia taloudellisia tavoitteita:
* 20 000 € sijoitussalkku
* 50 000 €
* 100 000 €
* 250 000 €
* lopulta noin 2035 tapahtuva irtautuminen palkkatyöstä.

Mutta hän ei vaikuta ihmiseltä, joka toteuttaa näitä tavoitteita äärimmäisellä kurinalaisuudella. Päinvastoin hän kertoo varsin avoimesti tilanteista, joissa säästäminen ei onnistu. Esimerkiksi vuonna 2017 hän kirjoittaa suoraan, että säästötavoitteesta jäätiin 8 000 euroa ja että rahaa oli yksinkertaisesti kulunut.  Vuonna 2021 hän puolestaan kertoo, että kuukausisäästöjen pudottua myös motivaatio säästämiseen laski. Tämä tekee kirjoittajasta mielestäni pikemminkin pitkäjänteisen kuin kurinalaisen.

Hän ei tarvitse täydellistä suorittamista päästäkseen eteenpäin. Hän näyttää palaavan tavoitteeseen uudelleen aina, kun elämäntilanne antaa siihen mahdollisuuden.


3. Hän vaikuttaa melko itseironiselta ja rehelliseltä oman toimintansa suhteen

Blogi ei ole rakennettu niin, että kirjoittaja yrittäisi antaa itsestään kuvaa täydellisenä talousihmisenä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten hän kertoo epäonnistumisista.

Vuonna 2016 perhe teki äkkilähdön etelään, johon hän käytti säästöjään ja aiheutti vielä Visalaskunkin.
Vuonna 2014 hän taas kertoo tilanteesta, jossa tulot eivät kattaneet menoja ja säästöjä kului noin 1 000 euroa kuukaudessa enemmän kuin tuloja. Hän myöntää samalla varsin suoraan, ettei motivaatio kulutuksen vähentämiseen ollut erityisen suuri.

Tämä on aika merkittävä havainto kirjoittajan persoonakuvasta. Hän tunnistaa omat ristiriitansa:
haluan säästää paljon → mutta haluan myös käyttää rahaa perheeseen ja elää nyt. Eikä hän yritä ratkaista tätä ristiriitaa väkisin.


4. Perhe näyttää olevan taloudellisesti sijoittamista tärkeämpi prioriteetti

Tämä tulee teksteistä melko vahvasti esiin. Vuonna 2014 kirjoittaja sanoo esimerkiksi, että lapsille hän on hankkinut tarvittavaa tavaraa “hintoihin juuri katsomatta”, vaikka samalla säästäminen ei onnistunut. Hän kertoo myös, ettei itseensä käyttänyt juurikaan rahaa. Vuonna 2015 hän kertoo hoitovapaasta ja siitä, kuinka säästöjä kului perheen elämiseen ja asunnon hankintaan.

Myös myöhemmissä kirjoituksissa suuret taloudelliset päätökset liittyvät usein:
* asuntoihin
* lapsiin
* autoon
* kotiin
* rakennusprojekteihin
* perheen elämiseen.

Tämän perusteella sijoittaminen ei vaikuta olevan hänelle elämän tarkoitus, vaan väline. Tavoitteena on nimenomaan saada taloudellista vapautta ja myöhemmin mahdollisuus irtautua palkkatyöstä.


5. Suhde rahaan vaikuttaa käytännölliseltä, ei materialistiselta

Tämä on ehkä yksi selkeimmistä vaikutelmista. Kirjoittaja haluaa rahaa ja varallisuutta, mutta teksteissä ei juuri näy kiinnostusta statukseen tai ylelliseen kuluttamiseen. Vuoden 2014 tekstissä hän esimerkiksi sanoo suoraan, ettei itseensä juuri panosta rahallisesti. Vuoden 2026 suunnitelmassa hän arvioi, että työelämästä irtautuminen voisi tarkoittaa varsin vaatimatonta elämää: asunto pitäisi olla käytännössä maksettu, autosta voisi joutua luopumaan eikä vapaa-ajan harrastuksiin jäisi paljon rahaa. Hän vaikuttaa kuitenkin pitävän tätä hyväksyttävänä vaihtokauppana, jos vastineeksi saa vapauden työn aiheuttamista murheista. Tämä kertoo aika paljon.

