lauantai 7. helmikuuta 2015

Työt alkaa

Äitiysloma on nyt loppu ja palkallinen työ odottaa. Äitiysloman loppu meni taloudellisesti vähän kuin aikaisemmin laskinkin. Joka kuukausi rahaa kului enemmän kuin sitä tuli ja erotus oli noin 1000 euroa kuukaudessa. Näin siinä sitten kävikin ja säästöt on nyt lähes kaikki syöty. Onneksi velaksi en joutunut elämään vaan säästöt riittivät juuri ja juuri.

Tammikuussa meidän perhe teki kuukauden lomamatkan etelän lämpöön. Maksoin matkan aikana lähes kaikki menoni visalla, joten nyt minulla on helmikuun lopussa odottamassa lähes 1000 euron visalasku. Käyttötilillä on tällä hetkellä kuitenkin sen verran rahaa, että pystyn sen maksamaan ilman helmikuun palkkaakin. En katso, että visa olisi varsinaista lainaa, koska olisin voinut olla sitä ottamatta. Tunsin kuitenkin turvallisemmaksi käyttää visaa kuin nostaa tililtä rahaa ulkomailla. Visan maksan pois ilman, että joudun maksamaan lainalle korkoa.

Aikaisemmin olen kertonut pienistä sijoituksistani. Näitä en ole myynyt vaan ne ovat edelleen minulla. Nyt palkkatulojen turvin näitä on tarkoitus tulla kevään aikana kasvattamaan.

Monesti blogiini on tultu haulla, että kuinka paljon rahaa tarvitaan hoitovapaan aikana. Tämä on hyvin yksilöllistä, eikä yleistä vastausta tietenkään voi antaa. Siihen vaikuttaa kiinteät menot (asumiskulut, lainanlyhennykset jne) sekä omat kulutustottumukset. Minun kiinteät menoni ovat melko pienet, mutta ne nousivat yhdellä yhtiövastikkeen puolikkaalla ja yhdellä lainalla hoitovapaan aikana. En säästellyt rahojani, vaan hankin sen mitä halusinkin. Itselleni en juurikaan halua mitään, vaan rahat kuluvat lapsiin ja jokapäiväiseen ruokaan.

Äitiysloman alussa kun jäin töistä pois, säästötililläni oli vajaa 20 000 euroa. Hoitovapaan alkessa säästöjen määrä oli kasvanut n. 23 000 euroon, vaikka olin sijoittanut osakkeisiin, s-osuuksiin ja rahastoihin äitiysloman aikana n. 5 000 euroa. Hoitovapaan aikana ostimme asunnon ja käytin säästöistä 10 000 euroa asunnon ostoon. Hoitovapaan aikana en tehnyt mitään sijoituksia enkä säästöjä, joten n. 13 000 euroa käytin elämiseen vajaassa vuodessa.

Nyt tarkoituksena on kerryttää takaisin puskuritili ja alkaa laittamaan kuukausittain rahaa sijoituksiin.

3 kommenttia:

  1. Päädyin tänään aamulla blogiisi, ja olen lueskellut sitä tänään ensipostauksesta tähän asti. Tämä on hyvä inspiraation lähde omaankin säästämiseen ja sijoittamiseen. Ja etenkin tuota pari postausta takaperin miettimääsi asiaa lasten sijoitussalkkujen erilaisuudesta jäin itsekin pohtimaan (vaikka asia ei itselle olekaan ajankohtainen)... Toisaalta reiluinta olisi täyttää ne samoilla osakkeilla, että jokainen lapsi on sitten saanut ainakin samat lähtökohdat, mutta toisaalta hehän täyttävät kuitenkin eriaikaan 18, eli toteutunut tuotto voi heitellä paljonkin vuosittain. Ja jossain vaiheessahan ihmisen on kuitenkin opittava, että aina elämässä joku saa toista enemmän (muissa kuin sosialistisissa valtioissa ;))

    Tätä postausta lukiessa heräsi myös sellainen kysymys (toki ihmisillä on erikäsitykset talousahdingosta...), mistä blogin nimi? :D

    VastaaPoista
  2. Aikanani täytin taloustietojani mustakantiseen vihkoon (vihko on vieläkin vahvasti käytössä blogista huolimatta) ja tutkin näitä lukuja useasti. Innostuksen sain mieheltäni, joka on seurannut talouttaan jo pidempään ja seikkaillut pörssissäkin minua aiemmin. Hänen talouslukunsa ovat paljon paremmat kuin minulla ja hän aina puhui vihostani talousahdinkona. Siitä se nimi jäi ja siirtyi blogiinkin. Mikään suuri talousahdinko ei minulla suinkaan ole, mutta eipä juuri suurta omaisuuttakaan, joten nimi on vieläkin ihan passeli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aa, ymmärrän, aika hauska alkuperä nimellä :)

      Poista