Hänen tavoitteensa ei vaikuta olevan:
“haluan rikastua.”
Vaan pikemminkin:
“haluan, ettei minun tarvitse olla taloudellisista syistä pakotettu tekemään palkkatyötä.”
Se on hyvin erilainen motiivi.


6. Kirjoittajassa on myös vahva kontrollin tarve – mutta todellisuus muistuttaa jatkuvasti kontrollin rajoista

Blogissa on paljon numeroita. Salkun arvoa seurataan, kuukausisäästöjä seurataan, menoja seurataan, tavoitteita asetetaan ja laskelmia tehdään. Esimerkiksi vuonna 2026 kirjoittaja käy läpi lähes koko Nordnet-salkun historian vuodesta 2013 alkaen ja erittelee, kuinka paljon on itse tallettanut ja kuinka paljon kasvusta on tullut markkinoilta.

Mutta samalla blogi kertoo jatkuvasti asioista, joita ei voi kontrolloida:
* markkinaromahdukset
* taloyhtiöiden remontit
* vuokralaisten vaihtuminen
* rakennusprojektit
* työtilanteen muutokset
* perheen menot
* omat motivaation vaihtelut.

Tämä synnyttää mielenkiintoisen dynamiikan: kirjoittaja yrittää tehdä elämästään laskelman, mutta joutuu jatkuvasti korjaamaan laskelmaa todellisuuden vuoksi. Ja hän näyttää hyväksyvän tämän melko hyvin.


7. Sijoittajana hän vaikuttaa enemmän pragmaattiselta kuin ideologiselta

Hän ei vaikuta olevan esimerkiksi “osakesijoittaja” siinä identiteettimielessä, että sijoittaminen olisi itsessään intohimo. Strategia muuttuu vuosien mittaan.

On:

* Superrahastoja
* ETF:iä
* yksittäisiä osakkeita
* indeksirahastoja
* Nordnetiä
* Nordeaa
* sijoitusasuntoja.

Vuonna 2021 esimerkiksi ETF-sijoittaminen jää tauolle ja kuukausisäästäminen siirtyy tavallisiin rahastoihin.
Vuonna 2026 hän puolestaan pohtii jälleen laajaa maailmaindeksiä ja small cap -ETF:ää.
Tämä kertoo minusta enemmän käytännöllisyydestä kuin vahvasta sijoitusfilosofiasta.

Hän näyttää kysyvän: mikä olisi tässä elämäntilanteessa järkevä ja riittävän helppo tapa jatkaa?
eikä: mikä sijoitusstrategia on teoreettisesti optimaalinen?


8. Blogista välittyy myös epävarmuus – erityisesti oman tulevaisuuden suhteen

Tämä korostuu uusimmissa kirjoituksissa. Vuoden 2026 kirjoituksessa hän sanoo edelleen haluavansa jäädä pois palkkatöistä vuonna 2035, mutta myöntää, ettei tavoite ole tuntunut aina kovin realistiselta. Hän pohtii jopa sitä, uskaltaako hän lopulta toteuttaa sitä, jos mahdollisuus tulee.

Tämä on kiinnostavaa, koska ulkopuolisen silmin hänen taloudellinen tilanteensa on muuttunut valtavasti. Vuonna 2013 hän aloitti 4 500 euron talletuksella. Vuonna 2024 Nordnet-salkku ylitti 100 000 euroa ja vuonna 2026 sijoituksia on hänen oman ilmoituksensa mukaan yhteensä noin 170 000 euroa.

Silti psykologinen kokemus ei ole muuttunut samassa suhteessa:
taloudellinen turva kasvaa nopeammin kuin tunne siitä, että olisi saavuttanut turvan. Se on mielestäni yksi koko blogin kiinnostavimmista teemoista.


9. Kirjoittaja vaikuttaa melko vaatimattomalta – eikä erityisesti halua rakentaa itsestään asiantuntijabrändiä

Tämä erottaa blogin monista talousblogeista.
Hän ei juuri kirjoita: näin sinun kannattaa sijoittaa.

Vaan pikemminkin: näin minä tein ja näin tässä kävi.

Vuonna 2016 hän jopa kertoo lukevansa paljon muiden talousblogeja ja sanoo olevansa kiinnostunut nimenomaan muiden ihmisten arkisesta säästämisestä, palkkarahojen käytöstä ja tavoitteista. Tästä välittyy vertaisuusajattelu. Kirjoittaja ei asetu talousgurun yläpuolelle vaan samaan joukkoon muiden säästäjien kanssa.


10. Samalla hän on yllättävän kunnianhimoinen

Tämä on toinen puoli. Pinnalta kirjoittaja vaikuttaa vaatimattomalta ja hieman epävarmalta. Mutta tavoitteet ovat oikeastaan aika kunnianhimoisia.

Vuoden 2026 laskelmassa hän tavoittelee vuoteen 2035 mennessä jopa noin 400 000 euron sijoitussalkkua, jos säästämistä saadaan kasvatettua. Samalla hän suunnittelee yrityksen, sijoitusasuntojen ja sijoitusten muodostamaa kokonaisuutta. Eli kyseessä ei ole ihminen, jolla olisi pienet tavoitteet.

Paremminkin: hänellä on suuret tavoitteet, mutta hän ei itse suhtaudu niihin itsestäänselvyyksinä.
Hän näyttää tarvitsevan jonkin verran epäuskoa ja varovaisuutta rinnalleen, jotta tavoite tuntuu hyväksyttävältä.


11. Yksi kiinnostava ristiriita: taloudellinen riippumattomuus kiinnostaa, mutta työ ei vaikuta olevan ainoa ongelma

Tämä näkyy erityisesti 2035-suunnitelmassa.Kirjoittaja haluaa pois palkkatyöstä, mutta ei suunnittele pelkästään “eläkkeelle jäämistä”.

Mukana on:
* yritystoimintaa
* mahdollisia toimeksiantoja
* mahdollisesti mielekästä työtä
* sijoituksia
* vuokra-asuntoja.

Tästä tulee vaikutelma, ettei varsinainen tavoite ole olla tekemättä mitään. Tavoite on pikemminkin: saada valta päättää itse, mitä tekee. Se on paljon lähempänä autonomian tavoittelua kuin laiskottelun tavoittelua.


12. Millainen henkilökuva tästä siis muodostuu?

Jos tiivistäisin blogin perusteella välittyvän kuvan muutamaan ominaisuuteen, sanoisin: 

Käytännöllinen. Kirjoittaja tarkastelee rahaa konkreettisesti ja numeroiden kautta.

Pitkäjänteinen. Yli kymmenen vuoden sijoittaminen ja tavoitteiden palaaminen uudelleen ja uudelleen kertoo tästä paljon.

Itsekriittinen. Hän huomaa helposti, milloin säästämisessä ei ole onnistuttu tai tavoitteesta on jääty.

Melko vaatimaton. Varallisuuden kasvusta huolimatta teksteissä ei juuri ole “katsokaa miten hyvin minulla menee” -asetelmaa.

Perhekeskeinen. Taloudelliset päätökset suhteutetaan jatkuvasti perheen elämään.

Itsenäisyyttä tavoitteleva. Raha näyttäytyy ennen kaikkea keinona saada enemmän vapautta.

Hieman epävarma omista saavutuksistaan. Tämä on ehkä kaikkein kiinnostavin piirre. Ulkopuolisen näkökulmasta taloudellinen kehitys on ollut erittäin pitkäjänteistä, mutta kirjoittaja itse tuntuu jatkuvasti näkevän enemmän sen, mikä puuttuu kuin sen, mitä on jo saavutettu.


Ja ehkä kaikkein kiinnostavin havainto

Kun lukee blogia kronologisesti, kirjoittajasta syntyy erilainen kuva kuin lukemalla vain viimeisimmän vuoden tekstit. Vuonna 2013 kyse on ihmisestä, joka miettii, miksi palkka tuntuu katoavan ja miten ruokamenoja voisi pienentää. Vuonna 2015 hän opettelee sijoittamista. Vuonna 2017 hän harmittelee, ettei säästäminen onnistu tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2021 salkku ylittää 100 000 euroa, mutta hän kokee silti “matalapainetta” säästämisessä. Vuonna 2024 sama 100 000 euroa on jo salkun historian perusteella saavutettu markkinoiden ja vuosien säästämisen kautta. Ja vuonna 2026 hänellä on noin 170 000 euroa sijoituksia ja edelleen sama perimmäinen tavoite: olla jonakin päivänä vapaa palkkatyön pakosta.

Siksi sanoisin, että blogin syvin tarina ei oikeastaan ole sijoittamisesta. Se on pitkästä yrityksestä rakentaa itselleen ja perheelleen taloudellista liikkumavaraa. Ja siinä on myös pieni paradoksi: mitä enemmän varallisuus kasvaa, sitä vähemmän kirjoittaja tuntuu kirjoittavan “rahan saamisesta” ja sitä enemmän vapaudesta, valinnanmahdollisuuksista ja siitä, uskaltaako niitä käyttää.

maanantai 27. heinäkuuta 2026

Ensimmäinen 100 000 € Nordnetissä - Miten salkku kasvoi vuosien aikana

Ensimmäisen 100 000 euron saavuttaminen on monelle sijoittajalle konkreettinen virstanpylväs. Halusin tarkastella omaa matkaani ja sitä, miten salkku kasvoi Nordnetissä vuodesta 2013 vuoteen 2024. Laskelmat perustuvat pelkästään tallettamiini summiin – osinkoja tai niiden uudelleensijoittamista en huomioi, vaikka ne ovat luonnollisesti jossakin määrin vaikuttaneet salkun kehitykseen.

Aloitus: yksittäisiä talletuksia ja markkinoille mukaan (2013–2015)

Avasin Nordnet-tilin marraskuussa 2013 ja talletin alkuun 4 500 euroa. Seuraavat kaksi vuotta olivat talletusten osalta hyvin rauhallisia: vuonna 2014 en tallettanut lainkaan ja vuonna 2015 vain 1 850 euroa.

Vuoden 2015 lopussa salkkuun oli talletettu yhteensä 6 350 euroa, ja markkinatuottojen ansiosta arvo oli 8 625 euroa. Tässä vaiheessa salkun kasvu perustui aiemmin säästettyihin varoihin ja enemmän markkinaan kuin varsinaiseen kuukausittaiseen säästämiseeni.

Säännöllinen kuukausisäästäminen alkaa (2016–2017)

Vuonna 2016 aloin säästää aktiivisemmin. Talletin noin 400 euroa kuukaudessa ja tein lisäksi muutamia suurempia talletuksia, yhteensä 8 400 euroa. Tämä oli koko sijoitushistoriani suurin vuositalletus.

Vuonna 2017 talletusmäärä laski 3 730 euroon. Salkun arvo oli vuoden lopussa 26 180 euroa, josta tuottoa 7 700 euroa. Säännöllinen rytmi oli kuitenkin vakiintunut.

Tasainen eteneminen kohti tavoitetta (2018–2021)

Vuosina 2018–2021 talletin vuosittain noin 6 000–7 000 euroa. Kuukausitasolla tämä vastasi 500–600 euroa. Nämä vuodet olivat hyvin tasaisia: talletukset pysyivät suunnilleen samoina ja markkinat tukivat salkun kasvua.

Vuoden 2021 lopussa salkun arvo oli 88 700 euroa, josta tuottojen osuus oli noin puolet. Tavoite alkoi olla selvästi näkyvissä.

Laskumarkkina ja pienemmät talletukset (2022)

Vuosi 2022 oli poikkeuksellisen heikko. Talletin vain 2 880 euroa, ja markkinat laskivat selvästi. Salkun arvo putosi 82 300 euroon ja tuottojen osuus pieneni 34 000 euroon.

Tämä vuosi osoitti hyvin, miten markkinan liikkeet vaikuttivat salkkuun, eikä pienet talletusmäärät sitä juurikaan korjanneet.

Maltillinen palautuminen (2023)

Vuonna 2023 talletin 4 210 euroa. Työtilanteen muutokset ja virkavapaa vaikuttivat säästökykyyn, mutta salkku nousi jälleen kohti aiempaa tasoa. Vuoden lopussa arvo oli 91 100 euroa ja tuottojen osuus 38 750 euroa.

Kuusinumeroinen salkku saavutetaan (2024)

Vuonna 2024 talletin 3 800 euroa. Markkinat olivat suotuisat, ja vuoden lopussa salkku ylitti 100 000 euron rajan. Arvo vuoden viimeisenä päivänä oli 105 300 euroa, josta tuottoa 49 200 euroa ja talletuksia 56 100 euroa.

Yhteenveto: maltillinen säästötahti riitti tavoitteeseen

Aktiivinen säästäminen alkoi vuonna 2016, ja 100 000 euroa täyttyi vuonna 2024. Aikaa kului siis yhdeksän vuotta.

Keskimääräinen kuukausisäästö oli noin 460 euroa. Tämä on selvästi pienempi kuin monissa talousblogeissa esitetyt 800–1 000 euron kuukausisäästöt, mutta riitti silti tavoitteeseen. Salkun kasvu ei ollut tasainen, mutta pitkä aikaväli ja säännöllisyys kompensoivat heikommat vuodet.

torstai 16. heinäkuuta 2026

Tavoitteiden päivitystä vuodelle 2035

Kuusi vuotta sitten heinäkuussa kirjoitin tavoitteekseni jäädä pois palkkatyöstä vuonna 2035. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen oli tuolloin noin 15 vuotta ja tavoitteena oli hankkia noin 2 000 euron tulot ilman vakituista palkkatyötä. Tulot suunnittelin muodostuvan yrityksestä nostettavasta palkasta, kahden vuokra-asunnon tulosta ja sijoitusten tuotoista. Tässä linkki tuohon kirjoitukseeni.

Talousahdinko: Tulevaisuuden suunnitelmani "Ultimate Goal 2035" - irti työelämästä

Sinällään tavoite taitaa olla vieläkin sama eli jäädä pois palkkatöistä vuonna 2035, mutta riittäisikö vähän vähäisemmät tulot. Välillä tavoite on tuntunut melko vaikealta saavuttaa, eikä se ole ollut kovin vahvana mielessäkään. Se on tuntunut niin kaukaiselta ja saavuttamattomaltakin, että se on jäänyt taustalle. Vieläkin tuntuu siltä, että mahdanko sitä saavuttaa ja uskallanko sitten kuitenkaan sitä toteuttaa, mutta ehkä nyt taas asia on syytä nostaa esiin, jos siihen haluan joskus päästä.

Minulla on yhä puolisoni kanssa yhdessä hankitut kaksi vuokra-asuntoa. Tuolloin 6 vuotta sitten niissä näytti olleen melko hyvä tuotto, mutta nyt se on kutistunut lähes kolmasosaan. Kummassakin  asunnossa on tehty perinteiset putkiremontit ym. yhtiöiden remontteja, joten yhtiövastikkeen lisäksi niissä on maksettavana isot rahoitusvastikkeet. Minulla on osuudestani on vielä lainaakin jäljellä, mutta olen pysynyt maksusuunnitelmissa, joten ne lainat saan maksettua pois jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2035. 

Näiden asuntojen vuokratuottojen varaan en enää tee laskelmia. Ehkä nämä tullaan molemmat myymään samoin kuin nykyinen kotimme. Tai sitten jommasta kummasta vuokra-asunnosta tulee uusi koti... Näiden asuntojen osalta varmaan tilanne vielä tulevina vuosina elää, joten eri vaihtoehdot on hyvä pitää avoimena. Aiemman suunnitelman mukaan näistä muodostuisi noin 3700 euroa tuloa vuodessa, mutta uudessa laskelmassa näitä en ole huomioimassa. Käytän nämä varat velattoman asunnon hankintaan tai sitten otan osan sijoituksiin ja hyödynnän osittain lainaa asunnon hankinnassa.

Aiemmassa suunnitelmassa suunnittelin, että yritykseni rahoitusomaisuus olisi noin 100 000 euroa ja sen lisäksi jatkaisin toimeksiantojen tekemistä vuoden 2035 jälkeen ja saisin näiden avulla maksettua itselleni palkkaa noin 14 000 euroa vuodessa. Tällä hetkellä yrityksellä on liikevaihtoa ehkä noin 5 000 - 10 000 euroa vuodessa, mutta se on jonakin vuosina jäänyt tästä huomattavasti. Tällä vuodella mennään taas tuohon haarukkaan. Liikevaihto voi hyvinkin olla hiipuvaa, koska en mainosta tai markkinoi yritystäni lainkaan, eikä motivaatiota tähän yrityksen toiminnan harjoittamiseen juurikaan ole ollut. Yrityksen varat ovat vain noin 22 000 euroa, joten niistä ei palkkaa montaakaan vuotta nosteta. Nämä on sijoitettuna rahastoihin, mutta uutta rahaa en ole näihin enää hetkeen laittanut, vaan olen nostanut palkkaa jo nyt ulos yrityksestä. Ehkä vuonna 2035 yrityksellä on varoja noin 40 000 euroa, mikäli rahastot tuottavat sen vähintään 7 % ja niistä voisin nostaa noin 5 000 euroa 8-10 vuoden (tarvittaessa liiketoimintaa hyödyntäen koko 10 vuoden) ajan. Tarkoituksena on lopettaa yritys ennen eläkkeelle jäämistä, joten varat sieltä on tarkoitus nostaa kokonaisuudessaan pois.

Aiemmassa suunnitelmassa arvioin, että osakesalkkuni olisi noin 250 000 euron arvoinen. Tällöin voisin nostaa salkusta 4 % säännöllä vuosittain varoja yhteensä noin 10 000 euroa bruttona (nettona arvoin varmuudeksi 8 000 euroa) ja varojen pitäisi nostosta huolimatta riittää lähes loputtomiin. Nyt minulla on sijoituksissa yhteensä 170 000 euroa ja mikäli saan näille varoille jatkossa noin 7% tuoton, olisi sijoitussalkkuni arvo vuonna 2035 yhteensä 310 000 euroa. Tarkoituksenani on kuitenkin jatkaa kuukausisäästämistä. Sijoituslaskurin mukaan mikäli säästän 350 euroa/kuukaudessa ja saan näinä tulevina vuosina 7-8% tuoton, niin varojen määrä olisi 365 000 - 394 000 euroa. Mikäli saisin säästettyä nykyistä enemmän eli noin  600 euroa kuukaudessa, salkku voisi olla noin 400 000 - 430 0000 euron suuruinen. Noin 400 000 euron salkusta voisin nostaa varoja 16 000 euroa ja mikäli tästä nostosta puolet olisi voittoa, menisi veroja vuosittain noin 2 500 eli käteen jäisi 13 500 euroa vuodessa, mikä vastaa noin reilu 1100 euroa kuukaudessa.

Ajattelen positiivisesti siitä, että tämä 1500 euroa kuukaudessa kattaisi minun kuluni. Ei sillä mitenkään leveästi eläisi, mutta vailla työn murhetta kuitenkin. Asunto pitäisi olla hankittuna, eikä siitä pitäisi enää olla juuri lainaa maksettavana. Autosta luopuminen olisi varmaan lähes välttämätöntä, eikä kovin ihmeellisiä vapaa-ajan harrastuksia olisi mahdollista pitää, mutta eipähän minulla niitä nytkään ole. Pahan päivän varalle olisi kuitenkin hyvä olla käteispuskuria, ehkä vuoden tai kahden tarpeita vastaavasti, jotta heti alkuvuosina ei joutuisi realisoimaan sijoituksia, mikäli niiden arvot juuri tällöin romahtaisivat. Mahtaisiko jotakin mielekästä työtäkin jollekin pätkälle löytyä, niin ensimmäiset vuodet voisin ehkä olla koskematta sijoituksiin ja siten varmistaa myöhempien vuosien elantoa.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2026

Sijoitussalkun seuranta vuosien tauon jälkeen

Säästäminen ja sijoittaminen on jatkunut täällä taustalla, vaikka en ole päivittänyt blogia pitkään aikaan. Sijoitusrintamalla ei ole tullut suuria onnistumisia, varojen kasvupyrähdyksiä tai uusia oivalluksia, jotka olisivat innostanut päivittämään blogia. Ehkä nyt olisi taas vuosien tauon jälkeen aika miettiä, voisiko sijoitusten eteen tehdä enemmän, kun kuukausisäästöt ovat olleet jo vuosia melko vaatimattomat noin 200-350€/kk. 

Aloitin tämän blogin vuonna 2013, jolloin avasin arvo-osuustilin Nordnettiin ja aloitin kuukausisäästämisen silloisiin superrahastoihin. Nimi on matkanvarrella muuttunut, mutta kuukausisäästäminen on näihin jatkunut tähän päivään asti. Tanskan rahastoon säästäminen lopetin silloin, kun siihen tuli hallinnointikulu, mutta Suomen, Ruotsin ja Norjan rahastoihin olen säästänyt kuukausittain yli 10 vuotta muutamalla kympillä kuukaudessa kuhunkin ja nyt näiden rahastojen arvot ovat noin 6 000 eurossa kukin ja tuottoa tuosta on noin puolet. Ihan hyvä saavutus mielestäni ja osoittaa, mihin pienillä summillakin pystyy pitkän ajan kuluessa.

Nordnetin sijoitussalkku on nyt kasvanut siten, että sen arvo on noin 140 000 euroa. Ajatuksena on jatkaa säästämistä siihen enää vuoden loppuun asti ja sen jälkeen Nordnetin kuukausittain juosseet ostot taitavat minun osaltani olla ohi. En kokonaan lopeta sijoittamista ja säästämistä jatkossakaan, vaan tarkoituksena on aloittaa ns. alusta ja siirtää kuukausittainen säästäminen/sijoittaminen Nordeaan. Nordnetin sijoitukset jätän salkkuun kasvamaan itsekseen ja toivottavasti ne vielä joskus saavuttavat private banking rajan eli 200 000 euroa. Ja toki mielellään enemmänkin.

Minulla on ollut sijoitusasuntolaina Nordeassa ja sinne toinen vuokralaisista maksaa vuokransa sekä melko vaatimaton noin 16 000 euron sijoitussalkku, jossa pääsääntöisesti osakkeita. Näillä perusteilla olen Nordean ns. etuasiakas. Ajattelen niin, että tulen vielä jatkossa tarvitsemaan pankkipalveluita ja myös asuntolainaa. Tämä perheasunto varmaan menee myyntiin, kun lapset ovat muuttaneet pois lapsuuden kodista ja tällöin seuraavan asunnon hankinta ja varmaankin lainaneuvottelut ovat taas ajankohtaisia. Tähän varmaan helposti kuluu vielä reilu 5 vuotta, joten ihan heti tämä ei tule ajankohtaiseksi. Arvioin kuitenkin, että jatkossa voisi olla hyötyä, kun myös Nordeassa olisi vähän suurempi osuus varallisuudesta. 

Seuraavan vuoden aikana minulla on tarkoitus myydä joitakin pieniä määriä osakkeita Nordean salkusta. Salkussa on muutamia osakkeita (Sampo, Mandatum, Nordea), joiden tämän hetkinen arvo on enintään 500 euroa. Näistä pienistä osakemääristä olisi tarkoitus hankkiutua jatkossa eroon tekemällä alle 1000 euron kaupat tämän ja ensi vuoden aikana. Mulla on sijoituksissa vähän liikaa painoa muutenkin suomalaisissa osakkeissa, joten pieneltä osin tämä tukee tästä ylipainosta luopumista.

Tällä hetkellä sijoitusten maantieteellinen painotus on seuraava:
Yhdysvallat 49 %
Eurooppa 20 %
Suomi 19 %
Japani 3 %
Muut maat 9 %
Yhdysvaltojen painoarvoa olen nostanut vuosien mittaan ja tarkoitus on sitä nostaa jatkossakin ehkä johonkin 55-60 % tienoille. Euroopan osuuteen olen aika tyytyväinen, mutta Suomen paino pitäisi vähintään puolittaa ja se ei taida onnistua ilman myyntejä. Eikä edellä mainittujen myyntien vaikutus ole vielä riittävän suuri, mutta myyminen vain on minulle jotenkin henkisesti vaikeaa. Japanin ja kehittyneen Aasian painoarvoa on tarkoitus aavistuksen nostaa. Vähän olen tosin kahden vaiheilla, että miten kannattavaa Aasiaan sijoittaminen pidemmällä ajalla on, jos niiden kurssien heilunta on todennäköisesti paljon suurempaa, eivätkä ne lisää salkun vuosittain vakaata kasvua, vaan tuovat salkkuun vain ennustamattomuutta ja heilahteluja. Suuria lisäyksiä näihin maihin ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä, vaan pysytellä pääsääntöisesti länsimaisissa yhtiöissä.

Nordean salkussa on pieni määrä IShares MSCI World Small Cap -etf:ää (IUSN ja noin 2 000 euron arvosta). Tämän olen hankkinut pieninä ostoina vuosien varrella välttääkseni arvo-osuustilin säilytysmaksun. Olen myös aloittanut toukokuussa säästämään Nordean Pohjoismaat indeksirahastoon. Ajatuksena on jatkossakin pitää Pohjoismaiden indeksi mukana kuukausisäästöissä, kun lopetan niihin säästämisen Nordnetissa vuoden vaihteessa. Tässä indeksirahastossa on mukana myös suomalaisia osakkeita noin 16 %, joten osittain se sotii aiemmin mainitsemaani tavoitetta vastaan, eikä suomalaisten osakkeiden painoarvo laske tähän sijoittamalla. Kyse on kuitenkin jatkossakin pienestä summasta eli noin 50 euroa, joten kyse on enemmänkin periaatteesta kuin suuresta rahallisesta panoksesta.

Vielä on harkinnan alla, että mitkä etf:t otan sijoituskohteiksi Nordeassa. Nyt en ole samalla tavalla sidoksissa kuukausisäästämiseen valituissa etfissä kuten Nordnetissä. Maailma on siten avoin tältä kannalta. Haluan säästää jatkossa joihinkin minulle uusiin etfiin. Ajatuksena ei ole jatkaa samoihin etfiin sijoittamista vain Nordean puolella. Koska mitään suuria painopiste muutoksia en maantieteelliseen sektoriin ole suunnittellut, niin varmaan aloitan jollakin halpakuluisella laajalla maailmaindeksillä. ISharen etfiä minulla on useita Nordnetin puolella ja ajatus siitä, että ostaisin jatkossakin vain amerikkalaisten liikkeellelaskijoiden etfiä ei tässä maailman tilanteessa puhuttele. Eurooppalaiset saavat tällä kertaa huolehtia ropposistani. Ehkä siis WEBN voisi olla yksi vaihtoehto. 

Laajan suuryhtiöihin sijoittavan maailmaindeksi lisäksi olen miettinyt lisätä small capin osuutta salkussani. Faijan finanssit hehkuttaa Nordnetin keskustelupalstoilla AVWS-etfää ja ehkä lähden sitten tässä hänen kelkkaansa. Painoarvo tuskin tässä tulee kovin suureksi nousemaan, mutta jospa säästän siihen noin 150 euroa ja vastaavasti tuohon toiseen maailmaindeksiin sen toisen 150 euroa.

Näillä ajatuksilla jatkan säästämistä ja sijoittamista kohti tulevaa.